Miksi ei olisi tavoitellut? Olettaisin, että leikkaukset olisivat kohdentuneet toisaalle. Ilmeisesti vielä mieluisemmilla tavoilla, nyt tehdään vain mitä voidaan.
Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Miksi ei olisi tavoitellut? Olettaisin, että leikkaukset olisivat kohdentuneet toisaalle. Ilmeisesti vielä mieluisemmilla tavoilla, nyt tehdään vain mitä voidaan.
Bushmaster
Greatest Leader
Tämä viteo kertoo kaiken ... iso käsi Tetralle tästä
tämä pitäisi olla opetusmateriaalia poliitikkojen ameebamaisesta viestinnästä... eli kusemisesta kansalaisia suoraan silmään ilmeenkään värähtämättä....tosin Ilkka ei kyennyt pokkaa pitämään niin siksi opetus materiaaliana erinomainen...
Itse näen että jo sopimukselle määritetyt reunaehdot varmistivat sen ettei sitä mitenkään voinut annetussa ajassa syntyä. En myöskään usko että se olisi voinut olla kenellekään yllätys. Vaan mistäpä minä tiedän mitä kenenkin päässä liikkuu. Kunhan arvailen.
tulikomento
Supreme Leader
Tämä on nettikeskustelu: "Goes without saying." (mutta tunnista leffa "quote")
Helvetti, harmittaa oikein oma ymmärtämättömyys tässä hommassa.
Sen tiedän yrittäjäpuolelta, kun suku koostuu pääasiassa yrittäjistä ja sotilaista, että yrittäjän näkökulmasta työnantajan kulut työntekijää kohti ovat ilmeisen monen yrittäjän mielestä hankalan suuret, työntekijän irtisanominen hankalaa ja kallista jne jne.
Näin tämän asian maallikkona päättelenkin että yritysten kuluja pitäisi koettaa keventää mahdollisimman paljon, työntekijöiden käytön joustavuutta lisäämään jne. Ymmärrän toki että se aiheuttaisi valtiolle kuluja ja ne kulut pitäisi jotenkin kattaa. Nyt niitä koetetaan kattaa suoraan mm. julkisen sektorin työntekijöiden selkänahasta jne. Entäpä jos ei haettaisikaan välitöntä korvaavaa rahaa, vaan kevennettäisiin teollisuuden ja yritysten kuluja niiltä osin kun valtio pystyy toimillaan keventämään ja odotellaan hetki että tuottavuus ja kilpailukyky paranee. Tuossa tilanteessa valtiokin sitten saa taas omiaan takaisinpäin.
No, en tiedä, maallikon pohdintaahan tämä vain on ja menee varmasti täysin pieleen
Tuskin menee pieleen. Lännen on hankala kisata aasialaisten yms. kanssa, koska heikäläisillä on reilusti kevyempi systeemi. Hiljalleen Länsi-euroopan on hilattava asioita kirjoittamaasi suuntaan, ja niinhän sitä tehdäänkin. Meidän ihmisten on varmasti melko hankalaa, jollei mahdotonta ymmärtää, mitä globaalit markkinat tarkoittavat? Sekin kannattaa huomata, että viennin hintakilpailukyvyn kokonaispaketista VAIN osa tulee työntekijöiden palkoista jne. Pitäisi saada koko pakettia hilattua edullisempaan suuntaan, jos menestys aidosti on kiinni hinnoista.
Ensimmäisestä kappaleesta olen yhtämieltä.
Toisesta siltä osin, että yliopistojen ja ainejärjestöjen pyörittämä korruptoitunut pääsykoe-valmennuskurssi -sirkus pitää lopettaa. Opiskelijat sisään Yo-tutkinnolla. Niin tehdään tekniikassa ja luonnontieteissä. Jääkööt pääsykokeet mpkk:lle ja taideyliopistoon.
Lääkäreiden määrä on nykyään 22 000 ja se on tuplaantunut kolmessakymmenessä vuodessa (Tarkistin asian, kun heräsi mielenkiinto). Yleinen käsitys on kuitenkin, että terveydenhuolto on kriisissä ja kansanterveys romahtamaisillaan. Onko kyseessä käsitysharha, vai onko lääkärikunnan työpanos suuntautunut siten, että se ei maksimaalisella tavalla palvele kansanterveyttä?
Luulisin, että valmennuskursseista selvästi suurimmat rahat ottaa valmennuskursseja pyörittävät firmat ja näiden työntekijät, eikä ainejärjestöt. En toki ole nähnyt tästä mitään materiaalia, onko sellaista edes? Tekniikassa ja luonnontieteissä on myös pääsykokeet, vaikka yo-tutkinnolla moni pääseekin sisään. Mutta ihan harkittava ajatus.
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Suomen valtio elää tälläkin hetkellä vuositasolla reilut 5 miljardia yli varojensa. Tulee siis tappiota eikä viivan alle jää mitään. Budjetin vajaus katetaan ottamalla velkaa. Suurinta osaa veronmaksajista kiinnostaa kuinka tulot ja menot saadaan tasapainoon. Tämä näkyy eduskunnassa eri puolueiden saamien edustajien määrässä. Tällä kertaa sinne on äänestetty sellaisen tekijät joiden uskotaan korjaavan tilanteen. Mikä menee väärin?
Kuten jo tuolla edellä totesin niin ei mikään. Se mitä toivoin oli että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä ja lopetettaisiin olematton sopimusprojektin suojissa nyhveröinti. Valtion talouden kannalta säästäminen on tietysti herkkää hommaa. Kotimaisen kysynnän tappaminen ei tekisi hyvää kokonaisuudelle joten suora menojen sopeuttaminen tuloihin ei onnistu.Toivottavasti työllisyys lähtee nousuun niin voimme alkuun realistisesti tavoitella edes plusmiinusnollaa.
Vonka
Supreme Leader
Hallituksen päätös lyhentää pitkiä lomia ei vaikuta johtajien lomailuun. He ovat sopineet lomaoikeudestaan työsopimuksilla, joita tulevat rajoitteet eivät koske.
Toimitusjohtajia ja myös monia alempia johtajia eivät työehtosopimusten määräykset sido. He ovat sopineet kaikista työsuhteittensa ehdoista kokonaiskorvauksena suoraan työnantajansa kanssa.
– Johtajat voivat myös jatkossa sopia työnantajansa kanssa kuinka pitkistä lomista vain. Hallituksen päätös lyhentää pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia 38:sta 30:een työpäivään koskee vain tavallisia palkansaajia, joihin sovelletaan työehtosopimusten määräyksiä, toteaa työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
Hänen mukaansa hyvässä neuvotteluasemassa olevat viranhaltijat voivat myös julkisella sektorilla sopia, että heidän osaltaan lomaedut jatkuvat ennallaan. Jos sopimukseen päästään, niin asia kirjataan työsopimukseen.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...2123714?pwbi=07dd01bacec584b715c3d06dc9da2053
Toimitusjohtajia ja myös monia alempia johtajia eivät työehtosopimusten määräykset sido. He ovat sopineet kaikista työsuhteittensa ehdoista kokonaiskorvauksena suoraan työnantajansa kanssa.
– Johtajat voivat myös jatkossa sopia työnantajansa kanssa kuinka pitkistä lomista vain. Hallituksen päätös lyhentää pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia 38:sta 30:een työpäivään koskee vain tavallisia palkansaajia, joihin sovelletaan työehtosopimusten määräyksiä, toteaa työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
Hänen mukaansa hyvässä neuvotteluasemassa olevat viranhaltijat voivat myös julkisella sektorilla sopia, että heidän osaltaan lomaedut jatkuvat ennallaan. Jos sopimukseen päästään, niin asia kirjataan työsopimukseen.
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...2123714?pwbi=07dd01bacec584b715c3d06dc9da2053
En ole työntantaja, mutta jotain käsitystä on työpanokseen perustuvien asiantuntijapalvelujen myymisestä tai tuottamisesta.
Pienen työntantajan kannalta ongelmallisia eivät ole lopulta ehkä kuitenkaan työvoimakustannusten taso, sillä ne ovat samat kaikille (kotimaisille) kilpailijoille. Erityisen ongelmallisia pienen työntantajan kannalta ovat palkalliset poissaolot (sairausaika, vanhemmuus), jotka ovat usein ennustamattomia ja sellaisia, ettei työntantaja niihin voi vaikuttaa. Poissaolojen aikana työntekijän työpanoksesta ei saa laskutusta, mutta palkka juoksee silti. Mitä ohuemmat katteet, sitä korkeampi tulee työntekijän laskutusasteen olla. Keskisuurissa ja isoissa yrityksissä poissaolot ja muut henkilöstöriskit menevät normaalijakaumaan, joten niissä ei yksittäinen työntekijä aiheuta kassakriisiä tai tuhoa tilivuotta. Muutaman hengen yrityksissä kaikki vaihtelut myynnissä ja toisaalta henkilöstössä keikuttavat venettä. Isoille työnantajille työntekijöihin liittyvät poissaoloriskit ovat hallittava tilastollinen ilmiö ja he ovat keskittyneet kokonaistyövoimakustannuksiin. Työntekijöille yksilötason turva henkilökohtaisissa ongelmatilanteissa on ollut tärkeää, joihin isojen työntantajien on ollut helppo myöntyä. Ehkäpä siksi työehtosopimuksiin on päätynyt pienten työnantajien kannalta hankalia velvoitteita, sillä pienet työntantajat eivät ole olleet edustettuina neuvottelupöydissä.
Irtisanominen laillisella perusteella ei itsessään ole tähän asti maksanut työntantajalle mitään, mutta irtisanomisajalta on pitänyt maksaa palkkaa. Työntekijä on irtisanomisajalla työvelvollinen. Useinhan toki irtisanomisajalla ei tehdä tuottavaa työtä.
Vonka
Supreme Leader
Tällainen näkökulma:
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin laskelma työelämäpaketin vaikutuksista: Hallituksen paketti merkitsee noin 3 600 miljoonan euron tulonsiirtoa yrityksille. Palkansaajat maksavat muutosturvan parannuksesta 90-kertaisen hinnan. Sundin mukaan työnantajat osallistuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja palkansaajat 2 700 miljoonalla.
Viime vuosilta ei ole näyttöä siitä, että työnantajien kustannusten alennukset näkyisivät kotimaan työllisyydessä edes viiveellä, arvioi STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Jukka Ihanus STTK:n blogissa. Sitä vastoin viime vuosina pörssiyritysten yritysten maksamat osingot ovat nousseet. Tuloksesta jaetaan yhä suurempi osa ulos osinkoina eikä tulosta käytetä investointeihin tai työllistämiseen.
http://www.sttk.fi/2015/09/09/kumpi-nousee-tyollisyys-vai-osingot/
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin laskelma työelämäpaketin vaikutuksista: Hallituksen paketti merkitsee noin 3 600 miljoonan euron tulonsiirtoa yrityksille. Palkansaajat maksavat muutosturvan parannuksesta 90-kertaisen hinnan. Sundin mukaan työnantajat osallistuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja palkansaajat 2 700 miljoonalla.
Viime vuosilta ei ole näyttöä siitä, että työnantajien kustannusten alennukset näkyisivät kotimaan työllisyydessä edes viiveellä, arvioi STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Jukka Ihanus STTK:n blogissa. Sitä vastoin viime vuosina pörssiyritysten yritysten maksamat osingot ovat nousseet. Tuloksesta jaetaan yhä suurempi osa ulos osinkoina eikä tulosta käytetä investointeihin tai työllistämiseen.
http://www.sttk.fi/2015/09/09/kumpi-nousee-tyollisyys-vai-osingot/
Koulutuskustannukset eivät oikeastaan ole kysymyksessä relevantteja.
Jos lääkärin koulutus maksaa opiskelijoille paljon, opiskelijoiden määrä laskee ja lääkäreitä valmistuu vähemmän. Tästä seuraa taas valmistuneiden lääkäreiden palkkojen nousu. Palkkojen noustessa taas yhä useampi alkaa harkitsemaan lääkärin uraa.
Koulutuskustannukset ja palkat hakeutuvat siis vapaassa markkinataloudessa pitkällä aikavälillä tasapainoon siten, että koulutuskustannukset ovat yhtäsuuret kuin koulutuksen tuottaman koko työuran aikaisen palkanlisän nykyarvo.
Eli jos jonkun alan kouluttautuminen maksaa vaikkapa 100 000 euroa ja markkinoiden keskimääräinen pääoman tuotto 7%, hakeutuu kyseiselle alalle koulututetun palkka karkeasti keskimäärin 7000 euroa vuodessa korkeammaksi kuin yhtä raskasta työtä tekevän kouluttautumattoman ihmisen palkka. Käytännössä palkka hakeutuu tätä suuremmaksi, sillä kouluttautuminen kuluttaa paitsi rahaa, niin myös (arvokasta) aikaa.
Ilmainen korkeakoulutus vääristää koulutuskustannusten ja palkanlisän tasapainotilanteen löytymistä, ja on käytännössä tulonsiirto kyvykkäille pääsykokeet läpäisseille. Kärsijöinä ovat ne, jotka eivät valtion antamaa ilmaista koulutusta saa. Kokonaishyvinvointi on aina korkeampi silloin, kun rahaa ei siirretä köyhiltä rikkaille ilmaisen korkeakoulutuksen muodossa.
Sund on väärässä, palkansaajilta ei siirry hallituksen esityksen seurauksena rahaa yrityksille.
Vapaassa markkinataloudessa yritysten keskimääräinen pääomakorjattu voitto hakeutuu nollaan yritysten keskinäisen kilpailun seurauksena. Jos jollain alalla voitot ovat keskimääräistä korkeampia, muut yritykset laajentavat kyseiselle alalle, ja kilpailu laskee toimialan yritysten tuottamien hyödykkeiden hintoja.
Yritykset kilpailevat paitsi asiakkaista myös pätevästä työvoimasta. Vaikka kaikki lakisääteiset lomakorvaukset ja minimipalkat poistettaisiin, yritysten kannattaa silti maksaa työntekijöille heidän tuottavuutensa mukaista palkkaa. Jos yritys maksaa työntekijälle selvästi alle tuottavuuden mukaista palkkaa, kannattaa jonkun toisen yrityksen tarjota vähän suurempaa palkkaa, jolloin työntekijä vaihtaa työpaikkaa, ja liian pientä palkkaa maksanut yritys menettää palkan ja tuottavuuden erotuksen kuukaudessa.
Työvoiman sääntelyn purkaminen ei siis kasvata yritysten tulosta. Mitä vapaampi markkinatalous, sitä pienempää tulosta yritykset keskimäärin tekevät.
Geronimo
Ylipäällikkö
Ei tässä nyt ihan kaikilta leikata Matti Vanhanen sanoi eilen TV`ssä melko suoraan että näiltä työntekijöiltä tehtävillä leikkauksilla rahoitetaan työnantajien sivukulujen alennus joten ei tuo leikkausten hyöty mene valtionvelan maksuun vaan työn hinnan alennukseen sehän ei valtion velkaa pienennä vähääkään.
Geronimo
Ylipäällikkö
Olet näemmä lukenut Milton Friedmannin oppeja, toisin ne on suurelta osin todettu varsin kyseenalaisiksi ja monet taloustieteilijät ovat niistä irtautuneet osa on jopa todennut että niiden toteuttaminen on johtanut nykyiseen kriisiin länsimaissa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Täällä keskustellaan miten valtiontalous saadaan kuntoon tai yritysten kilpailukykyä parannetaan kun suurimman osan ihmisistä pitäisi ajatella vain ja ainoastaan omaa talouttaan ja sitä miten selviää leikkausten tuomasta tulojen alennuksesta ja mahdollisesta työttömyydestä.
Pitäisi miettiä onko vararahastoa jolla tasoittaa mahdollisen työttömyyden tulonmenetyksiä eli vanhanaikaisesti onko säästöjä ellei ole niin nyt on kiire aloittaa ja tutkia mistä voi luopua jotta niitä voisi kerryttää.
Monasti auttaa kun tutkii kriittisesti vaikka ostoslistansa ja tekee sellaisen sekä noudattaa myös sitä.
Pistää luottokortin jäähylle.
Ei ota lisää lainaa ellei ole ihan pakko.
Valtiontalous ja yritysten kilpailukyky ovat hienoja asioita ja tavoitteita mutta kun jokaisella on vastuu vain omasta taloudesta kun se horjuu maksaja olet vain sinä itse ja apua ei mistään heru vaikka olisit kuinka paljon uhrautunut valtiontalouden ja yritysten kilpailukyvyn eteen.
Pitäisi miettiä onko vararahastoa jolla tasoittaa mahdollisen työttömyyden tulonmenetyksiä eli vanhanaikaisesti onko säästöjä ellei ole niin nyt on kiire aloittaa ja tutkia mistä voi luopua jotta niitä voisi kerryttää.
Monasti auttaa kun tutkii kriittisesti vaikka ostoslistansa ja tekee sellaisen sekä noudattaa myös sitä.
Pistää luottokortin jäähylle.
Ei ota lisää lainaa ellei ole ihan pakko.
Valtiontalous ja yritysten kilpailukyky ovat hienoja asioita ja tavoitteita mutta kun jokaisella on vastuu vain omasta taloudesta kun se horjuu maksaja olet vain sinä itse ja apua ei mistään heru vaikka olisit kuinka paljon uhrautunut valtiontalouden ja yritysten kilpailukyvyn eteen.
Bushmaster
Greatest Leader
Esimerkkejä siitä miten on ihmisille käynyt löytyy ihan EU:sta ja suomen menneisyydestä kun ovat luottaneet poliitikkojen vakuutteluihin että heidän toimilla edistetään ja kohennetaan taloutta ja että ihmisille saadaan kymmeniätuhansia työpaikkoja että vienti vetää ja kauppa käy kuin siimaa...
Geronimo
Ylipäällikkö
Sanoit sen sitten melkein suoraan.
Tosiasiahan on näissä talouden kriiseissä jos kansalainen on luottanut politiikkojen lupauksiin ja ei ole varautunut pahinpaan mahdolliseen skenarioon oman talouden kohdalla on tullut lunta tupaan ja lujaa.
Näin tapahtui Kreikassa kun ihmiset luottivat Syrizan ja muiden lupauksiin eikä huolehtinut omasta taloudestaan eikä varautunut-
Sama tapahtui Italiassa, Espaniassa, Irlannissa ja samoin kävi Suomessa 90 luvun alussa.
Kävi tässä miten tahansa älkää uskoko politiikkojen lupauksiin vaan varautukaa, yksityisen ihmisen kannalta huuhaahan uskominen on tyhmyyttä