Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Sepeteus
Kapteeni
Aamun Turun Sanomissa oli jonkun, en muista nyt kenen, kirjoitus siitä, kuinka nämä Husun jutut ovat nyt parikertaa osuneet sattumoisin (?) todella hyviin saumoihin: Ensi oli se edellinen juttu jolla saatiin Al-Taeen rasismijuttu unohtumaan / vaimenemaan ja nyt sitten tämä taksijuttu joka veti huomiota pois tuosta maahanmuuttajataksarin motariraiskauksesta.
Kirjoittaja ei tietenkään maininnut mitenkään epäilevänsä mitään kieroa, mutta aikoi katsella muita tapahtumia tarkalla silmälä, kun tulee Husun seuraava rasismikohtaus.
Kirjoittaja ei tietenkään maininnut mitenkään epäilevänsä mitään kieroa, mutta aikoi katsella muita tapahtumia tarkalla silmälä, kun tulee Husun seuraava rasismikohtaus.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Husu tietää, vaikka ei tiedä tietävänsä. Husu on varsinainen tietäjä.
Näkökulma: ”Husu” Husseinin taksitarina on sivujuonne kovassa valtakamppailussa – siinä ratkeaa, mikä on perussuomalaisten kohtalo seuraavien vaalien jälkeen
Tänään klo 20:34 (muokattu klo 20:34)
Väittelyssä on kyse siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta. Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta epäreilua.
Sosiaalisessa mediassa on roihahtanut mieliä kuohuttava keskustelu helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Abdirahim ”Husu” Husseinin (sd) sunnuntaisesta päivityksestä.
Hussein kertoi Twitterissä rasismista, jota hän oli kohdannut ihonvärinsä takia työtehtävissään taksinkuljettajana.
– Eilen taksikyydissäni ollut haukkui minut pystyyn ja kehotti minua palamaan kotiin Somaliaan puolustamaan isänmaatani. Pysäytin auton moottoritiellä ja pyysin häntä poistumaan kyydistä. Hän oli ihmeissään, ettei minulle kelvannut hänen rahansa. Sanoin, etten ota rasisteilta rahaa! Hussein kirjoitti.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistuu verkossa aktiivisesti poliittisiin väittelyihin. Sen lisäksi hän on alkanut tavata aiempaa enemmän kansalaisia myös kasvotusten. LAURI NURMI
Sittemmin Taksi Helsinki Oy on alkanut selvittää, pitävätkö Husseinin kertomuksen yksityiskohdat paikkansa.
Olennaista ei kuitenkaan ole Husseinin taksitarina itsessään, vaan huomio kannattaa kiinnittää aiheesta käytävään poliittiseen metakeskusteluun.
Kreikankielistä meta-alkuliitettä käytetään eri yhteyksissä ilmaisemaan muodonmuutosta, vaihdosta tai toiseen tilaan siirtymistä.
Verkon keskustelupalstoilla poliittiset väittelyt siirtyvät usein metatasolle eli irtautuvat keskustelun aloittaneen viestin sisällöstä. Tämä ei ole sattumaa, vaan olennainen osa valtakamppailua, jossa lähivuosina ratkeaa, mikä on perussuomalaisten kohtalo seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi maanantaina verkossa raiskausuutisen ja yhdisti sen Husseinin taksitarinaan.
Rikosuutisessa kerrottiin tapauksesta, jossa ulkomaalaistaustainen taksinkuljettaja oli raiskannut naisen kesken taksimatkan ja tuomittu teosta myöhemmin hovioikeudessa vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Saman keskustelun eri ulottuvuuksina olivat yhtäkkiä Husseinin väite rasismista ja maahanmuuttajan tekemä törkeä seksuaalirikos.
Nämä asiat eivät ole keskenään yhteismitallisia, eivätkä perussuomalaiset ole niitä sellaisiksi tarkoittaneet.
Väittelyssä on kyse paljon suuremmasta asiasta - siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta.
Hegemoniakamppailun lopputulos pohjimmiltaan ratkaisee sen, löytyykö perussuomalaisille tulevaisuudessa hallituskumppaneita.
Maahanmuutosta on toki absurdia keskustella monoliittisena ilmiönä: on työperäisiä maahanmuuttajia, on turvapaikanhakijoita, on YK:n pakolaisstatuksen saaneita kiintiöpakolaisia, on ulkomaalaisia opiskelijoita, on EU-kansalaisia, on rakkauden perässä Suomeen muuttavia ja niin edelleen.
Politiikassa maahanmuutosta silti väitellään kuin se olisi monoliittinen asia. Tämän seurauksena suomalaisen politiikan valtasuhteisiin vaikuttaa paljon se, minkälaiseksi ilmiöksi kansalaiset mieltävät maahanmuuton.
Halla-aho antoi pari päivää ennen eduskuntavaaleja tanskalaiselle Politiken-lehdelle haastattelun.
Sen sisältö on kiinnostavaa luettavaa. Tiettävästi Halla-aho vihjasi haastattelussa ensimmäisen kerran, että hän saattaisi olla valmis toimimaan Suomen pääministerinä.
”Mutta sinustahan voi tulla pääministeri?” haastattelija kysyi.
”Uskon, että se on mahdollista. Kaikki on mahdollista”, Halla-aho vastasi. Hän kiirehti kiistämään tulkinnan, että pääministeriys olisi hänelle itselleen unelmatyö.
”Poliitikon tehtävät ovat sekä henkisesti että fyysisesti näännyttäviä. Tasapainoilu on välttämätöntä. Jos rakastat julkisuutta, näytät nauttivan suosiota, tykkäät kuunnella omaa ääntäsi ja sinulla on henkilökohtaista kunnianhimoa, niin se voi auttaa rankan työn tasapainottamisessa. Mutta jos kunnianhimoa yksinkertaisesti ei vain ole, niin…”
Halla-aho piti Politikenin haastattelussa tauon ja lisäsi: ”Teen tätä vain, koska haluan olla mukana muuttamassa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ajattelu- ja toimintatapoja.”
Jotta perussuomalaiset pystyisivät muuttamaan maahanmuuttopolitiikan suuntaa, heidän on todennäköisesti päästävä hallitukseen. Se onnistuu parhaiten silloin, jos kansalaisten enemmistö tuntee epäluuloja ja pelkoja maahanmuuttoa kohtaan.
Raiskaavaan maahanmuuttajataustaiseen taksikuskiin kiteytyy epäluulo, jota osa kansalaisista tuntee etniseltä syntyperältään suomalaisista poikkeavia maahanmuuttajia kohtaan.
Vakavaan rikokseen syyllistynyt maahanmuuttaja on tuottanut suomalaiselle yhteiskunnalle kaksinkertaisen pettymyksen: hän ei ole edes työssä käydessään pystynyt noudattamaan länsimaisen oikeusvaltion normeja.
Taipumus seksuaalirikollisuuteen ei silti ole etnisyyteen liittyvä ominaisuus.
Katolisen kirkon poikakoulut, lestadiolainen herätysliike ja nuorten maahanmuuttajamiesten ryhmät ovat esimerkkejä suljetuista yhteisöistä, joiden jäsenet ovat syyllistyneet vakaviin seksuaalirikoksiin. Riskiä syyllistyä rikoksiin todennäköisesti nostaa se, jos seksuaalisuus on yhteisön sisällä tukahdutettua kulttuuristen tai uskonnollisten normien takia.
Halla-aho on jakanut sosiaalisessa mediassa maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista kertovia uutisia koko 2010-luvun ajan.
Politiikassa sillä on paljon käyttövoimaa, että nuoriin tyttöihin kohdistuvat vakavat seksuaalirikokset haavoittavat kansakuntaa.
Kun autonomisesta suuriruhtinaskunnasta luotiin 1800-luvulla kulttuurin voimalla kansakuntaa, Suomi sai neidon hahmon. Sodissa rintamasotilaat ammensivat voimaa naisten ja lasten puolustamisesta. Helposti päädytään ajatukseen, että kansakunta, joka ei pysty suojelemaan lapsiaan, on kansakuntana kyvytön.
Maahanmuuttopolitiikan suunnan muuttamiselle eli perussuomalaisten poliittiselle tavoitteelle on eduksi, jos suomalaiset kokevat, että tiukennukset suojelevat tyttöjä ja naisia vakavalta rikollisuudelta.
Hussein vastaavasti yrittää rakentaa narratiivia työteliäästä ja yritteliäästä maahanmuuttajasta, joka haluaa oppia suomen kielen ja elättää itsensä kunniallisesti suomalaisen yhteiskunnan normeja ja tapoja noudattaen.
Narratiivi taksinkuljettajasta ja poliitikosta, jota sorretaan ihonvärinsä takia, on omiaan vahvistamaan sosialidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliittolaisten ja monien kokoomuslaisten argumentteja, joissa korostuu jatkuva epäily, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Yhteistyö kaatuisi loputtomiin ristiriitoihin siitä, mitä tarkoitetaan jakamattomalla ihmisarvolla.
Hussein ei ole suinkaan ainoa maahanmuuttajataustainen poliitikko, joka on ryhtynyt avoimeen hegemoniakamppailuun perussuomalaisten kanssa.
Vihreiden silloinen kansanedustaja Ozan Yanar sai paljon viestejä perussuomalaisten kannattajilta, kun hän kyseenalaisti tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen muotoilun.
Niinistö lausui televisioidussa puheessaan seuraavasti: ”Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.”
Yanarin mielestä Niinistön näkemyksen ”taustalla on hölmö ajatus, että maahanmuuttajat olisivat osa täysin erilaista yhteisöä, joka on ohjailtavissa kollektiivisesti”.
Sille sen paremmin Hussein kuin Yanarkaan ei mahda mitään, että verkossa käydään jatkuvaa taistoa siitä, millainen narratiivi maahanmuutosta pääsee poliittisesti voitolle.
Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta julmaa ja epäreilua.
Mitä suurempi osa suomalaisista liittää ajatuksissaan kollektiivisesti maahanmuuttajiin mielikuvan epäluotettavista ihmisistä, sitä paremmat mahdollisuudet perussuomalaisilla on nousta valtaan.
SDP:ssä, vihreissä ja vasemmistoliitossa on alettu pohtia sitä, että oppositiopuolue perussuomalaiset saattaa olla seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue.
Samalla näissä kolmessa puolueessa pidetään todennäköisenä sitä, että nykyinen hallituspohja SDP-keskusta-vihreät-vasemmistoliitto-RKP saa enemmistön eduskuntapaikoista.
Jos julkisuudessa on päässyt voitolle narratiivi kunnollisista ja työteliäistä maahanmuuttajista, hallitus saatetaan hyvinkin muodostaa ilman perussuomalaisia, vaikka Halla-ahon johtama puolue olisi saanut vaaleissa eniten kansanedustajia.
Jos perussuomalaisten suosima narratiivi vahvistuu lähivuosina, kokoomus ja keskusta saattavat olla valmiita hallitusyhteistyöhön Halla-ahon kanssa.
Kyse ei siis ole Husseinista, rasismista eikä yksittäisistä rikoksista.
Kyse on paljon suuremmasta asiasta: siitä, ketkä käyttävät hallitusvaltaa Suomessa 2020-luvulla. Molempien leirien älykkäimmät keskustelijat ymmärtävät panosten suuruuden - ja siksi he ovat väittelyissä tosissaan ja puhuvat tietoisestikin toistensa ohi.
LAURI NURMI
www.iltalehti.fi
Tänään klo 20:34 (muokattu klo 20:34)
Väittelyssä on kyse siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta. Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta epäreilua.
Sosiaalisessa mediassa on roihahtanut mieliä kuohuttava keskustelu helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Abdirahim ”Husu” Husseinin (sd) sunnuntaisesta päivityksestä.
Hussein kertoi Twitterissä rasismista, jota hän oli kohdannut ihonvärinsä takia työtehtävissään taksinkuljettajana.
– Eilen taksikyydissäni ollut haukkui minut pystyyn ja kehotti minua palamaan kotiin Somaliaan puolustamaan isänmaatani. Pysäytin auton moottoritiellä ja pyysin häntä poistumaan kyydistä. Hän oli ihmeissään, ettei minulle kelvannut hänen rahansa. Sanoin, etten ota rasisteilta rahaa! Hussein kirjoitti.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistuu verkossa aktiivisesti poliittisiin väittelyihin. Sen lisäksi hän on alkanut tavata aiempaa enemmän kansalaisia myös kasvotusten. LAURI NURMI
Sittemmin Taksi Helsinki Oy on alkanut selvittää, pitävätkö Husseinin kertomuksen yksityiskohdat paikkansa.
Olennaista ei kuitenkaan ole Husseinin taksitarina itsessään, vaan huomio kannattaa kiinnittää aiheesta käytävään poliittiseen metakeskusteluun.
Kreikankielistä meta-alkuliitettä käytetään eri yhteyksissä ilmaisemaan muodonmuutosta, vaihdosta tai toiseen tilaan siirtymistä.
Verkon keskustelupalstoilla poliittiset väittelyt siirtyvät usein metatasolle eli irtautuvat keskustelun aloittaneen viestin sisällöstä. Tämä ei ole sattumaa, vaan olennainen osa valtakamppailua, jossa lähivuosina ratkeaa, mikä on perussuomalaisten kohtalo seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi maanantaina verkossa raiskausuutisen ja yhdisti sen Husseinin taksitarinaan.
Rikosuutisessa kerrottiin tapauksesta, jossa ulkomaalaistaustainen taksinkuljettaja oli raiskannut naisen kesken taksimatkan ja tuomittu teosta myöhemmin hovioikeudessa vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Saman keskustelun eri ulottuvuuksina olivat yhtäkkiä Husseinin väite rasismista ja maahanmuuttajan tekemä törkeä seksuaalirikos.
Nämä asiat eivät ole keskenään yhteismitallisia, eivätkä perussuomalaiset ole niitä sellaisiksi tarkoittaneet.
Väittelyssä on kyse paljon suuremmasta asiasta - siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta.
Hegemoniakamppailun lopputulos pohjimmiltaan ratkaisee sen, löytyykö perussuomalaisille tulevaisuudessa hallituskumppaneita.
Maahanmuutosta on toki absurdia keskustella monoliittisena ilmiönä: on työperäisiä maahanmuuttajia, on turvapaikanhakijoita, on YK:n pakolaisstatuksen saaneita kiintiöpakolaisia, on ulkomaalaisia opiskelijoita, on EU-kansalaisia, on rakkauden perässä Suomeen muuttavia ja niin edelleen.
Politiikassa maahanmuutosta silti väitellään kuin se olisi monoliittinen asia. Tämän seurauksena suomalaisen politiikan valtasuhteisiin vaikuttaa paljon se, minkälaiseksi ilmiöksi kansalaiset mieltävät maahanmuuton.
Halla-aho antoi pari päivää ennen eduskuntavaaleja tanskalaiselle Politiken-lehdelle haastattelun.
Sen sisältö on kiinnostavaa luettavaa. Tiettävästi Halla-aho vihjasi haastattelussa ensimmäisen kerran, että hän saattaisi olla valmis toimimaan Suomen pääministerinä.
”Mutta sinustahan voi tulla pääministeri?” haastattelija kysyi.
”Uskon, että se on mahdollista. Kaikki on mahdollista”, Halla-aho vastasi. Hän kiirehti kiistämään tulkinnan, että pääministeriys olisi hänelle itselleen unelmatyö.
”Poliitikon tehtävät ovat sekä henkisesti että fyysisesti näännyttäviä. Tasapainoilu on välttämätöntä. Jos rakastat julkisuutta, näytät nauttivan suosiota, tykkäät kuunnella omaa ääntäsi ja sinulla on henkilökohtaista kunnianhimoa, niin se voi auttaa rankan työn tasapainottamisessa. Mutta jos kunnianhimoa yksinkertaisesti ei vain ole, niin…”
Halla-aho piti Politikenin haastattelussa tauon ja lisäsi: ”Teen tätä vain, koska haluan olla mukana muuttamassa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ajattelu- ja toimintatapoja.”
Jotta perussuomalaiset pystyisivät muuttamaan maahanmuuttopolitiikan suuntaa, heidän on todennäköisesti päästävä hallitukseen. Se onnistuu parhaiten silloin, jos kansalaisten enemmistö tuntee epäluuloja ja pelkoja maahanmuuttoa kohtaan.
Raiskaavaan maahanmuuttajataustaiseen taksikuskiin kiteytyy epäluulo, jota osa kansalaisista tuntee etniseltä syntyperältään suomalaisista poikkeavia maahanmuuttajia kohtaan.
Vakavaan rikokseen syyllistynyt maahanmuuttaja on tuottanut suomalaiselle yhteiskunnalle kaksinkertaisen pettymyksen: hän ei ole edes työssä käydessään pystynyt noudattamaan länsimaisen oikeusvaltion normeja.
Taipumus seksuaalirikollisuuteen ei silti ole etnisyyteen liittyvä ominaisuus.
Katolisen kirkon poikakoulut, lestadiolainen herätysliike ja nuorten maahanmuuttajamiesten ryhmät ovat esimerkkejä suljetuista yhteisöistä, joiden jäsenet ovat syyllistyneet vakaviin seksuaalirikoksiin. Riskiä syyllistyä rikoksiin todennäköisesti nostaa se, jos seksuaalisuus on yhteisön sisällä tukahdutettua kulttuuristen tai uskonnollisten normien takia.
Halla-aho on jakanut sosiaalisessa mediassa maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista kertovia uutisia koko 2010-luvun ajan.
Politiikassa sillä on paljon käyttövoimaa, että nuoriin tyttöihin kohdistuvat vakavat seksuaalirikokset haavoittavat kansakuntaa.
Kun autonomisesta suuriruhtinaskunnasta luotiin 1800-luvulla kulttuurin voimalla kansakuntaa, Suomi sai neidon hahmon. Sodissa rintamasotilaat ammensivat voimaa naisten ja lasten puolustamisesta. Helposti päädytään ajatukseen, että kansakunta, joka ei pysty suojelemaan lapsiaan, on kansakuntana kyvytön.
Maahanmuuttopolitiikan suunnan muuttamiselle eli perussuomalaisten poliittiselle tavoitteelle on eduksi, jos suomalaiset kokevat, että tiukennukset suojelevat tyttöjä ja naisia vakavalta rikollisuudelta.
Hussein vastaavasti yrittää rakentaa narratiivia työteliäästä ja yritteliäästä maahanmuuttajasta, joka haluaa oppia suomen kielen ja elättää itsensä kunniallisesti suomalaisen yhteiskunnan normeja ja tapoja noudattaen.
Narratiivi taksinkuljettajasta ja poliitikosta, jota sorretaan ihonvärinsä takia, on omiaan vahvistamaan sosialidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliittolaisten ja monien kokoomuslaisten argumentteja, joissa korostuu jatkuva epäily, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Yhteistyö kaatuisi loputtomiin ristiriitoihin siitä, mitä tarkoitetaan jakamattomalla ihmisarvolla.
Hussein ei ole suinkaan ainoa maahanmuuttajataustainen poliitikko, joka on ryhtynyt avoimeen hegemoniakamppailuun perussuomalaisten kanssa.
Vihreiden silloinen kansanedustaja Ozan Yanar sai paljon viestejä perussuomalaisten kannattajilta, kun hän kyseenalaisti tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen muotoilun.
Niinistö lausui televisioidussa puheessaan seuraavasti: ”Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.”
Yanarin mielestä Niinistön näkemyksen ”taustalla on hölmö ajatus, että maahanmuuttajat olisivat osa täysin erilaista yhteisöä, joka on ohjailtavissa kollektiivisesti”.
Sille sen paremmin Hussein kuin Yanarkaan ei mahda mitään, että verkossa käydään jatkuvaa taistoa siitä, millainen narratiivi maahanmuutosta pääsee poliittisesti voitolle.
Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta julmaa ja epäreilua.
Mitä suurempi osa suomalaisista liittää ajatuksissaan kollektiivisesti maahanmuuttajiin mielikuvan epäluotettavista ihmisistä, sitä paremmat mahdollisuudet perussuomalaisilla on nousta valtaan.
SDP:ssä, vihreissä ja vasemmistoliitossa on alettu pohtia sitä, että oppositiopuolue perussuomalaiset saattaa olla seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue.
Samalla näissä kolmessa puolueessa pidetään todennäköisenä sitä, että nykyinen hallituspohja SDP-keskusta-vihreät-vasemmistoliitto-RKP saa enemmistön eduskuntapaikoista.
Jos julkisuudessa on päässyt voitolle narratiivi kunnollisista ja työteliäistä maahanmuuttajista, hallitus saatetaan hyvinkin muodostaa ilman perussuomalaisia, vaikka Halla-ahon johtama puolue olisi saanut vaaleissa eniten kansanedustajia.
Jos perussuomalaisten suosima narratiivi vahvistuu lähivuosina, kokoomus ja keskusta saattavat olla valmiita hallitusyhteistyöhön Halla-ahon kanssa.
Kyse ei siis ole Husseinista, rasismista eikä yksittäisistä rikoksista.
Kyse on paljon suuremmasta asiasta: siitä, ketkä käyttävät hallitusvaltaa Suomessa 2020-luvulla. Molempien leirien älykkäimmät keskustelijat ymmärtävät panosten suuruuden - ja siksi he ovat väittelyissä tosissaan ja puhuvat tietoisestikin toistensa ohi.
LAURI NURMI
Näkökulma: ”Husu” Husseinin taksitarina on sivujuonne kovassa valtakamppailussa – siinä ratkeaa, mikä on perussuomalaisten kohtalo seuraavien vaalien jälkeen
Väittelyssä on kyse siitä, pääseekö voitolle narratiivi hyvästä maahanmuuttajasta vai narratiivi epäluotettavasta maahanmuuttajasta. Eri väestöryhmiin liitettävät mielikuvat ovat osittain kollektiivisia, vaikka se on yksilöiden kannalta epäreilua.
www.iltalehti.fi
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Kuinka joku ajaa taksia pääkaupunkiseudulla, jos saa kansanedustajan palkkaa. En tiedä perheen kokoa, voi olla hyvinkin tarpeellista. Saattaa olla, että hän tutkailee sosiaalisia ongelmia ja törmääkin usein niihin.
Näin hän voi vaikuttaa kansan asiaan. Kuten huomaatte, hän on jo paljon auttanut ja ratkonut ongelmiamme. Hän tietää, että pirssikuskina saa olla tekemisessä lupsakoiden finskejen kanssa. Tällä tavalla hän kerää kokemuksia ja jos ei niitä synny, niin kunnon suomalainen säveltää, kuin Sibelius.
Näin hän voi vaikuttaa kansan asiaan. Kuten huomaatte, hän on jo paljon auttanut ja ratkonut ongelmiamme. Hän tietää, että pirssikuskina saa olla tekemisessä lupsakoiden finskejen kanssa. Tällä tavalla hän kerää kokemuksia ja jos ei niitä synny, niin kunnon suomalainen säveltää, kuin Sibelius.
Husu ei onneksi ole kansanedustaja. Kaupunginvaltuutettu kylläkin.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Onneksi.
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Mihin se hirttoköysi lähetettiin?
kaislajääkäri
Eversti
...
Kyllä sekin käsittääkseni kaupunginvaltuustolle oli postitettu.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Kyllähän Husu politiikan kärkeen tapahtumillaan menee vaikkei kärkipoliitikko olekaan.
Taksijutussa mietityttää se, että mikäli tarina ei pidä paikkaansa, niin onko sen saama julkisuus kuinka haitallista TaxiHelsingille yrityksenä ja taksialalle yleensä? Voiko tällaisen perusteella saada esim potkut?
Alustavat epäselvyyden seikat ovat mediassa jo luettavissa, joten en nyt heti ensimmäiseksi lähtenyt ajattelemaan vaihtoehtoa että tarina pitäisi paikkansa. 7 vrk tässä on siis aikaa esittää selvitys tapahtuneesta.
Taksijutussa mietityttää se, että mikäli tarina ei pidä paikkaansa, niin onko sen saama julkisuus kuinka haitallista TaxiHelsingille yrityksenä ja taksialalle yleensä? Voiko tällaisen perusteella saada esim potkut?
Alustavat epäselvyyden seikat ovat mediassa jo luettavissa, joten en nyt heti ensimmäiseksi lähtenyt ajattelemaan vaihtoehtoa että tarina pitäisi paikkansa. 7 vrk tässä on siis aikaa esittää selvitys tapahtuneesta.
Voi, mutta ei tuolla taustalla.
Jos ei tule potkuja niin käytännöt muuttuvat, koska kyllähän tälläinen liikevaihtoon vaikuttaa jos ja kun asiakkaat alkavat karttaa firman biilejä jos uhkana on rasistiksi leimaantuminen jos ei tule tippiä tai muutoin voi päätyä sattumanvaraiseksi poliittiseksi keppihevoseksi.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Mitä tarkoitat? Minulle tässä kuvastuu pelkästään taksinkuljettaja-miesoletettu ilman mitään erityisempää profilointia.