Käytöstä poistettujen vermeiden muistelua

koponen kirjoitti:
Sarkapuvun kanssa ehkä mieluummin?

Sivumennen, eräässä harjoituksessa aikanaan varustettiin eräs yksikkö sen omalla jakomateriaalilla. Sarkapuku, puuvillainen lumipuku mutta talvikumisaappaat huopavuorella = loistava paketti. Sen sijaan noiden remelitetsarien kanssa oli pieniä tottumisvaikeuksia. Ei sillä että M85 olisi ollut ihanampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oi, tulee ihan muistot mieleen, kun meidän yksikkömme varustettiin oikealla sota-ajan varustuksella... Elettiin ihan 1990- ja 2000-lukujen vaihdetta, ehkä vuoden 2000 pääsotaharjoitus. Kummasti meidänkin porukalla olisi ollut kuuskekkoset maastopuvut, vanhat tetsarit ja peltipotat m/40 - Wärtsilä. Jos olisi ollut talvi, varusteina olisi varmaan ollut apinannahat. Nyt on jo kyseinen organisaatio lopetettu, kuuskekkoset toivon mukaan käytetty loppuun ja henkilökohtaisestikin sijoitus on muuttunut pois kotiseuduilta.
 
Olin tuossa lenkillä Hämeenlinnan tykistömuseon ohitse ja huomasin siellä tällaisen, ilmeisesti telakanuunan? Onko ne panssarihaupitsien ohella vielä jokin aika sitten palvelleet telakanuunat nyt sitten lusikoina ja yksi näytteillä, vai mikä tämä on? Täytyy mennä aidan toiselle puolelle, kun kerkiää.

20160521_151523

20160521_151523

  • EVK
  • 3
Tykistömuseossa telakanuuna?
 
EVK kirjoitti:
Olin tuossa lenkillä Hämeenlinnan tykistömuseon ohitse ja huomasin siellä tällaisen, ilmeisesti telakanuunan? Onko ne panssarihaupitsien ohella vielä jokin aika sitten palvelleet telakanuunat nyt sitten lusikoina ja yksi näytteillä, vai mikä tämä on? Täytyy mennä aidan toiselle puolelle, kun kerkiää.

20160521_151523

20160521_151523

  • EVK
  • 3
Tykistömuseossa telakanuuna?
Klikkaa laajentaaksesi...
152TelaK91:t poistettiin vahvuuksista -15 alusta alkaen. Lusikoina on pl. JTR:n edessä oleva muistomerkki kappale ja yllä oleva Museo Militarian kappale.
 
CV9030FIN kirjoitti:
152TelaK91:t poistettiin vahvuuksista -15 alusta alkaen. Lusikoina on pl. JTR:n edessä oleva muistomerkki kappale ja yllä oleva Museo Militarian kappale.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos. Osaatko vielä kertoa korvaavan asejärjestelmän? Tällin perässä vedettävä? Jos niin,ei liene valtavaa eroa, kun ei tuollakaan miehistö sisällä voinut ampua.
 
EVK kirjoitti:
Kiitos. Osaatko vielä kertoa korvaavan asejärjestelmän? Tällin perässä vedettävä? Jos niin,ei liene valtavaa eroa, kun ei tuollakaan miehistö sisällä voinut ampua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei korvata. Kuuluivat aikanaan ylijohdon tykistöön jota sitäkin leikattiin -15 alusta kun SA-vahvuutta leikattiin.
 
EVK kirjoitti:
Jos niin,ei liene valtavaa eroa, kun ei tuollakaan miehistö sisällä voinut ampua
Klikkaa laajentaaksesi...

Jäihän niitä vielä pston verran vedettävänä versiona. Hyvä arvaus on, että loput atarvikkeet riittävät näin pidempään. Ja olet ihan oikeassa, liikkuvuutta lukuunottamatta toimi ihan perinteisen tykistön
tavoin. Itäkalustoa ei tietysti koskaan voida korvata kuin murto-osa, koska vastaava länsikama on niin paljon kalliimpaa.

Tykistömuseo tai nykyään Museo Militaria on ihan hyvä käytöstä poistuvan kaluston indikaattori. Sillä PV ei enää tällä vuosikymmenellä ole pahemmin tiedotellut poistuvista kalustoista. Olisiko syynä
sitten se, ettei monesti ole korvaajaa mahdollista tilalle hankkia.
 
@John Hilly , ilmatorjuntaketjuista olen jäänyt käsitykseen, että saattaisit ratkaista minua askarruttaneen kysymyksen :).
Nimittäin Galileo-tykkilaskin. Osa Boforseista modernisoitiin sillä, Hispaanossa se lienee ollut valmiina. Eri artikkeleista olen saanut ristiriitaisia käsityksiä sen toimivuudesta käytännössä. Artikkeleita ei ole nyt käsillä, mutta oliko tämä nyt onnistunut modernisaatio vai ei, oliko vaikea varusmiesten oppia ja soveltuiko vain tietystä kulmasta? tuleville ilmamaaleille? Älä nyt hirtä hyvinkin vääristä termeistä, mutta jotain tämän tyyppistä argumentointia muistelen kauan sitten lukeneeni.
Minua on aina kiinnostanut, että oliko keskustelu aikansa "kannattiko T-72:t sulattaa ja mikä on rynkyn oikea kaliiperi -tyyppistä mutua, vai oliko taustalla jotain todellista.
Toivon painavaa mielipidettä näistä vermeistä :).

70061227.jpg
103457792.jpg

40 Itk 36 59 Galileo-Bofors ja oikealla 30 ItK 62 Hispano-Suiza
 
JR49 kirjoitti:
Nimittäin Galileo-tykkilaskin. Osa Boforseista modernisoitiin sillä, Hispaanossa se lienee ollut valmiina. Eri artikkeleista olen saanut ristiriitaisia käsityksiä sen toimivuudesta käytännössä. Artikkeleita ei ole nyt käsillä, mutta oliko tämä nyt onnistunut modernisaatio vai ei, oliko vaikea varusmiesten oppia ja soveltuiko vain tietystä kulmasta? tuleville ilmamaaleille? Älä nyt hirtä hyvinkin vääristä termeistä, mutta jotain tämän tyyppistä argumentointia muistelen kauan sitten lukeneeni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Satuin olemaan Hyrylän silloisessa RAuK:ssa Galileo -jaoksessa, eli kalustona oli 40 Itk 36 59 Galileo-Bofors.
Se oli kiva leikkikalu jatkuvassa kalusto- ja suuntauskoulutuksessa, olihan siinä polttomoottori ja ja suuntaussauva. :D

Vehkeksen kenttäkelpoisuus oli vaan surkea. Millimetrin osan virheliike sauvasta sai näytön pyörimään hullun lailla. Ohittavaan maaliin ei suuntausta saanut millään kohdalleen. Suoraan lähestyvään maalin se saattoi jopa onnistua.

Kyllä kai siihenkin löytyi jonkun kummallisen luonnonoikun omaavia suuntaajia, jotka jopa saivat sillä Lohtajalla osumia. Me emme. :(

Yksi tykkiryhmäni kaveri meinasi ampua maalikoneen - Iljušin Il-28 - alas. Minä olin lataajana.
Poika ryhtyi seuraamaan roskaa tähtäimessä, eikä maalia. Varoupseeri hakkasi punalipulla kaveria kypärään, kun sarjat lähenivät ja lähenivät konetta. Tuli loppui vasta, kun lopetin lataamisen. Kun mieheltä tentattiin, miksi hän ei lopettanut tulitusta vaikka kypärässä paukkui, tämä totesi vaan: "Luulin, että se tarkoittaa, että hyvin menee!"

Tornihuhun mukaan italialainen moottori vehkeessä maksoi messinkiä, vaikka oli itse asiassa tavallinen Vespan skootterin moottori.

Galileot siirrettiin lopulta rannikkotykistölle. Kai sitä ajateltiin, että siellä meren päältä tulevia maaleja on enemmän aikaa suuntailla ja saada tähtäin rauhoittumaan.

Hispanot menivät rantapyssylle jo aiemmin, mutta siinä oli perussyynä laitteen sveitsiläiset "kellonosat", jotka lähellä maan pintaa sijainneena saivat laukaisukoneiston jumittumaan parista hiekanmurusesta. Ei siis maavoimille kenttäkelpoinen. Tarkka, kun piru se kuulemma oli.

Galileo päivitys oli siis täydellinen virheinvestointi, johon käytettiin Goertz -tykkilaskimella varustetut tykit, joka sinänsä oli hyvä juttu, koska itävaltalaislaskin oli huono.

Sähköinen tykin sivu- ja korkeussuuntaus oli huippunopea, mutta kun laskin - tähtäin tarvitsi liikaa aikaa rauhoittuakseen, jolloin menetettiin suuntausnopeuden tuoma etu huonommaksi kuin Veivi-Boforsissa.

Eli sellainen tapaus, eikä suinkaan ainutlaatuinen SA-historiassa!

Edit: Panovirheitä korjattu
 
Old Boy kirjoitti:
Jäihän niitä vielä pston verran vedettävänä versiona. Hyvä arvaus on, että loput atarvikkeet riittävät näin pidempään. Ja olet ihan oikeassa, liikkuvuutta lukuunottamatta toimi ihan perinteisen tykistön
tavoin. Itäkalustoa ei tietysti koskaan voida korvata kuin murto-osa, koska vastaava länsikama on niin paljon kalliimpaa.

Tykistömuseo tai nykyään Museo Militaria on ihan hyvä käytöstä poistuvan kaluston indikaattori. Sillä PV ei enää tällä vuosikymmenellä ole pahemmin tiedotellut poistuvista kalustoista. Olisiko syynä
sitten se, ettei monesti ole korvaajaa mahdollista tilalle hankkia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Viimeksi käydessäni hallissa oli esillä krh-Nasu. Voiko tästä päätellä että ko. ajoneuvo/heitin on poistettu?
 
John Hilly kirjoitti:
Satuin olemaan Hyrylän silloisessa RAuK:ssa Galileo -jaoksessa, eli kalustona oli 40 Itk 36 59 Galileo-Bofors.
Se oli kiva leikkikalu jatkuvassa kalusto- ja suuntauskoulutuksessa, olihan siinä polttomoottori ja ja suuntaussauva. :D

Vehkeksen kenttäkelpoisuus oli vaan surkea. Millimetrin osan virheliike sauvasta sai näytön pyörimään hullun lailla. Ohittavaan maaliin ei suuntausta saanut millään kohdalleen. Suoraan lähestyvään maalin se saattoi jopa onnistua.

Kyllä kai siihenkin löytyi jonkun kummallisen luonnonoikun omaavia suuntaajia, jotka jopa saivat sillä Lohtajalla osumia. Me emme. :(

Yksi tykkiryhmäni kaveri meinasi ampua maalikoneen - Iljušin Il-28 - alas. Minä olin lataajana.
Poika ryhtyi seuraamaan roskaa tähtäimessä, eikä maalia. Varoupseeri hakkasi punalipulla kaveria kypärään, kun sarjat lähenivät ja lähenivät konetta. Tuli loppui vasta, kun lopetin lataamisen. Kun mieheltä tentattiin, miksi hän ei lopettanut tulitusta vaikka kypärässä paukkui, tämä totesi vaan: "Luulin, että se tarkoittaa, että hyvin menee!"

Tornihuhun mukaan italialainen moottori vehkeessä maksoi messinkiä, vaikka oli itse asiassa tavallinen Vespan skootterin moottori.

Galileot siirrettiin lopulta rannikkotykistölle. Kai sitä ajateltiin, että siellä meren päältä tulevia maaleja on enemmän aikaa suuntailla ja saada tähtäin rauhoittumaan.

Hispanot menivät rantapyssylle jo aiemmin, mutta siinä oli perussyynä laitteen sveitsiläiset "kellonosat", jotka lähellä maan pintaa sijainneena saivat laukaisukoneiston jumittumaan parista hiekanmurusesta. Ei siis maavoimille kenttäkelpoinen. Tarkka, kun piru se kuulemma oli.

Galileo päivitys oli siis täydellinen virheinvestointi, johon käytettiin Goertz -tykkilaskimella varustetut tykit, joka sinänsä oli hyvä juttu, koska itävaltalaislaskin oli huono.

Sähköinen tykin sivu- ja korkeussuuntaus oli huippunopea, mutta kun laskin - tähtäin tarvitsi liikaa aikaa rauhoittuakseen, jolloin menetettiin suuntausnopeuden tuoma etu huonommaksi kuin Veivi-Boforsissa.

Eli sellainen tapaus, eikä suinkaan ainutlaatuinen SA-historiassa!

Edit: Panovirheitä korjattu
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos tästä, olipa mielenkiintoista muisteloa! Vahvistit mielikuvani näistä tykeistä.
Vai että seurasi roskaa tähtäimessä :confused:
 
@John Hilly , entäs tämä? Veivi-Bofors, miten arvostelet? Käytetään nyt tilaisuus hyväksi :).
Ollut jo kauan stenattuna, mutta lienee yleisin iiteen muistomerkkitykki. Aktiiviaikoinaan lukumääräisesti vissiin isoin satsi Sergein jälkeen.

37176175.jpg
 
Se oli erinomainen ase, toisen maailmansodan paras kevyt it-tykki. Sergei oli kuitenkin paljon parempi.

Vielä 1979 kertausharjoituksessa kevyt ITPTRI sisälsi Bofors ja Sergei -jaokset. Sergeit saivat paljon enemmän osumia Lohtajalla. Sitä paitsi Bofors oli paljon pahempi kaivaa maahan kuin Sergei.

Hassua, että varusmiesaikana tykkejä ei koskaan kaivettu maahan. Kertauksissa aina ja jos vain suinkin ehdittiin, niin poterot tykkiryhmän miehille, joissa tulitoiminnan aikana olivat muut, paitsi tykinjohtaja suuntaaja(t) ja asettaja/korjaaja!

Heillekin kaivettiin "paniikkipoterot", joihin loikata, jos tilanne oli tulitoiminnan kannalta mahdoton.

Olin muuten kesäkuun alussa tykinhuoltotalkoissa TamItPtri:n entisellä varuskunta-alueella, jossa Pirkanmaan It-killalla on pihalla Veivi-Bofors.
 
John Hilly kirjoitti:
Se oli erinomainen ase, toisen maailmansodan paras kevyt it-tykki. Sergei oli kuitenkin paljon parempi.

Vielä 1979 kertausharjoituksessa kevyt ITPTRI sisälsi Bofors ja Sergei -jaokset. Sergeit saivat paljon enemmän osumia Lohtajalla. Sitä paitsi Bofors oli paljon pahempi kaivaa maahan kuin Sergei.

Hassua, että varusmiesaikana tykkejä ei koskaan kaivettu maahan. Kertauksissa aina ja jos vain suinkin ehdittiin, niin poterot tykkiryhmän miehille, joissa tulitoiminnan aikana olivat muut, paitsi tykinjohtaja suuntaaja(t) ja asettaja/korjaaja!

Heillekin kaivettiin "paniikkipoterot", joihin loikata, jos tilanne oli tulitoiminnan kannalta mahdoton.

Olin muuten kesäkuun alussa tykinhuoltotalkoissa TamItPtri:n entisellä varuskunta-alueella, jossa Pirkanmaan It-killalla on pihalla Veivi-Bofors.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulla on paljon alan kirjallisuutta kaapeissa, ja yksi niistä on Ilmatorjuntamiehen opas 1996. Siinä on kevyen ilmatorjuntapatterin kokoonpano, tehtävät ja kalusto eriteltynä.
Kai teitä olisi tuettu/tuettiin kaivinkoneella ryhmäaseen linnoittamisessa? Meinaan tositilanteessa. Patterin orkkiksessa ei kaivuuvehkeitä ei ole, mutta varmaan ylempi johtoporras?
Boforsin kaivaminen käsipelissä maahan kuulostaa nimittäin yhtä sankarilliselta kuin BTR 60:n kaivaminen maahan. No sitäkin jätkät Aukissa kyllä teki :eek:
 
Minun tietääkseni ainoastaan AUTOITPTRI:lla, eli Sergei pultattuna Masin lavalle, oli kauhakuormaaja(t).

Lohtajalla muuten asemia vaihdettiin joka yö ja sillä välin kaivuri oli käynyt panemassa edellisten kaivamat asemat sileäksi! Arvaa harmittiko? :mad:
 
JR49 kirjoitti:
Boforsin kaivaminen käsipelissä maahan kuulostaa nimittäin yhtä sankarilliselta kuin BTR 60:n kaivaminen maahan. No sitäkin jätkät Aukissa kyllä teki
Klikkaa laajentaaksesi...

Olihan siinä 1+7 kaivamassa. Ei vaan, silloin 1979 kävi Bofors -miehiä sääli, kun he yötä myöten kaivoivat Pohjankankaalla tykkejä maahan pirun kiviseen kohtaan. Minun Sergei -jaoksen oli hiekkamaalla ja me saimme tykit nopeasti ja helposti maahan.
 
Milles varusmieserälle jaettiin viimeiseksi jalkarätit? Itselle ainakin alokkaana 1991, tosin ei niitä kukaan opettanut käyttämään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top