Senaatin oli lopulta käännyttävä Kansankomissaarien neuvoston eli bolsevikkihallituksen puoleen ja pyydettävä itsenäisyyden tunnustamista siltä. Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo. Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja
Manner, jätti adressin 27.12. Leninille. Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi. Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä. Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä. Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan". Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.