Suomalaistutkijoilta täystyrmäys Katalonialle: ”Suorastaan häikäilemätöntä”
Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen ja historian tutkija, valtiontieteiden tohtori Jukka Tarkka tyrmäävät suorin sanoin Katalonian itsenäistymisaikeet.
Kekkonen toteaa Puheenvuoron blogissaan, että itsenäisyyden puolustajat ovat ottaneet tarkoitushakuiset historiantulkinnat apuneuvokseen tavalla, joka saa yhä ongelmallisempia muotoja.
–Separatistit ovat korostaneet Kataloniaa sortavan Espanjan valtion jatkuvuutta myös Francon diktatuuriin jälkeen ja demokraattisen perustuslain (1978) aikana. Espanjahan siirtyi diktatuurista demokratiaan kiihkeän ja jännitteisen, mutta lakisidonnaisen prosessin kautta. Sitä pidettiin yleisesti menestystarina. Siitä eteenpäin Espanjasta on tullut demokraattinen oikeusvaltio, jossa valtaa on hajautettu 17 autonomisella alueelle. Unohtamatta demokratiavajeesta ympäri Eurooppaa aiheutuneita jännitteitä, on täysin valheellista sivuuttaa demokratian aikaiset yhteiskunnalliset muutokset Espanjassa. Demokratian vakiinnuttaminen on kukistanut ETAn terrorismin ja kansalaisten elintaso ja oikeudet ovat vahvistuneet ennen näkemättömästi, hän kommentoi.
–Suorastaan häikäilemätöntä historian väärinkäyttöä on Francon 15.10.1940 teloituttaman Katalonian alueparlamentin puhemiehen Lluis Companysin nostaminen palvelemaan (Katalonian aluejohtaja Carles) Puigdemontin propagandaa, Kekkonen jatkaa.
Kekkosen mukaan luonteva jatkumo Companysin politiikasta löytyisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja alueellista autonomiaa puolustavista poliittisista liikkeistä.
–Niitäkin löytyy nyky Espanjasta. Olennaista on tajuta se, että nyky-Espanja ei ole alueittensa väestöä sortava raaka diktatuuri. Poliittista toimintaa ei rajoiteta ja valheita ja vääristeltyä historian tulkintojakin voi rauhassa esittää oman asiansa edistämiseksi, hän korostaa.
Jukka Tarkka puolestaan kiinnittää huomiota Kataloniassa lokakuun alussa pidettyyn kiisteltyyn kansanäänestykseen.
–Jos kansainvälisen yhteisön vaalitarkkailijat olisivat olleet arvioimassa katalonialaisten itsenäisyysäänestystä, seurauksena olisi ollut tuloksen mitätöinti suoralta kädeltä ja paheksuvin äänenpainoin. Venäjän järjestämän Krim-”kansanäänestyksen” ja oikeastaan sen kaikkien sisäisten vaalien suhmurointi on lastenleikkiä verrattuna Katalonian farssiin, hän kommentoi blogissaan.
Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont pyysi maanantaina kahden kuukauden lisäaikaa neuvotteluille Katalonian itsenäisyydestä. Pyyntö oli vastaus Espanjan pääministeri Mariano Rajoyn viime viikolla esittämään selvityspyyntöön siitä, julistautuiko Katalonia viime viikolla itsenäiseksi vai ei. Rajoyn mukaan tämä oli ensimmäinen vaihe perustuslain artiklan 155 käyttöönotossa, joka tarkoittaisi Katalonian itsehallinnon osittaista tai laajamittaista lakkautusta.
Espanjan hallitus vastasi Puigdemontin kirjeeseen tänään todeten, että se ei vastannut kysymykseen, joka oli ”kyllä” tai ”ei” -vastaus itsenäistymisjulistuksen suhteen.
Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa työharjoitteluaan parhaillaan tekevä valtio-opin opiskelija Janne Riitakorpi arvioi, että iso kysymys on nyt se, odottaako Katalonian aluehallitus perustuslain artiklan 155 toimeenpanemiseen asti vai tulkitseeko se neuvottelumahdollisuuden olevan nyt suljettu.
–Katalonian aluehallitus olisi valmis laittamaan yksipuolisen itsenäistymisen jäihin pidemmäksikin aikaa jos todelliset neuvottelut käynnistyisivät. On tietysti totta etteivät ontot lupaukset laajemmasta itsehallinnosta tai talousautonomiasta luultavasti itsessään riittäisi Katalonialle, mutta ne sopisivat mainiosti sisällöksi ”ei”-vaihtoehdolle neuvotellussa virallisessa kansanäänestyksessä itsenäistymisestä. Katalaanit pääsisivät päättämään demokraattisesti itsenäistymisestään ilman poliisin pampun uhkaa. Tämän ”oikeus päättää”-periaateen tunnustus riittäisi lepyttämään monet katalaanit, ja yhdistettynä riittävän uskottavaan visioon Kataloniasta osana Espanjaa, johtaisi luultavasti siihen että enemmistö katalaaneista äänestäisi itsenäistymistä vastaan, hän pohtii Puheenvuoron blogissaan.
