Keskiaikaiset aseet

[Erkki]

Inkkarit suorittivat -etnisiä puhdistuksia- siinä kuin kalpeanaamatkin. Kun idän vahvat ja runsaslukuiset heimot vyöryivät preerioille, niin siinä sai heikommat heimot kyllä joko ottaa jalkaa alle tai kävi huonosti. Ja nämä -vahvemmat- kokivat sitten saman, kun kalpeanaamat vyöryivät länteen.

Hyvänä esimerkkinä preeriaintiaanin arkkityyppinä pidetyt Siouxit, jotka tulivat kuitenkin alunperin Michiganin ja Minnesotan metsistä, ja pyyhkäisivät vähäväkisemmät heimot tieltään. Nämä pikkuheimot hakivat usein turvaa liittoutumalla valkoisten kanssa, ja heitä näkyikin sitten intiaanisotien aikana mm. Yhdysvaltain ratsuväen tiedustelijoina. Heitä on joskus pidetty jonkinlaisina intiaanikansojen pettureina, mutta järkevää toimintaahan se heidän oman heimonsa kannalta oli.

 

[Solidsnake]

Hyvänä esimerkkinä preeriaintiaanin arkkityyppinä pidetyt Siouxit, jotka tulivat kuitenkin alunperin Michiganin ja Minnesotan metsistä, ja pyyhkäisivät vähäväkisemmät heimot tieltään. Nämä pikkuheimot hakivat usein turvaa liittoutumalla valkoisten kanssa, ja heitä näkyikin sitten intiaanisotien aikana mm. Yhdysvaltain ratsuväen tiedustelijoina. Heitä on joskus pidetty jonkinlaisina intiaanikansojen pettureina, mutta järkevää toimintaahan se heidän oman heimonsa kannalta oli.

Siouxien lähtö taas johtui ojbway tai creekansojen suorittamasta häädöstä

 

[fulcrum]

Intiaanien verenhimo ei todennäköisesti poikennut yhtään valkoihoisten osoittamasta innosta nähdä verta kentällä. Inkkarit suorittivat -etnisiä puhdistuksia- siinä kuin kalpeanaamatkin. Kun idän vahvat ja runsaslukuiset heimot vyöryivät preerioille, niin siinä sai heikommat heimot kyllä joko ottaa jalkaa alle tai kävi huonosti. Ja nämä -vahvemmat- kokivat sitten saman, kun kalpeanaamat vyöryivät länteen.

Uuden-Seelannin maorit rupesivat myös kerran itse siirtomaaherroiksi: he kuulivat valkoisilta Chatham-saarilla asuvasta rauhanomaisesta maori-heimosta, kaappasivat pakehoilta laivan ja varsin kirjaimellisesti raiskasivat Chatham-saaret vuosikymmenien sortovallalla joka hävitti 90% alkuperäisväestöstä.

 

[arix]

Legioonien operatiivinen liikkuvuus oli n. 30 km päivässä. Härkävankkurit eivät kulkeneet enempää parhaimmillakaan teillä.

The Roman Army at War

This detailed examination of the way in which the Roman army operated during a war and how it fought a battle breaks away from existing studies, which mostly concentrate on the army in peacetime, and attempts to understand the army as an institution whose ultimate purpose was to wage war. Adrian...

books.google.fi

Muistelen syynä olleen myös päivittäisen linnoittamisen vaatima aika. Legioonan saapuessa yölepopaikalle alkoi aina sen linnoittaminen paaluaidalla ja kaivannolla jne.

 

[Aquilifer]

Muistelen syynä olleen myös päivittäisen linnoittamisen vaatima aika. Legioonan saapuessa yölepopaikalle alkoi aina sen linnoittaminen paaluaidalla ja kaivannolla jne.

Kun vauhtia tarvittiin, kuormasto jätettiin tulemaan jäljessä omaa vauhtiaan, eikä päivittäistä linnoitustakaan suoritettu. Tällöin pystyttiin huomattavasti suurempiin päivämatkoihin, tosin vain rajallisen ajan juurikin huollon puuttuessa sillä vankkureiden sijasta miehet itse kantoivat ravintonsa.

 

[JR49]

Marssisuorituksista kun puhutaan, niin sallittakoon pieni OT.
Ludendorff kertoo muistelmissaan itärintaman joukkojen äärimmäisistä marssisuorituksista vuorokaudessa. Tässä voisin joutessani selailla kirjaa ja etsiä näitä. Erikoista niissä oli, että 1914-1915 itärintamalla oli paljon näitä kolmannen luokan yksiköitä. Nimeä en muista, mutta niissä oli vanhempia miehiä ja muistaakseni ylsivät kunnioitettaviin marssisuorituksiin. Mutta palaan asiaan, jos löydän mitä etsin. Siitä on vuosia, kun olen sen kirjan lukenut.
OT loppu.

 

[Old Boy]

Vuonna 60 Boudican kapinan alkaessa, Britannian legioonat olivat silloisessa Pohjois-Walesissa kampanjoimassa, ja uutisen saavuttaessa kuvernööri Suetonius Paulinuksen, tämä määräsi Walesin operaation välittömästi keskeytettäväksi ja legioonat pikamarssille etelään. Kahdessa vuorokaudessa legioonalaiset marssivat kaksisataa kilometriä, suoraan ratkaisevaan taisteluun Boudican jättiarmeijaa vastaan. Tätä pidettiin jo roomalaisittainkin poikkeuksellisen brutaalina marssina, mutta kertoo legioonalaisten marssikunnosta paljon.

Enemmän tämä kertoo siitä, miksi aprillipiloihinkin uskotaan. Jokainen tajuaa, että 100 km päivämarssit ovat mahdottomia ja kahden sellaisen jälkeen vielä käytäisiin ratkaisutaistelu päälle. Oletko ite koskaan kokeillut marssia useampana päivänä edes sen 30 km, jota yleisesti on pidetty sotajoukon jalkamarssin päivätaipaleena?

Totuuskin olisi ollu helposti löydettävissä: Tapahtuma tunnetaan nimellä Boudica uprising. Suetonius keskeytti todellakin sotaretkensä Walesissa ja marssi Londoniumiin, nykyiseen Lontooseen. Ehti sinne ennen kapinallisia vaikka matka oli jotain 400 km. Ei kuitenkaan jäänyt taistelemaan täällä joten B. tuhosi myös Londoniumin sekä vielä kolmannenkin kaupungin ennen ratkaisutaistelua, jonka sitten hävisi. Asiasta kertonut historioitsija Tacitus tunsi henk koht Suetoniuksen, joten uskon hänen kertomuksensa olevan myös todenmukainen.

Boudican revolt - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Nhhk]

Hyvänä esimerkkinä preeriaintiaanin arkkityyppinä pidetyt Siouxit, jotka tulivat kuitenkin alunperin Michiganin ja Minnesotan metsistä, ja pyyhkäisivät vähäväkisemmät heimot tieltään. Nämä pikkuheimot hakivat usein turvaa liittoutumalla valkoisten kanssa, ja heitä näkyikin sitten intiaanisotien aikana mm. Yhdysvaltain ratsuväen tiedustelijoina. Heitä on joskus pidetty jonkinlaisina intiaanikansojen pettureina, mutta järkevää toimintaahan se heidän oman heimonsa kannalta oli.

Korkeintaan järkevää toimintaa yksilön kannalta, jos yleistetään heimoihin niin mielestäni tälläisiä todisteita ei ole.

 

[Aquilifer]

Enemmän tämä kertoo siitä, miksi aprillipiloihinkin uskotaan. Jokainen tajuaa, että 100 km päivämarssit ovat mahdottomia ja kahden sellaisen jälkeen vielä käytäisiin ratkaisutaistelu päälle. Oletko ite koskaan kokeillut marssia useampana päivänä edes sen 30 km, jota yleisesti on pidetty sotajoukon jalkamarssin päivätaipaleena?

Totuuskin olisi ollu helposti löydettävissä: Tapahtuma tunnetaan nimellä Boudica uprising. Suetonius keskeytti todellakin sotaretkensä Walesissa ja marssi Londoniumiin, nykyiseen Lontooseen. Ehti sinne ennen kapinallisia vaikka matka oli jotain 400 km. Ei kuitenkaan jäänyt taistelemaan täällä joten B. tuhosi myös Londoniumin sekä vielä kolmannenkin kaupungin ennen ratkaisutaistelua, jonka sitten hävisi. Asiasta kertonut historioitsija Tacitus tunsi henk koht Suetoniuksen, joten uskon hänen kertomuksensa olevan myös todenmukainen.

Boudican revolt - Wikipedia

en.wikipedia.org

Nuorempana olen. Parhaimpana suorituksena 120 kilometriä kolmessa päivässä. Ei ollut helppoa, mutta silloin ja siinä kunnossa olin marssin jälkeenkin vielä ihan toimintakykyinen. Tässä iässä en lähtisi edes yrittämään enää. Kovakuntoisille, nuorille miehille jotka ovat tottuneet koviin marsseihin ja kovaan kuriin, ovat hurjat suoritukset täysin mahdollisia.

Suetonius otti legiooniensa ratsuväen komentoonsa ja suoritti nopean ratsastusmarssin Lontooseen, totesi tilanteen toivottomuuden ja teki kuuluisan hylkäämispäätöksensä. Legioonat hän määräsi seuraamaan perässä niin nopeasti kuin pystyivät. Lontoon tapahtumien jälkeen hän palasi kohti pohjoista, yhdistyi takaisin legiooniinsa ja loppu on historiaa.



On niitä muitakin kovia marsseja suoritettu historiassa, vaikka kuinka paljon. 1066 Harold Godwinson johdatti saksilaisarmeijansa, 10 000 jalkamiestä ja 2000 ratsuväkeä, viikinkejä vastaan marssimalla Lontoosta Yorkshireen 300 kilometriä neljässä päivässä, taisteli stamfordissa ja voitti. Voiton jälkeen, marssilla takaisin etelään, hän kuuli normannien nousseen maihin, joten suoritti toisen kovan 300 kilometrin marssin vain hävitäkseen etelässä Hastingsissa. Tämä paluumarssi tosin sisälsi jonkinlaisen lepotauon Lontoossa, mutta kovia kokeneen armeijan marssi on silti kunnioitusta herättävä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Stamford_Bridge

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Hastings

 

[fulcrum]

100km päivämarssi kuulostaa yksikkötasolla melko mahdottomalta. Yksittäiset heput varmaan sen suorittavat, ainakin jos oletetaan että enimmät kantamukset jää pois. Njimegenin marssin pisin päivämatka on 55 kilometriä joka on marssittu vain muutamana vuonna. 100km matka edellyttää kyllä jo jonkunlaista juoksuvauhtia. 12 tunnin juoksun ME-matka on noin 160 kilometriä.

 

[Aquilifer]

100km päivämarssi kuulostaa yksikkötasolla melko mahdottomalta. Yksittäiset heput varmaan sen suorittavat, ainakin jos oletetaan että enimmät kantamukset jää pois. Njimegenin marssin pisin päivämatka on 55 kilometriä joka on marssittu vain muutamana vuonna. 100km matka edellyttää kyllä jo jonkunlaista juoksuvauhtia. 12 tunnin juoksun ME-matka on noin 160 kilometriä.

Siitä vaan yrittämään. 100 kilometriä, aikaa maksimissaan 24 tuntia. Itse jätän väliin, voin sanoa jo etukäteen etten pysty.

http://www.dodentocht.be/en/inschrijven/

51th INTERNATIONAL “100 KM DODENTOCHT®” BORNEM – ANTWERP PROVINCE – BELGIUM

The 100 km Dodentocht is a non-competitive walk. The challenge is to walk (or jog) a total of 100 km within minimum 10 hours and maximum 24 hours.

 

[AKE-ukki]

 

[fulcrum]

http://www.schwertbruecken.de/pdf/sigjapswocu.pdf

Artikkeli jossa kerrotaan kokeilusta, missä varhaiskeskiaikaisia eurooppalaisia miekanteriä annettiin japanilaisille miekankiilloittajille. Kyseessä oli pääasiassa hautalöydöt joten terien kunto oli tietysti erittäin syöpynyt. Artikkelissa on muutama valokuva kiillotetusta väkipuukosta, ja alkujaan hyvin ruostuneesta spathasta. Teräksen kiilto ja pintakuvio on kuitenkin saatu hyvin esiin, kokeilun tarkoitus oli päästä analysoimaan terien tasoa japanilaisella Kantei-metodologialla joka on paljon pidemmälle kehitetty kuin karkeat eurooppalaiset typologiat.

Lopussa on kuvia spatha-replikasta joka taottiin ja kiillotettiin tutkimuksen löytöjen perusteella, ja siitä tulikin todella kaunis.

 

[Sleeper_agent]

Ainoa mitä olen kuullut, niin Hangon rintamalla käytetyn.

Isäukolla on isänsä vanhoja Kansa Taisteli lehtiä isot pinot ja niistä muistan lukeneeni Epäsuora-Erikssonista.
Nopea hakukoneen käyttö alleviivatulla hakusanalla tuotti tulosta:

http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisemattomat-kirjoitukset/kirjoitukset/hy/Kirjoitus_1862.pdf

Mutta se konekivääreistä keskiaika-ketjussa.

 

[AKE-ukki]

 

[arix]

Aikaan liittyvä dokkari:

 

[EK]

Ei nyt ehkä suoranaisesti ase, mutta kuitenkin ruotsalaiset onnistuivat löytämään kolmesataa vuotta kadoksissa olleen linnan Öölannista.

Linkki Ylen juttuun.

Sinänsä voi vaikuttaa hieman hupaisalta, että onnistutaan kadottamaan kokonainen linna, mutta toisaalta jos viimeinen maininta siitä on 1700-luvulta ja sekin tehty vähän "kyrvällä nuijimalla" (kuten eräs kouluttajamme tapasi AUK:ssa sanoa), jolloin sijaintia on tulkittu väärin, niin on se ihan ymmärrettävää. Itsekin törmään jatkuvasti siihen, että melko tuoreissakin kartoissa, eri kartoissa saman paikan nimi on hieman eri muodossa tai erilainen, puhumattakaan paikallisten asukkaiden käyttämistä puhekielisistä muodoista, joita voi olla erilaisia. Lisäksi asukkaat käyttävät nimiä hieman eri tavoin, eli yhdelle nimi "X" voi olla hyvinkin tarkka, kun taas toiselle se tarkoittaa laajempaa aluetta.

 

[Herman30]

Ei nyt ehkä suoranaisesti ase, mutta kuitenkin ruotsalaiset onnistuivat löytämään kolmesataa vuotta kadoksissa olleen linnan Öölannista.

Linkki Ylen juttuun.

Helposti on entisiä muurinjäännöksiä luultu kiviaidaksi pellon ympärillä. Katso kuvasta:

Bredsättra · 387 95 Köpingsvik, Schweden

387 95 Köpingsvik, Schweden

www.google.com

 

[miheikki]

https://twitter.com/x/status/1453803691203600402

 

[Herman30]

https://twitter.com/x/status/1453803691203600402

Nykyään noita tarvitaankin Helsingissä kun nuorisojengit heiluu puukkoen kanssa.