"B. Kk.kompp:n tehtävät ja käyttö taistelussa. I. Ampum amenetelmä t. Kaikkien maidenohjesäännöt ovat yksimielisiä siitä, että kk:ien käytön päämääränä tulee kaikissa taistelutoiminnoissa olla pyrkimys oman jv:n tukemiseen tulella. Tämän tukemisen tulee alituisesti olla mahdollinen, sitä vaille ei jv. saa koskaan jäädä. Tämä vaatii kk:eilta ampumateknillisessä suhteessa useam.manlaatuisia menetelmiä. Näistä menetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista on kk.kompp:n taktillinen käyttö oleellisesti riippuvainen. On siis syytä lähemmin tarkastella niitä . .. Kk:ien eri ampumamenetelmät ovat seuraavat:
a) Suo r a-a m mun t a; taisteluvaatimuksista johtuen joko jv:n kanssa samalta korkeudelta suoraan eteenpäin tai sivustasta tai taempaa jv:n välisten aukkojen läpi tai jv:n yli.
b) E P ä suo r a-a m mun ta, tykistöllisin ampumamenetelmin tai kartan avulla suoritettu ammunta.
Saadaksemme k.o. menetelmien myöhemmälle tarkastelulle omissa olosuhteissamme pohjan on syytä luoda katsaus k.o. menetelmien käyttöön muualla. Siinä mielessä kiinnostavat erittäinkill keski-eurooppalaiset määräykset ja mielipiteet epäsuorasta ammunnasta sekä yliammunnasta ja ammunnasta jv:n välisistä aukoista. Mitä ensiksikin suoralla suuntauksella tapahtuviin ammuntoihin verrattuna epäsuoraan ammuntaan tulee, on Keski-Euroopan maissa pyritty viime aikoina omaksumaan sellainen käsitys, että epäsuora ammunta on se ammlintalaji,· jota kk:ien käyttö oikeastaan ensi kädessä edellyttää. Jo maailmansodan aikana, kev.kk:ien tultua käytäntöön, kk:t vapautuivat monesta siihenastisesta tehtävästään ja niille pyrittiin antamaan enimmäkseen kaukotehtäviä, joissa tulen suurta tiheyttä alettiin käyttää tykistöllisessä mielessä. Maailmansodan jälkeen on ollut havaittavissa kk:ien kehityksessä jatkuvaa pyrkimystä kehittää se nimenomaan tykistölliseksi aseeksi. Tämä on ilmennyt m. m. siinä, että kk.~munnoissa on otettu käytäntöön tykistölIe kuuluvia suuntausvälineitä, on omaksuttu sen ampumamenetelmiä ja siten alettu ottaa tyk:lle kuuluvia tehtäviä suoritettavaksi. Kaiken tämän on katsottu johtuneen siitä, että 87 maailmansodan kokemusten perusteella on toiselta puolen todettu mikä valtava merkitys kk.tulella on, ja kun toiselta puolen kk:t on suojattava, jos mieli saada niistä täysi hyöty, vihollisen vaikutukselta, ennen kaikkea jv.tykkien ja tykistön tulelta, on asemat valittava taempaa suojatuissa paikoin ja siis turvauduttava epäsuoraan ammuntaan. Lisäksi väitetään, että ammunta etulinjasta tulee perin harvoin kysymykseen, samaten tuottaa yliammunta ,usein maastosuht~iden takia vaikeuksia', ammunta jv:n väl~sten aukkojen läpi on niinikään vaikeata ja vaarallista, ja vaikka kaikki edelläsanotut menetelmät onnistuisivatkin, ei tavallinen suora tähtäys ole ylipäänsä mahdollinen kauemmaksi kuin 1,500 metriä. Edellämainituissa ammunnoissa on siis, ainakin pitemmillä kuin 1,500m:nmatkoilla,käytettävä vainepäsuoraaampumamenetelmää. Epäsuoran ammunnan etuina esiintuodaan m. m.: ,
1. Asemiin asettuminen ja ammunnan valmistelut voidaan suorittaa rauhassa; työskentely on rauhallista ja varmaa; tulen avaus voi tapahtua yllättävästi.
2. Asemapaikka, joka on kauempana etulinjasta, pysyy salassa eikä joudu vihollisen tulen alle; on mahdollisuus ampua kauemmin samasta asemasta; tulivalmius on suuri.
3. Voidaan toimia pimeässä, sumussa, tomussa, savussa, sillä tulenanto on mekaanista.
4. Tuli on tarkempaa kuin suoralla suuntauksella ammuttaessa, koska mekaanisten välineiden ja menetelmien käyttö poistaa virheet, mitkä esiintyvät taistelun tuoksinassa' ammunnan aikana suoralla suuntauksella.
5. Epäsuoraa ammuntaa käyttäen voidaan käyttää hYväksi kk:n kantomatkaa kaikessa laajuudessaan aina 3,500 m:iin, mahdollisesti 4,000 m saakka.
Näin pystyy kk.tuli siis ainakin jossakin määrin korvaam'aan ja täydentämään tykistön tulta. Epäsuor~n ammunnan variopuolina taasen eslintuodaan:
1. Ammunnan tähystäminen on vähemmän mahdollinen kuin suoralla suunta~sella ammuttaessa, koska varsinkiri pitemmillä etäisyyksillä suihku on vaikeasti havaittavissa maalissa. Etulinjan tilanteen seuraaminen on vaikeata; voi helposti sattua erehdyksiä ja vaaraa omille joukoille.
2. Lentoradan laakuuden takia ei epäsuorasti voida ampua 1,000 m lähemmäksi. 88
3. 'Käytössä välttämättömät välineet ovat arkoja vioittumaan, jolloin' ammunta käy hyvinkin epätarkaksi.
4. Epäsuora ammunta'kuluttaa runsaasti a.tarvikkeita.·
5. Siirtyminen epäsuorasta ammunnasta suoraan, esim. jonkin lähimaalin ammuntaan, on USeinkin vaikea ja aikaavievä.
6. Maasto voi ratkaisevasti' vaikeuttaa epäsuoran ammunnan järjestelyä (suuret korkeuserot" metsät). -
7. Järjestely vie paJ.jon. aikaa; jo aseman .valinta on yleensä vaikeampi kuin tyk:lle ja vaatii monivuotisen koulutuksen totuttaman silmän.
8. Vaikeudet järjestelyssä, ja tähystämisessä aiheuttavat, että sattumatodennäköisyys on pieni.
9. Alussa ehkä saavutettu huomattava, yllättävä ja moraalinen vaikutus menettää nopeasti -tehonsa, kun maali siirtyy.
Mitä sitten suoralla suuntauksella suoritettaviin ammuntoihin tulee, voidaan keskieurooppalaisten ohjesääntöjen ja asiantuntijoiden lausuntojen summana esiintuoda seuraavaa: Suoralla suuntauksella tapahtuva yli a mm u n t a voi maaston yleisen tasaisuuden takia tulla vain poikkeust:apaukses5a kysymykseen. Tämän johdosta suosittelevat saksalaiset ja ranskalaiset ennen kaikkea a m mun t a a j v:n v ä 1 i s i 5 t ä a u koi 5 t a ja sisältää heidän ohjesääntönsäkin sen suhteen vastaavia määräyksiä. Sivustasta tapahtuvan ammunnan suorittamista varten k,atsotaanniinikään aukkojen jättämistä välttämättömäksi. Kuitenkin . väitetään sotilaskirjallisuudessa, että on yleensä olemassa verraten pienet mahdollisuudet 'amppa jv:n välisistä aukoista etenevän hyökkäyksen aikana. Joskin siis toiselta puolen esiintuodaan, että ammuntaan joko vakinaisesti sitä varten, jätettävien tai tilapäisesti syntyneiden aukkojen läpi on pyrittävä,' esitetään toiselta puolen siitä aiheutuvien vaikeuksien suuruutta. Näistä vaikeuksista mainittakoon m.m.: I. Tilapäiset, taistelun aikana syntyvät aukot ovat riittämättömiä, jotta kk:t voisivat tehokkaasti osallistua hyökkäykseen. Se vaatisi vakinaisten aukkojen jättämistä. Mutta nämä taaSen v~ivat helposti sulkeutua taistelun tuoksinassa, jotapaitsi jv. ei voisi etenemisen aikana käyttää täysin ·hyväkseen maaston tarjoamia mahdollisuuksia; hyökkäystoiminta 'muodostuisi jäykäksi. 2. Ei voida ainakaan liikuntasodassa myöskään ajatella jv:n etenemisen järjestämistä, kk:ien mukaan.' Hyökkäävän jv:n efeenrynnistyshän olisi ,silloin pysäytettävä vähän"väliä; jotapaitsi se .edellyttäisi, yksityiskohtaista hyökkäysmaaston ja vihollisen sijoituksen tuntemista, ' "J' '3. Ei ,voida myöskään 'ajatella, ,ettäkategorisestipidetään pääasiana aukkojen jättämistä 'ja ylläpitäinistä,;,ja että, jv.' saisi työskenp.ellä, eteenpäin kapeissa muodoissa siellä, mihin jäisi tilaa. 4. ,Aukkojen läpi ammuttaessa'jäisivätne osat vih.~emista, jotka eivät satu kk:ien tulikaistalle, tulittamatta,'·lmn sensijaan omat sivustat jäisivät alttiiksi vihollisen vastatoirninnalle.' Kun' näinollen ,suoralla suuntauksella taempaa suoritettu ammimta tuottaa suuria vaikeuksia, ammuttiinpa jv:n yli tai sen 'välisistä aukoistå, ja kun epäsuoraanammuntaan ei ,katsota: voitavan ,kokonaan siirtyä, eikö olisikeskieurooppalaisissakin, olosuhteissa edullisinta sijoittaa kk:t eteen, ensilinjan mukaan, jolloin ne voisivat~ paremmin tukea jv:eä tarvitsematta niin paljon turvautua yli- tai auJclwjen läpi a~untaan? . Yleensä näyttää sotilaskirjallisuus tässä: suhteessa olevan, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, Verraten yksimielinen siinä, ettei tämä menetelmä ole· keskieuroöppålaises~ 'avomaastossa käyttökelpoinen. Katsotaan selviöksi jo maailmansodan kokemusten perusteella, että etulinjasSa' oleva kk. tarjoaa viholliselle siksi suuren ja edullisen maalin,. että tappiot tUlevat suuriksi. Sen lisäksi' huomautetaan a-tarviketäyde1lIlyksen' vaikeudesta sekä vaikeaSta .tulen johtamisesta. -' Kuteri sanottu, yliammuntaa- ja ammuntaa'aUkkojen läpi suositellaan' ja ohjesäämipissäkinpainostetaansuoran' ammunnan ,menetelmiä.:' _,' , On ollut tarpeellista viivähtää edelläolevissa kysymyksissä, koska meikäläiset kokemukset p. o. suhteessa ovat vielä hyvinkin vähäiset. AmpumameneteImien' käyttömahdollisuuksista" meill~ tUlee lähemmin puhetta a.o. taistelu1ajien yhteydessä . . ' : . II. . ~ r . , r,'. :.,'. i' '. .' , .' Hyö~,kä yst aist,el u. "
