Keskiaikaiset aseet
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Lähinnä varmaan hajamuodostelmissa on voinut olla tilaa ja aikaa väistellä nuolia. Yleisempää on ollut että nuolia torjuttiin käsillä tai kääntämällä kasvot poispäin. Intiaaneja vastaan käydyissä sodissa todettiin että amerikkalaisotilaiden nuolivammat olivat yleisemmin käsissä.
Aivan ensimmäisissä käytettiin Kaseiiniliimoja ja näissä koneissa esiintyi ongelmia.
Joten koneiden kasauksessa siirryttiin keinohartsiliimoja.
Myös saksalla oli ongelmia liimojen kanssa Ta 154 koneen kanssa.
Suomi ei saanut kunnon liimoja koko jatkosodan aikana vaan joutui käyttämään korvikkeita.
”Lentokone vanerien” valmistukseen oli tilattu välirauhan aikana ”filmejä” varastoon jotka riittivät vuoden 1944 alkuun.
Huonoilla liimoilla liitoksen lujuuden saavuttaminen oli vaativa operaatio.
Lisäksi liimauksen lujuus ei kestänyt pitkään.
Kunnon liimat kestivät ulkonakin hyvin.
Kuten Pyryn siivet jotka peruskorjattiin ensimmäisen kerran 10v jälkeen, eikä niissä havaittu liimausten heikkenemistä.
Käsissä, kaulassa ja päässä.....vaikka westerneissä nuoli osuukin yleensä keskelle trauma-aluetta ja vain yhdessä elokuvassa tietääkseni suoraan ahteriin.
Valkoihoisuhrilta löytyi usein nuoli myös sukuelimissä sojottamassa, se sujautettiin jo valmiiseen kalmoon. Smithsonian-arkistoissa löytyy tieto tai -tieto- mm. siitä, että kenraali Custerilla oli ampumahaava ohimossa ja nuoli sukuelimissä ja täts it. Custerin adjutantti oli puolestaan ammuttu siiviläksi ruutiaseilla....todennäköisesti inkkarit luulivat häntä Custeriksi. Custerin veli puolestaan oli nuoli lonkassa ja olkapäässä, kuolettava osuma ohimossa. No, on huomattava, että nämä ovat tietoja ja -tietoja-.Zig-zag ratsastusreittiä lienee käytetty, toisaalta epätasainen maasto pakottaa siihen muutenkin. Fiksu jousiporukka kanavoi vihollisen ja ampuu keskityksen. Sitten vetäytyy taistellen. Sotalaivatkin tekee zigzag torpedon pelossa. USS Indianapoliksen kapteenia syytettiin siitä kun ei tehnyt ja laiva tuhoutui. Ratsujen kanavointi onnistuu ehkä niemellä, sillalla, solassa ja metsiköiden välissä.
fulcrum
Greatest Leader
Onkohan lentokoneita kokeiltu liimailla ahvenliimalla.
On, tosin ei varmaan enää 2. maailmansodan aikana. 1900-luvun alkupuolelle asti eläinliima oli jotakuinkin ainoa vaihtoehto. Tosin teollisessa mittakaavassa yleensä sitä tehtiin vanhoista laiduneläimistä, ei ehkä niinkään kaloista.
Intiaanien -sota ratsain- ei muistuttanut eurooppalaista vähääkään. Intiaanien taistelutapaan kuului osoittaa henkilökohtaista rohkeutta ja monta kertaa valkonaamat pelastuivat juuri siksi, että hyökkäystoiminta inkkareilla oli hajanaisten ryhmien päälle tuloja. Jousi ei ollut inkkareille mikään rynnäkköase, sillä voitiin suorittaa tulenavaus, mutta siitä eteenpäin hevonen laukkuutettiin suoraan päin vihollista ja käsikähmä oli valmis alkamaan.
Hollywood-elokuvamielikuvasto ei vastaa todellisuutta oikeastaan kuin harvoin. Tanssii susien kanssa - filmissä on asiantuntijoiden mukaan kuvattu varsin autenttisesti inkkareiden menetelmiä.
Hollywood-elokuvamielikuvasto ei vastaa todellisuutta oikeastaan kuin harvoin. Tanssii susien kanssa - filmissä on asiantuntijoiden mukaan kuvattu varsin autenttisesti inkkareiden menetelmiä.
fulcrum
Greatest Leader
Intiaanit ei kai kauheasti harrastaneet ratsurynnäköitä, vaikka käyttivätkin kyllä välistä keihäitä peitsinä, lähinnä ehkä takaa-ajoissa. 1800-luvulla tasankointiaanien saavuttamat voitot olivat pääasiassa väijytyksiä, tai sitten houkuteltiin valkoiset hyökkäämään vahvoihin puolustusasemiin, tätä tekivät erityisesti nez percet, lienevät ainoita inkkareita joita vastaan pitkäpuukot eivät mielellään hyökänneet.
Ei juurikaa enää viime sodassa. 1. maailmansodassa enemmänkin.
One of the new tactics was “barrage fire,” whereby groups of gunners fired indirectly — that is, without necessarily seeing their targets — in order to prevent enemy troop movements, to give covering fire or to generally harass and suppress the enemy.
The gunners angled their weapons high so the rounds would arc over the battlefield, much like artillery does.
In 1944, British Troops Use Their Machine Guns as Artillery
Vickers Guns could lay down a rapid-fire barrage
medium.com
Vickers machine gun engaged in long-range ‘barrage’ fire at Arras, 1917. This was an innovative technique for supplementing an artillery barrage.
Suomessa valmistauduttiin tuohon kyllä ennen sotaa.
Kk m/32-33:n lisäämällä laatikon vasempaan takareunaan kiinnike MG-08 tyyppiselle optiikalle ja suutaimelle.
Epäsuoralle tulelle tarkoitettua suuntaimia tilattiin saksatta sotilasasiamiehen välityksellä 1930.
D-166 luodin käyttöönoton syynä oli, konekiväärien käyttö epäsuoraan tuleen.
D-166 oli liian raskas jalkaväki käyttöön→ kova rekyyli ja raakaineeden tuhlaus.
Epäsuoraa tulta käytettiin ainakin kerran kannaksella. Kohteena oli venäläisten huolto polku/tie.
Mutta se lopetettiin koska tuloksia ei voitu havaita (myöhemmin vanki tiedoista saatiin selville että tuli olikin ollut tehokasta)
Ps, Tässäkin voidaan kysyä miksi sitä ei käytetty?
Aseet olivat valmiina patruunat oli suunniteltu sitä varten.
Epäsuorastatuletta oli huutava pula.
Konekiväärikomppanian henkilöstön lisäyksen syynä oli vaatimus käyttää konekiväärejä suora-ammunnan lisäksi epäsuoraan ammuntaan. Tätä tehtävää varten lisättiin komppanian vahvuuteen muun muassa tulenjohtaja ja mittaukseen tarvittavaa henkilöstöä. Ohjesäännöissä korostettiin konekiväärien ristitulen tappavaa vaikutusta ja aseiden ryhmittämistä sivustatuliasemiin puolustuksessa. Joissain tapauksissa konekivääreitä saatettiin kuitenkin käyttää jopa kilometrien päässä olevaa vihollista vastaan epäsuoralla suuntauksella. Epäsuora ammunta konekiväärillä tuli kyseeseen lähinnä poikkeustilanteissa ja suuremmilla konekiväärimäärillä, johtuen tulen epätarkkuudesta ja melko vaatimattomasta vaikutuksesta maalissa. Siitä huolimatta se nähtiin yhtenä vaihtoehtona aseita ryhmitettäessä.
Viimeksi muokattu:
Epäsuora ammunta kk:lla lienee aihe, jota ei kukaan ole tutkinut. Sehän löytyi sotien välilla laadituista ohjesäännöistämme, joten kai metodia myös harjoiteltiin kun tähtäimetkin oli hankittu. En ole löytäny kirjallisuudestakaan muuta, kun tämän jo mainitun yhden kerran, jolloin 6:lla kk:lla ammuttiin Summassa linjojen takana olevaa niittyä yhtäjaksoisesti koko valoisa aika. Miksi siis ei sitten käytetty enempää?
Mun käsitys on, että kyseessä on ulkomailta kopioitu metodi, joka ei sopinut Suomen maastoon. Oletan että Saksassa tarkoituksena oli pääasiassa lisätä kk:n kantamaa ampumalla sopivassa paikassa tähystettyä kaaritulta alempana olevaan maastoon. Keski-Eurooppahan on täynnä kukkuloita ja harjanteita, joilta on kilometrien näkyvyys. Maali siis näkyi optiselle tähtäimelle koko ajan ja tarvittava etäisyys saatiin kartasta tai mitattiin etäisyysmittarilla. Meillä taas joudutaan ampumaan tykistön ja krh:n tavoin ilman keinoa saada aseille tarkka sivusuunta. Kun tulta näin ei saada "kasaan" se hajoaa tehottomaksi. Toinen syy voisi olla, että suurvallan isoista joukoista oli helpompi irroittaa tarvittavat 4-6 asetta, jotta tulen tiheys olisi riittävä. Meillähän se edellytti reservipataljoonan kk-komppanian pääosan käyttämistä tällaiseen tarkoitukseen.
Viimeksi muokattu:
Harrastivat kyllä, kunnes pitkäpuukoille tuli käyttöön patruunakäyttöiset takaaladattavat kiväärit. Beecher islandin taistelu, jossa Kyömynenä kuoli oli ensimmäinen merkittävä ottelu, jossa cheynnein ratsurynnäkkö tuli -liian kalliiksi-. Aseiden tulinopeus oli siis kriittinen tekijä.
fulcrum
Greatest Leader
Good stuff. Komposiittijousihan ei ole ollut Euroopassa uusi tuttavuus, Välimeren alueella käytetty vuosituhansia. Tutankhamonin haudasta löytyi kymmeniä komposiittijousia. Tietysti siinäkin tapahtui kehitystä. Hunnien jousien sanotaan olleen ennennäkemättömän tehokkaita ja mm. Bysantti kopioi ne nopeasti omaan käyttöön. Mutta pohjoisempaan Eurooppaan se ei näytä levinneen vaikka tilaisuuksia oli vaikka kuinka ja eurooppalaiset saivat monesti kokea nahoissaan että itärau...öh...puu toimi. Syy siihen lienee että eurooppalaisista puulajeista pystyttiin tekemään riittävän hyviä jousia huomattavasti nopeammin kuin komposiittijousi. Ja kun eurooppalainen maasto suosii enemmän jalkamiestä niin pitkäjousen pituuskaan ei ole ollut mainittava haitta.
Lähi-idän muinaisjousi oli nykysilmään erikoisen näköinen, tuollainen kolmio. Onkohan harrastajat kuinka kokeilleet noista replikoita, että miten pelittävät.
Mongolit muuten kyllä ampuivat jousillaan myös jalkamiehinä, ainakin Tsingisin aikoihin oli ihan vaatimuksenakin että sotilaalla piti olla jousi myös 'jalkatyöhön'. Ilmeisesti se on ollut pitempikantamaisempi jousi.
Kongo-Müller
Luutnantti
Ammunta alkaa n.13:45min kohdalla.