Keskustelua sotaelokuvista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jaa, minä olen oikeastaan näistä kahdesta Lindmanin elokuvasta juuri päinvastaista mieltä. Tali-Ihantala 1944 on minusta rakenteeltaan todella hajanainen ja sekava episodielokuva, jossa kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii katsojalta todella vankat taustatiedot aiheesta. Plussaa toki aidosta kalustosta. Panssaritaistelut oli jämäkästi toteutettu, mutta kun elokuvassa kuvataan puna-armeijan massiivisia rynnäkköjä suomalaisten asemiin, niin minusta nämä olivat aneemisia, korkeintaan joukkueen verran kerrallaan näyttivät ryntäilevän. Mutta ihan katsottava kuva.

Muistan elokuvissa ihmetelleeni äänisuunnittelun ontumista. Tulenjohtaja -kohtauksessa ei kuulunut taustalta laukaustakaan, vaikka suurtaistelun olisi pitänyt olla käynnissä ja menossa eeppinen tykistötaistelu. Ihan kuin olisi oltu marjametsällä..
 
Muistan elokuvissa ihmetelleeni äänisuunnittelun ontumista. Tulenjohtaja -kohtauksessa ei kuulunut taustalta laukaustakaan, vaikka suurtaistelun olisi pitänyt olla käynnissä ja menossa eeppinen tykistötaistelu. Ihan kuin olisi oltu marjametsällä..

Suomalaiset elokuvat on perinteisesti tehty niin, että äänet tehdään viimeiseksi. Tämä tarkoittaa, että siinä vaiheessa budjetti on aika finaalissa, joten lopputulos on... No, mitä on.
 
Italialais-neuvostoliittolainen yhteistuotanto "Italiani brava gente" vuodelta 1965.

Pätkä elokuvasta



Kertoo Venäjälle lähetetyn Italian 8. armeijan sotilaista, jotka joutuvat kokemaan puna-armeijan raivoisan vastahyökkäyksen Stalingradin liepeillä. Kylmä ja pakkanen on myös aurinkoisen saapasmaan sotilaille uusi kauhistuttava elementti. Ihan katsomisen arvoinen elokuva harvinaisesta aiheesta.
 
Suomalaiset elokuvat on perinteisesti tehty niin, että äänet tehdään viimeiseksi. Tämä tarkoittaa, että siinä vaiheessa budjetti on aika finaalissa, joten lopputulos on... No, mitä on.

Tosin voi olla ihan tössimistä, mielestäni Lindmanin elokuvat vilisevät kaikenlaisia outouksia ja muuta mitkä olisi hieman tehokkaammalla ohjaamisella / tuottamisella saatu pois. Tali-Ihantalan jalkaväkitoiminta on kyllä kuvattu aika surkeasti, elokuva saa lisäpointseja juurikin siitä asiallisesta panssaritouhusta.
 
Tali-Ihantala oli ihan hyvä, mutta siinä oli ärsyttävä epähistoriallisuus, eli Kapt. Kvikantin kaatuminen. Se kun ei tapahtunut panssaritaistelussa vaan tykistötulessa TstOs. Kvikantin valmistautuessa hyökkäykseen. Kun on sentään kyse Marskin ritarista, niin olisivat nyt sen voineet saada oikein.
 
Tali-Ihantala oli ihan hyvä, mutta siinä oli ärsyttävä epähistoriallisuus, eli Kapt. Kvikantin kaatuminen. Se kun ei tapahtunut panssaritaistelussa vaan tykistötulessa TstOs. Kvikantin valmistautuessa hyökkäykseen. Kun on sentään kyse Marskin ritarista, niin olisivat nyt sen voineet saada oikein.

Juuri tällaista, mitään taiteellista lisäarvoa ei tuolla saatu ja sen olisi yhtä hyvin voinut tehdä oikein.
 
Juuri tällaista, mitään taiteellista lisäarvoa ei tuolla saatu ja sen olisi yhtä hyvin voinut tehdä oikein.

Toisaalta taas käsittääkseni esim. Lehväslaihon haavoittuminen meni ihan kuin se tapahtui.
 
Samaan syssyyn pitää vielä mainita, että vaikka elokuvassa kuvataan oikein kenraali Einar Vihman kaatuminen vihollisen epäsuoran tulen uhrina, on ajallinen viitekehys väärin. Vihma kaatui vasta elokuun 5. päivä. Tuohon mennessä Ihantalan taistelut olivat laantuneet asemasodaksi jo hyvän aikaa takaperin.
 
Siisteintä Tali-Ihantalassa oli se panssaritaistelukohtaus. Ja siinä, kun vihollisen Sotkaa esitti se sama Sotka, joka jäi sotasaaliiksi vastaavassa, mutta tosielämässä kesällä 44 tapahtuneessa oikeassa taistelussa. Jota siis kohtaus jäljitteli. Sekavaa, mutta ehkä ymmärsitte.
Ilmankos Lehväslaiho tykkäsi.
 
Kaikille on varmasti tuttu klassinen "Yksi silta liikaa". Mutta onko kukaan lukenut saman nimistä Cornelius Ryanin kirjaa johon elokuva pohjautuu ?


Kiinnostaisi tietää, että kuinka tarkasti elokuva seuraa kirjaa. Ainakin "Atlantin valli murtuu" seurasi saman kirjailijan teosta hyvinkin tarkasti.
 
Minä olen lukenut. Mutta siitä on aikaa varmaan kolmattakymmentä vuotta joten luonnollisesti en muista siitä sen kummempaa. Myöhäisteininä/parikymppisenä ahmin kirjastosta sota-aiheisia kirjoja. Onneksi ei ollut netti olemassa silloin.
 
Kaikille on varmasti tuttu klassinen "Yksi silta liikaa". Mutta onko kukaan lukenut saman nimistä Cornelius Ryanin kirjaa johon elokuva pohjautuu ?


Kiinnostaisi tietää, että kuinka tarkasti elokuva seuraa kirjaa. Ainakin "Atlantin valli murtuu" seurasi saman kirjailijan teosta hyvinkin tarkasti.

Totuudenmukainen leffa ainakin ilmeisesti on, ymmärtääkseni noudattaa siis pitkälti kirjaa joka taas on puhtaasti faktapohjalta?

Tietyt selkeät "taiteelliset vapaudet" on toki otettu, lähinnä se että kenraalit ym. korkeat upseerit huseeraavat jenkkien laskuvarjojoukkojen mukana lähes etulinjassa. Tämän tekijät itsekin myönsivät, että Robert Redfordin taisteleminen leffassa johtuu pelkästään siitä, että Robert Redfordin näyttäminen taistelussa on hyvää laatikkokonttorin eli box officen kannalta.

Asiat joita äkkiseltään voisi pitää fiktiona (Pakoretki jeepillä "kuolleen" luutnantin kanssa, joka sitten virkoaa, sekä kenraali Roy Urquhartin pistoolilla tappama saksalainen solttu ym.) ovat ymmärtääkseni aivan puhdasta ja kiistämätöntä de factoa.
 
Totuudenmukainen leffa ainakin ilmeisesti on, ymmärtääkseni noudattaa siis pitkälti kirjaa joka taas on puhtaasti faktapohjalta?

Tietyt selkeät "taiteelliset vapaudet" on toki otettu, lähinnä se että kenraalit ym. korkeat upseerit huseeraavat jenkkien laskuvarjojoukkojen mukana lähes etulinjassa. Tämän tekijät itsekin myönsivät, että Robert Redfordin taisteleminen leffassa johtuu pelkästään siitä, että Robert Redfordin näyttäminen taistelussa on hyvää laatikkokonttorin eli box officen kannalta.

Asiat joita äkkiseltään voisi pitää fiktiona (Pakoretki jeepillä "kuolleen" luutnantin kanssa, joka sitten virkoaa, sekä kenraali Roy Urquhartin pistoolilla tappama saksalainen solttu ym.) ovat ymmärtääkseni aivan puhdasta ja kiistämätöntä de factoa.


Jotain tällaista lipputulojen maksimointia (Redford & O'Neal) osasin vähän aavistellakin. Huomasin että saksalaisista ainakin Hardy Krugerin esittämä SS-kenraali Ludwig on fiktiivinen hahmo. Pohjautuu ilmeisesti ainakin kahteen eri Waffen SS:n panssarikomentajaan. Oli miten oli, ainakin minusta A Bridge too Far on Hollywoodin tekeleeksi mainio. Ja kun pohjautuu oikeisiin tapahtumiin ja pääosin oikeisiin henkilöihinkin, niin aina parempi.

Ilmeisesti tosi juttu myös sekin, että elokuvantekijät häveliäisyyssyistä odottivat marsalkka Montgomeryn kupsahtamiseen asti ennen kuin ryhtyivät kuvaushommiin. Monty kun itse kuolemaansa asti oli vakuuttunut siitä, että hänen mestarillisesti suunnittelemansa operaatio Market Garden "oli 90% menestys".
 
Ilmeisesti tosi juttu myös sekin, että elokuvantekijät häveliäisyyssyistä odottivat marsalkka Montgomeryn kupsahtamiseen asti ennen kuin ryhtyivät kuvaushommiin. Monty kun itse kuolemaansa asti oli vakuuttunut siitä, että hänen mestarillisesti suunnittelemansa operaatio Market Garden "oli 90% menestys".

Jep, kunnon totuuden kieltämistä kun yltiöpäisiin oletuksiin perustunut ja liian monimutkainen operaatio meni ketuiksi. 90% matkasta varmaan mentiin, mutta kun tavoite oli 100% päässä niin ei paljoa lämmitä. Ilmeisesti jenkit olivat Market Gardenin jälkeen todella haluttomia tekemään laskuvarjojoukoillaan mitään mitä Monty halusi, ja Monty ilmeisesti olisi halunnut jopa SUORAAN komentoonsa jenkkiläisiä lv-joukkoja, ihan pokkana. Ja olisi tiputellut niitä innoissaan sinne tänne, kuin lapsi joka puhaltaa voikukansiemeniä :D

Mielenkiintoinen episodi on myös tuo puolalaisen kenraali Sosabowskin keissi. Mies leimattiin Montyn toimesta nopeasti jonkinlaiseksi "syylliseksi" katastrofiin kun ei säätilanteen takia päässyt miehineen apuun ajoissa. Ilmeisesti Montyä vitutti, kun Sosabowski oli vastustanut koko suunnitelmaa yltiöpäisenä - erityisesti koska hän oli oikeassa. Ja tämä, vaikka Sosabowski oli itse lopuksi ehdottanut, että osallistuisi miehineen raivokkaaseen "kaikki tai ei mitään" -tyyppiseen hyökkäykseen sen viimeisen sillan ja Reinin ylitse! Lopun elämäänsä Sosabowski vietti tavanomaisena tehdastyöläisenä Lontoossa (tuskin edes virkaheitoin brittikenraali joutui elättämään itseään sodan jälkeen "rehellisellä työllä").

Monty on kyllä omissa kirjoissani enemmän surkuhupaisa, diivaileva tohelo kuin suuri sotilasjohtaja.
 
Monty on kyllä omissa kirjoissani enemmän surkuhupaisa, diivaileva tohelo kuin suuri sotilasjohtaja.

Joo. Vaikka Monty on tosiaan yhä tänäkin päivänä brittien kansallissankari, niin oletettavasti muiden liittolaisten mielestä ukko on yliarvostettu maineeltaan.

Myönnän kyllä, että Montgomery oli elementissään saadessaan johtaa ennalta hyvin suunniteltuja offensiiveja yleensä enemmän tai vähemmän alivoimaisia vastustajia vastaan. Esim. El Alamein. Sitten taas Montgomery oli huonoimmillaan silloin, kun piti improvisoida lennosta tai käyttää hyödyksi vastustajan heikkoutta ja painaa armotta päälle. Esim. Normandian D-päivänä Monty kehui kuinka hän ottaa Caenin kaupungin vielä D-päivän iltaan mennessä ! Ja Market Garden on tragedian huippu. Se kun oli oikeastaan miehen uran ainoa todella uhkarohkea hyökkäys ja persiilleen meni.

Elokuvasta vielä sen verran, että hyvin Gene Hackman tuo esiin kenraali Sosabowskin traagisen hahmon. Mies joutui vastarannankiisken asemaan tahtomattaan, juuri kuten jo mainitsitkin. Voi vain kuvitella mitä noihin aikoihin puolalaisten laskuvarjojääkäreiden pääkopan sisällä oikeasti liikkui. Kun ottaa huomioon, että samoihin aikoihin saksalaiset murskasivat tuhannen paskaksi Varsovaa, joka oli noussut natsimiehittäjää vastaan. Ja Stalinin puna-armeija odotti Veikselin toisella rannalla kieli pitkällä tilanteen kehittymistä.
 
Voi vain kuvitella mitä noihin aikoihin puolalaisten laskuvarjojääkäreiden pääkopan sisällä oikeasti liikkui. Kun ottaa huomioon, että samoihin aikoihin saksalaiset murskasivat tuhannen paskaksi Varsovaa, joka oli noussut natsimiehittäjää vastaan. Ja Stalinin puna-armeija odotti Veikselin toisella rannalla kieli pitkällä tilanteen kehittymistä.

Jep, eikä sodan loputtuakaan isänmaahan voinut enää palata, kun se oli itäblokin kommari-Puola.

Olen aina ollut sitä mieltä että Puola on historiallisesti katsottuna geopoliittisesti maailman huonoimmassa paikassa (ellei jossain Lähi-Idässä tai Kaukoidässä ole jotain plänttejä, mutta näin niin kuin itselle tutuista alueista), todellakin sen intresseissä ettei isoja sotia enää tulisi Euroopassa. Jokainen valloittaja ja rosvopäällikkö on sen vuorollaan muutaman kerran ryöstänyt ja hävittänyt, todennäköisesti sodan molemmat osapuolet.
 
Kaikille on varmasti tuttu klassinen "Yksi silta liikaa". Mutta onko kukaan lukenut saman nimistä Cornelius Ryanin kirjaa johon elokuva pohjautuu ?


Kiinnostaisi tietää, että kuinka tarkasti elokuva seuraa kirjaa. Ainakin "Atlantin valli murtuu" seurasi saman kirjailijan teosta hyvinkin tarkasti.

Kirjaa en ole (muistaakseni) lukenut koskaan ja elokuvankin katsomisesta on kulunut aikaa vuosikymmeniä - jollain tapaa suhde näihin 60- ja 70-luvun sen ajan megaluokan tähtien tähdittämiin sotaleffoihin on skeptinen ja niinpä olen useat jättänyt katsotamatta uudelleen - sen sijaan pienimuotoisemmat sotaleffat ovat olleet usein onnistuneempia, mutta kun tässä ketjussa Yksi silta liikaa on saanut kaiken kaikkiaan positiivista palautetta niin päätinpä ottaa leffan katseluun tulevaisuudessa ja laitoin siitä tilauksen menemään. Asetelma on sikäli outo, koska kuitenkin pidän lukuisista tämänkin leffan tähtien (tai elokuvan tekohetkellä tulevien tähtien) elokuvista todella paljon, joten kenties ennakkoluulo on ollut aiheetonta. Oikeastaan Robert Redford on ainoa sellainen näyttelijä, jonka tuotantoon olen kauttalinjan suhtautunut skeptisesti vaikka sieltäkin löytyy loistavia leffoja, kuten Butch ja Kid - auringonlaskun ratsastajat sekä Puhallus.

vlad.
 
Back
Top