Eli tätä taustaa vasten pitää ymmärtää se, että vaikka Mukka ei halunnutkaan järkyttää vaan olla realisti, oli juuri realistisuudessaan järkyttävä. Ja Palsa taas joutui vetämään aivan överiksi järkyttämisenhalussaan, koska hänen kontekstissaan mikään vähäisempi ei olisi järkyttänyt. Ja se Särestöniemi taas antoi mallin siitä, että Peräpohjolastakin saattoi päästä taiteilijaksi, vieläpä omalla omituisella muotokielellään.
Joo, tätä minä juuri olen pohtinut. Miten -realistinen- oli Mukka ja miksi Palsa veti niiiin huolella överiksi? Ei, en unohtanut Särestöniemeä, en vain tarkoituksella laittanut häntä saman kyltin alle tämän parivaljakon kanssa.