Täman kirjoittaja on varmaan monelle tuttu, niin oli minullekin.
Yllättävää oli se, että ansioitunut asesuunnittelija ja ase- ja eräkirjailija kirjoittaa poikien seikkailuromaanin,
ilmeisesti kuitenkin tahtomattaan. Löysin kirjastosta ja arvelin mielenkiintoiseksi, mutta kotona huomasin takakannesta "muisti voi näin pitkän ajan päästä tehdä kepposiaan, joten pelkkänä dokumenttina tätä kirjaa ei voi lukea. Kaikilla kertomuksilla on kuitenkin oma todellisuuspohjansa". No, se varmaankin oli todellista, että hän kävi Kyproksella työmatkalla ja oli Valmetilla töissä. Lopusta taas ei tiedä, missä kohtaa lähtee lentoon. Siinä oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, erotiikkaa unohtamatta. Mikäs siinä, mutta sen aihealueen kirjailijoita löytyy kyllä parempia. Lainasin sen, kun luulin siinä olevan mielenkiintoisia juttuja kansainvälisestä asekaupasta, mutta ne taitaakin olla sellaisia juttuja, joita ei kirjoista löydy.
Yhtenä yksityiskohtana voidaan kertoa, että pääosassa on visakoivuinen salkku.
Toivottavasti ei ketään Hyytisfani pahoita mieltään tästä vuodatuksesta, mutta tod.näk. kaikki lukeneet jakaa mielipiteen kanssani.
Pitää sanoa kirjan lopussa olevat muutamat lyhyet matkatarinat ja yksi metsästysjuttu ovat eri maata.
Afrikan metsästysjuttu tempasi minut mukaansa ja luin sitä varmaan hengittämättä, onneksi oli lyhyt.
Dubain lentokentän vessasta on samankaltaisia kokemuksia.
Jotkut voivat pitää, kun faktaa ja fiktiota sekoitetaan, minulle ne ovet kaksi eri kirjaa.