tulikomento
Supreme Leader
Aloittelen parhaillaan tätä prof. Sönke Neitzelin teosta. Vaikuttaa hyvältä. Selvittää saksalaisten sotilaiden toisen maailmansodan aikaisia näkemyksiä ja kokemuksia ”taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta” kuten otsikossa sanotaan. Pääpaino on tavallisen rivimiehen kokemuksissa ja näkemyksissä. Miksi ja miten ottivat osaa mm. holokaustiin ja julmaan tuhoamissotaan itärintamalla.
Kirjassa pitkälti käytetty lähdemateriaali perustuu Neitzelin 2000-luvun alkupuolella tekemään arkistolöytöön brittien kansallisarkistossa. Sodan aikana brittitiedustelu salakuunteli saksalaisten sotavankien keskusteluja siinä toivossa, että vangit paljastaisivat briteille tärkeitä tiedustelutietoja. Tiedustelulle tärkeää informaatiota etsiessään britit tulivat kirjanneeksi myös valtavat määrät saksalaissotilaiden ”joutavaa” keskustelua. Lähdemateriaali on arvokasta, sillä saksalaiset sotavangit eivät tienneet olevansa salakuuntelun kohteita. Niinpä he tulivat puhuneeksi keskenään yhtä sun toista aiheeseen liittyvää. Myös amerikkalaiset harrastivat vankien salakuuntelua.
Tässä mielessä käytetty lähteistö eroaa selvästi esim. sodan jälkeen julkaistuista muistelmista sekä sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta. Sodan jälkeen entiset saksalaissotilaat eivät muistelleet osallisuuttaan julmuuksiin. Myöskään sodan aikana kotiväelle ei kirjoitettu siviileiden tappamisista ihan sotasensuurinkin takia.
Kirjassa pitkälti käytetty lähdemateriaali perustuu Neitzelin 2000-luvun alkupuolella tekemään arkistolöytöön brittien kansallisarkistossa. Sodan aikana brittitiedustelu salakuunteli saksalaisten sotavankien keskusteluja siinä toivossa, että vangit paljastaisivat briteille tärkeitä tiedustelutietoja. Tiedustelulle tärkeää informaatiota etsiessään britit tulivat kirjanneeksi myös valtavat määrät saksalaissotilaiden ”joutavaa” keskustelua. Lähdemateriaali on arvokasta, sillä saksalaiset sotavangit eivät tienneet olevansa salakuuntelun kohteita. Niinpä he tulivat puhuneeksi keskenään yhtä sun toista aiheeseen liittyvää. Myös amerikkalaiset harrastivat vankien salakuuntelua.
Tässä mielessä käytetty lähteistö eroaa selvästi esim. sodan jälkeen julkaistuista muistelmista sekä sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta. Sodan jälkeen entiset saksalaissotilaat eivät muistelleet osallisuuttaan julmuuksiin. Myöskään sodan aikana kotiväelle ei kirjoitettu siviileiden tappamisista ihan sotasensuurinkin takia.