Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Jukka Rislakki, Vorkuta! - Vankileirin kapina ja sen suomalainen johtohahmo. WSOY 2013.
Jukka Rislakista riitti näköjään edellisen teoksen esittelyn jälkeen vähän enemmänkin juttua, joten häneen tuskin tarvitsee palata. Sen sijaan esiteltävänä oleva Vorkuta!-teos on oikein mainio opus Neuvostoliiton gulagien maailmasta. Rislakki esittelee teoksessaan Vorkutan alueen leirejä ja niillä vuonna 1953 nähtyä poliittisten vankien kapinaa. Teoksen alussa esitellään suomalaissyntyisen Eino Prykän vaellusta Suomesta Amerikkaan ja takaisin, paluuta uudelleen Amerikkaan, josta sitten matka veikin Neuvostoliittoon. Ja sieltä tiedustelutehtäviin Suomeen, jossa jäi kiinni heti ja vietti täällä jatkosodan vangittuna, jonka jälkeen palasi Neuvostoliittoon, jossa vangittiin 1951 ja lähetettiin Vorkutaan. Vaikka kirjan otsikointi muuta väittääkin, Prykä ei kyllä nähdäkseni nouse kovin merkittävään rooliin tapahtumissa, vaikka vankien massasta on esiin noussutkin. Veikkaisinkin, että Rislakki on löytänyt hyvän aineiston Prykästä, kirjoittanut hänestä riittävän kattavasti ja sitten kustantaja on nostanut otsikoinnissa hänet ihan johtohahmoksi asti.
Lyhyesti sanottuna, Stalinin kuoltua vuonna 1953, Vorkutan vankileirikompleksissa nähtiin Neuvostoliiton ensimmäinen leirivankien laajamittainen protesti. Vangit vaativat parempia oloja ("Parempia puupalttoita!" vitsaili eräs vanki), enemmän oikeuksia, tuomioiden tarkistamisia yms. Lopputulos oli odotettu, eli vaatimuksia ei toteutettu ja pullikointi lopetettiin väkivalloin. Kuitenkin tapahtuneella oli melkoisen laajoja seurauksia, sillä se osoitti muillekin neuvostokansalaisille, että lakkoilu ja protestit olivat mahdollisia. Myös valtiojohto ymmärsi, että GULAG-järjestelmä oli tullut tiensä päähän ja itseasiassa vankien hallinnassa oleva tuotanto oli erittäin haavoittuvainen.
Rislakki on hyvä kirjoittaja, joka osaa kirjoittaa tiivistä tekstiä ja välttää päällekkäisyyksiä. Teksti ei ole silkkaa kurjuuden maksimointia, kuten joissakin tragedioita käsittelevissä teoksissa, vaan leiriä olosuhteet maanpäällisenä helvettinä tuodaan esille riittävän kattavasti, mutta yksityiskohdilla mässäilemättä. Rislakki on käyttänyt lähteenään pääosin aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja muistelmateoksia sekä haastatellut itsekin leireillä olleita ja tapahtumat kokeneita. Arkistolähteitä hän on käyttänyt mahdollisuuksien mukaan, mutta kertoo esimerkiksi, että Venäjän arkistoista ei saa tietoja GULAGien vangeista, ellei ole omainen. Tosin ei aina silloinkaan.
Rislakki myös vertailee lähteitään ristiin ja pyrkii löytämään "totuuden" toisistaan poikkeavien kertomusten takaa. Tämä koskee myös yleisesti käytössä olevia "faktoja", kuten tietoja vankileireillä olleiden määristä tai teloitetuista. Osa kirjallisuudessa esitetyistä luvuista on yksinkertaisesti mahdottomia. Rislakki ei sinänsä yritä valkopestä Neuvostoliittoa tai mitätöidä sen verisyyttä. Tuleepahan vain rivienvälistä nostaneeksi esiin sen, että aina pitäisi muistaa tarkistaa, mistä jokin tieto on aiempaan kirjallisuuteen saatu, eikä vain kopioida sitä automaattisesti.
Noin 350 sivua nootitettua tekstiä on oikein hyvä tietopaketti GULAG-järjestelmästä ja Vorkutan kapinasta. Teoksen parasta antia on, että siinä vankileirin tapahtumat on sidottu taitavasti yleiseen Stalinin kuoleman jälkeiseen valtataisteluun Neuvostoliitossa. Rislakki näyttää monelle "oikealle" tutkijalle mallia siitä, miten populaarihistoriaa tulisi tehdä.
Jukka Rislakista riitti näköjään edellisen teoksen esittelyn jälkeen vähän enemmänkin juttua, joten häneen tuskin tarvitsee palata. Sen sijaan esiteltävänä oleva Vorkuta!-teos on oikein mainio opus Neuvostoliiton gulagien maailmasta. Rislakki esittelee teoksessaan Vorkutan alueen leirejä ja niillä vuonna 1953 nähtyä poliittisten vankien kapinaa. Teoksen alussa esitellään suomalaissyntyisen Eino Prykän vaellusta Suomesta Amerikkaan ja takaisin, paluuta uudelleen Amerikkaan, josta sitten matka veikin Neuvostoliittoon. Ja sieltä tiedustelutehtäviin Suomeen, jossa jäi kiinni heti ja vietti täällä jatkosodan vangittuna, jonka jälkeen palasi Neuvostoliittoon, jossa vangittiin 1951 ja lähetettiin Vorkutaan. Vaikka kirjan otsikointi muuta väittääkin, Prykä ei kyllä nähdäkseni nouse kovin merkittävään rooliin tapahtumissa, vaikka vankien massasta on esiin noussutkin. Veikkaisinkin, että Rislakki on löytänyt hyvän aineiston Prykästä, kirjoittanut hänestä riittävän kattavasti ja sitten kustantaja on nostanut otsikoinnissa hänet ihan johtohahmoksi asti.
Lyhyesti sanottuna, Stalinin kuoltua vuonna 1953, Vorkutan vankileirikompleksissa nähtiin Neuvostoliiton ensimmäinen leirivankien laajamittainen protesti. Vangit vaativat parempia oloja ("Parempia puupalttoita!" vitsaili eräs vanki), enemmän oikeuksia, tuomioiden tarkistamisia yms. Lopputulos oli odotettu, eli vaatimuksia ei toteutettu ja pullikointi lopetettiin väkivalloin. Kuitenkin tapahtuneella oli melkoisen laajoja seurauksia, sillä se osoitti muillekin neuvostokansalaisille, että lakkoilu ja protestit olivat mahdollisia. Myös valtiojohto ymmärsi, että GULAG-järjestelmä oli tullut tiensä päähän ja itseasiassa vankien hallinnassa oleva tuotanto oli erittäin haavoittuvainen.
Rislakki on hyvä kirjoittaja, joka osaa kirjoittaa tiivistä tekstiä ja välttää päällekkäisyyksiä. Teksti ei ole silkkaa kurjuuden maksimointia, kuten joissakin tragedioita käsittelevissä teoksissa, vaan leiriä olosuhteet maanpäällisenä helvettinä tuodaan esille riittävän kattavasti, mutta yksityiskohdilla mässäilemättä. Rislakki on käyttänyt lähteenään pääosin aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja muistelmateoksia sekä haastatellut itsekin leireillä olleita ja tapahtumat kokeneita. Arkistolähteitä hän on käyttänyt mahdollisuuksien mukaan, mutta kertoo esimerkiksi, että Venäjän arkistoista ei saa tietoja GULAGien vangeista, ellei ole omainen. Tosin ei aina silloinkaan.
Rislakki myös vertailee lähteitään ristiin ja pyrkii löytämään "totuuden" toisistaan poikkeavien kertomusten takaa. Tämä koskee myös yleisesti käytössä olevia "faktoja", kuten tietoja vankileireillä olleiden määristä tai teloitetuista. Osa kirjallisuudessa esitetyistä luvuista on yksinkertaisesti mahdottomia. Rislakki ei sinänsä yritä valkopestä Neuvostoliittoa tai mitätöidä sen verisyyttä. Tuleepahan vain rivienvälistä nostaneeksi esiin sen, että aina pitäisi muistaa tarkistaa, mistä jokin tieto on aiempaan kirjallisuuteen saatu, eikä vain kopioida sitä automaattisesti.
Noin 350 sivua nootitettua tekstiä on oikein hyvä tietopaketti GULAG-järjestelmästä ja Vorkutan kapinasta. Teoksen parasta antia on, että siinä vankileirin tapahtumat on sidottu taitavasti yleiseen Stalinin kuoleman jälkeiseen valtataisteluun Neuvostoliitossa. Rislakki näyttää monelle "oikealle" tutkijalle mallia siitä, miten populaarihistoriaa tulisi tehdä.
Jos tuo on "normaali" n. A5-kokoinen kirja, niin loistava fontti. Tiivis, mutta selkeä.
tulikomento
Supreme Leader
@Panssari Salama muistaakseni viime vuoden lopulla kehui tätä Penttilän Nato-kirjaa. Löytyi tänään nettidivarista edullisesti vähän päälle 10 eurolla. Laitoin saman tien tilaukseen.
Panssari Salama
Respected Leader
Pidin, mainio ja objektiivisesti kirjoitettu ajankuva Nato-hakemuksen sietämättömästä vaikeudesta.
John Hilly
Ylipäällikkö
Suomalaisnaisen 118 vuorokautta panttivankina - näin häntä hakattiin ja kidutettiin | Verkkouutiset
Avustustyöntekijä kertoo kirjassaan uskonsa varassa elämisestä maakellarissa äärimmäisissä olosuhteissa.
www.verkkouutiset.fi
tulikomento
Supreme Leader
Pitkästä aikaa pikku välipalana luettavana klassikko. Ja elokuvaversio on myös täyttä rautaa. Richard Burton ja Clint Eastwood. 
Onko muuten kellään tästä mitään näkemystä ? Sama heppu on kirjoitellut myös Porkkalan vuokra-alueesta.
Onko muuten kellään tästä mitään näkemystä ? Sama heppu on kirjoitellut myös Porkkalan vuokra-alueesta.
Eerikainen
Eversti
Kläppinä tuli kaikki MacLeanit kylän kirjastosta luettua, useampaankin kertaan. Olivat muidenkin koltiaisten suosiossa, varailemaan joutui.
Yritin kymmenien vuosien jälkeen viritellä yhteyttä uudelleen, kun noita yhdestä kuolinpesästä nippu omiin käsiin päätyi. Ei ne sitten enää napanneet, oikeastaan harmitti, kun oli se vanha mielikuva niin vahva.
Niinpä se on esim. elokuvien kanssa, nuorena joku raina iskenyt tajuntaan (VHS-videoltakin katsottuna, mono-äänellä), niin nyt ei meinaa kotiteatterissa hereillä pysyä.
Panssari Salama
Respected Leader
Osuuko näistä divareista mikään lähelle? Käy ostamassa paikan päältä, niin divarin pitäjä saa sen kymppinsä eikä joudu siitä osioita maksamaan alustalle. Seitsemän euroa oli halvin äkkiseltään katottuna, postituskulut
Antikvaarin kauppojen kautta usein vain noin femman luokkaa vaikka tuoltakin tilaisi. Itse ostan usein Antikvaarin kautta (toki haen itse jos divari lähellä)
Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Antikvaari on Suomen suurin kirjojen kauppapaikka, jonka kautta kirjaharrastajat ja antikvariaatit löytävät toisensa. Tutustu valikoimaan!
www.antikvaari.fi
Panssari Salama
Respected Leader
No niin, ei pitäisi postata ennen aamukahveja... Valituilta Paloilta molemmat se näköjään riitti. Joo, yks neljänkympin kirja vaan löytyi. Aika hapokasta.
Onko joku jo täällä ostanut tämän? https://www.lehtipiste.fi/982880.html
tulikomento
Supreme Leader
Vieläkös Aleksei Kettunen kirjoittelee lehteen ryssän voittamattomista ihmeaseista ? Ja muistaa aina haukkua länsivehkeet.
En nyt muista, mutta pari vakiokirjoittajaa ovat ainakin Timo Säyrinen ja Agilolf Kesselring. Ensin mainitun juttujen taso ei päätä huimaa.
tulikomento
Supreme Leader
Nappasin työmaalta kirjapoiston itselleni. Lappalaisen tuotannosta olen tähän mennessä lukenut nämä: Valkeasaari murtuu, Kuuterselkäkin murtui, Ihantala kesti.
