Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mikähän tämä on ?



Tuomo Kallioniemi käsittelee kirjassa kevään ja kesän 1944 tapahtumia Venäjän sota-arkiston lähteiden pohjalta. Neuvostoliiton Leningradin rintaman kartat, suunnitelmat ja raportit antavat selkeän kuvan punaarmeijan suurhyökkäyksen valmisteluista ja etenemisestä Karjalankannaksella. Kirjasta selviää myös, mitä tapahtui neuvostojohdon kulissien takana keväälläSuomen kanssa käytävien rauhanneuvotteluiden aikana, neuvotteluiden päätyttyä tuloksettomina ja sen jälkeen kesäkuussa 1944.
Jos on mahdollisuus tutustua kirjastossa, niin kannattaa tutustua. Itse en lämmennyt tuolle, kun aika sekavahkoa sillisalaattia, josta se jyvien poimiminen on hiukan työlästä. Esimerkiksi Mersusta (Bf 109) kerrotaan sivutolkulla, mikä ei kuulu yleisteokseen. Viimeinen pisara pikaisesti selattaessa oli neukkulainen "C-65"-tykinvetäjä. On siis siis oikeasti S-65, eli kirjoittaja ei ole kyrillisten aakkosten perusteista edes hajulla.
 
Varaus ex-Moskovan diplomaattimme Hannu Himasen "Missä enkelitkin pelkäävät" kirjasta saapui perjantaina, hain eilen, ja nyt ehtinyt lukemaankin.

missa-enkelitkin-pelkaavat.jpg


Himanen käy läpi vuosia 2019-2023 pohjautuen muistiinpanoihinsa ja mm. artikkeleihinsa, joista erityisesti Pohjalainen-Ilkan kuukausittaiset kolumnit tuotu hyvin taustoitettuna mutta ei jälkiviisaana esille. Hyvin oli Himasen nenä tulkinnut asioita jo etukäteen.

Aika ennen Nato-jäsenyyttä tuntuu jo lähes toiselta aikakaudelta, tämä näkyy mm. artikkeleiden varovaisina sanamuotoina. Johdonmukaisesti Himanen kuitenkin huomioi TP Niinistön johdonmukaista Nato-jäsenyyden vahvistamista, sekä samanaikaista hivuttautumista vahvempiin ja vahveempiin presidentin valtaoikeuksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vääjäämättä tällaiselle kuuskytluvun lapselle tulee mieleen eräs toinen pitkäaikainen vatiomme päämies, joka uskoi maailmassa olevan tilaa suurvaltojen välissä, ja hyvien henkilökohtaisten Venäjä-suhteiden riittävyyteen. Olihan julkisuudessa muutama heitto Niinistön kolmannesta presidentinkaudestakin...

Olen nyt päässyt vuoden 2021 loppuun. Jonnet eivät, mutta muistammeko mekään, miten Putin esitti vaatimuksensa lännelle virallisena kantanaan? Kaikki Naton 1997 jälkeen tulleiden jäsenmaiden osalta aseistusta tulee riisua, ja uusia jäsenmaita ei sallita.

Olihan tuo pysäyttävä hetki. Aina spekuloitu, mitä se Venäjä sanoisi, jos liitymme. Emme liittyneet. Ja sitten Putin sanoi selkeästi ja yksiselitteisesti, että Venäjä ei enää hyväksy yhtään uutta jäsenvaltiota.

Nyt toki tiedämme, että tuo oli tarkoituksella sellainen julkilausuma, jonka tiedettiin olevan mahdoton lännelle. Joten Putin oli sitten "oikeutettu" toimiinsa, kun länsi hänen maltillisen ehdotuksena hylkäsi. Mutta samalla koko Suomen NL:n hajoamisen jälkeisen ulpo/turpo-politiikan täydellinen mahalasku ja epäonnistuminen pelottavalla tavalla.

No, onneksi jämähti Ukrainan aroille.

Nyt sitten vuosien 2022 ja 2023 kimppuun...
Kirja luettu. Muutama huomio kahdesta jälkimmäisestä vuodesta, ja niiden ympärillä käydyistä erilaisista keskusteluista.

Nato-optio. Himanen vahvistaa näkemyksen, että todellisuudessa "Nato-optio" oli Naton vastustajien työkalu. "Meillä on tämä Nato-optio, jos olosuhteet muuttuvat". No, muuttuivat ne. Himanen antaa täyden tunnustuksen kansalaismielipiteelle, joka hänen mukaan käytännössä vei Suomen kohti ripeää jäsenyyden hakemista.

Kurmottaa samalla poliittisia johtajiamme johtamisen puutteesta. Muistuttaa, miten jopa tp-utvassa loppuun asti saatiin arvailla, mitä mieltä Niinistö oli asiasta, kuten RKP:n Anderssonin muistelmat todistavat.

Ahvenanmaan konsulaatin sulkematta jättämistä ei voi ymmärtää. "Syöttivät suoraan lapaan", sulkemalla ne pari Suomen konsulaattia ensin itse. Ihmettelee tarkoitushakuista Ahvenanmaan demilitarisoinnin (v. 1921 sopimus) ja Ahvenanmaan "konsulaatin" (v.1940 sopimus) koplaamista yhteen. Se olikin erikoinen episodi.

Muutoin jatkaa johdonmukaisesti perustelujaan, miten nykyinen kaksijakoinen ulkopolitiikan johtajuus ei toimi, kannattaen parlamenterismiin siirtymistä ja vallan keskittämistä eduskunnan tahdon alaiselle valtioneuvostolle. Mitään erityisiä perusteluja ei myöskään ole sille, että TP olisi Nato-edustaja. Niinistö otti kaiken vallan kuten joka ei ollut paikalleen naulattu, kuten se kuuluisa kasakka.

Lukusuositus. Pitää katsoa jos tulee tarjouksessa vastaan, niin ostanpa omaan hyllyyn muistoksi tästä ajanjaksosta.
 
Nato-optio. Himanen vahvistaa näkemyksen, että todellisuudessa "Nato-optio" oli Naton vastustajien työkalu. "Meillä on tämä Nato-optio, jos olosuhteet muuttuvat". No, muuttuivat ne. Himanen antaa täyden tunnustuksen kansalaismielipiteelle, joka hänen mukaan käytännössä vei Suomen kohti ripeää jäsenyyden hakemista.

Taisi itse Jens Ylpeävuorikin sanoa ihmetelleensä tätä. Joko ollaan jäsen tai sitten ei. Ei ole olemassa mitään puoliväliä, jossa istutaan aidalla ja katsellaan mihin suuntaan maailma liikkuu.
 
Kirja luettu. Muutama huomio kahdesta jälkimmäisestä vuodesta, ja niiden ympärillä käydyistä erilaisista keskusteluista.

Nato-optio. Himanen vahvistaa näkemyksen, että todellisuudessa "Nato-optio" oli Naton vastustajien työkalu. "Meillä on tämä Nato-optio, jos olosuhteet muuttuvat". No, muuttuivat ne. Himanen antaa täyden tunnustuksen kansalaismielipiteelle, joka hänen mukaan käytännössä vei Suomen kohti ripeää jäsenyyden hakemista.

Kurmottaa samalla poliittisia johtajiamme johtamisen puutteesta. Muistuttaa, miten jopa tp-utvassa loppuun asti saatiin arvailla, mitä mieltä Niinistö oli asiasta, kuten RKP:n Anderssonin muistelmat todistavat.

Ahvenanmaan konsulaatin sulkematta jättämistä ei voi ymmärtää. "Syöttivät suoraan lapaan", sulkemalla ne pari Suomen konsulaattia ensin itse. Ihmettelee tarkoitushakuista Ahvenanmaan demilitarisoinnin (v. 1921 sopimus) ja Ahvenanmaan "konsulaatin" (v.1940 sopimus) koplaamista yhteen. Se olikin erikoinen episodi.

Muutoin jatkaa johdonmukaisesti perustelujaan, miten nykyinen kaksijakoinen ulkopolitiikan johtajuus ei toimi, kannattaen parlamenterismiin siirtymistä ja vallan keskittämistä eduskunnan tahdon alaiselle valtioneuvostolle. Mitään erityisiä perusteluja ei myöskään ole sille, että TP olisi Nato-edustaja. Niinistö otti kaiken vallan kuten joka ei ollut paikalleen naulattu, kuten se kuuluisa kasakka.

Lukusuositus. Pitää katsoa jos tulee tarjouksessa vastaan, niin ostanpa omaan hyllyyn muistoksi tästä ajanjaksosta.
Himasen (ja monen muun) "parlamentarismi-pakkomiellettä" en ymmärrä, koska vaihtoehtona "kaksijakoiselle ulkopolitiikan johtamiselle" on siirtyminen presidenttivaltaan. Jos nimittäin lukee itsenäisen Suomen ensimmäisen perustuslain laatijoiden perusteluja sille, miksi tarvitaan vahva presidentti/valtionhoitaja, niin he näkivät kaukoviisaasti sen, että periaatteessa pääministerivaltainen (eli "pohjaismainen parlamentarismi") järjestelmä itse asiassa heikentää demokratiaa ja vahvistaa puoluevaltaa ja siten kansan tahdosta riippumattoman johdon valtaa (=koska puoluejohdon valitsee vain itse puolue sisällään) ja lisäksi altistaa ulkopolitiikan johtamisen puoluepoliittisten pyrkimysten etusijalle asettamiseen. Koska Suomessa puoluekuri on niin syvälle iskostettu, niin todellinen demokratia kärsii.
 
Tässä ajetaan päinvastaiseen suuntaan T-34:n kyydissä Kurskista Wieniin.
Kirjanäytteessä kerrotaan kuinka kiireistä oli T-34-76:n päällikön työ. . .

Laitoin äsken tilaukseen Adlibriksen kautta. Kiitos vinkistä.

Oletko sinä / onko kukaan muu perehtynyt tähän opukseen ? Kirjoittaja johti Sherman -vaunuista koottua panssaripataljoonaa. Taisteli itärintaman eteläosassa sekä 1945 Mantsuriassa japanilaisia vastaan. Kiinnostaisi tietää mitä mieltä rysyt olivat amerikkalaisista vaunuista.

71jyxR8Ek4L._SL1360_.webp
 
Viime viikon Market Garden -reissulla minulla oli mukanani tämä operaation veteraanin kirjoittama taistelukenttäopas. Erinomaisesti kirjoitettu. Arnhemin taistelupaikat käydään tässä laakin tarkkuudella läpi. Tästä oli paljon hyötyä.

71+7jCdznNL._SY522_.webp

Nijmegenissa käynnin yhteydessä ostin myös tämän oppaan. Pari sataa sivua täyttä asiaa taistelupaikoista. Mukana hyviä kuvia ja havainnollistavia karttoja, sekä veteraanien muisteluksia. Tämän kanssa oli hyvä liikkua kaupungissa.

529x840.webp
 
Vajaa kolmannes tätä teosta takana äänikirjan muodossa.
Kirjassa kerrotaan kainuulaisen Rauno Juholan tarina osana muukalaislegioonaa ja operaatio turkoosia Ruandassa.

Voin jo tässä kohtaa vahvasti suositella. Kerronta on sujuvaa ja kuvaus kansanmurhasta on mielestäni juuri sopivan välimatkan päästä. Ei liian yksityiskohtaisesti, mutta ei niin etäisestikään, etteikö tilanteen epäinhimillisyys ja vakavuus nousisi esiin.
 

Liitteet

  • IMG_0570.webp
    IMG_0570.webp
    1.1 MB · Luettu: 6
Vajaa kolmannes tätä teosta takana äänikirjan muodossa.
Kirjassa kerrotaan kainuulaisen Rauno Juholan tarina osana muukalaislegioonaa ja operaatio turkoosia Ruandassa.

Voin jo tässä kohtaa vahvasti suositella. Kerronta on sujuvaa ja kuvaus kansanmurhasta on mielestäni juuri sopivan välimatkan päästä. Ei liian yksityiskohtaisesti, mutta ei niin etäisestikään, etteikö tilanteen epäinhimillisyys ja vakavuus nousisi esiin.

Minustakin kuvaus kansanmurhasta oli tehty onnistuneesti. Ei mässäilty mutta näkökulmaa kentältä tuotiin esiin.

Minusta teoksessa suhtauduttiin myös terveellä kritiikikkä aikaisempiin suomalaisten legioonalaisten tarinoihin.
 
Vajaa kolmannes tätä teosta takana äänikirjan muodossa.
Kirjassa kerrotaan kainuulaisen Rauno Juholan tarina osana muukalaislegioonaa ja operaatio turkoosia Ruandassa.

Voin jo tässä kohtaa vahvasti suositella. Kerronta on sujuvaa ja kuvaus kansanmurhasta on mielestäni juuri sopivan välimatkan päästä. Ei liian yksityiskohtaisesti, mutta ei niin etäisestikään, etteikö tilanteen epäinhimillisyys ja vakavuus nousisi esiin.
Laita seuraavaksi kuunteluun Seppo Salmisen Kirurgina Ruandassa. Tuo kansanmurhaa vähän lähemmäksi mutta mielenkiintoista vertailla näkökulmia 20-vuotiaan sotilaan ja viisikymppisen kirurgin välillä samoista tapahtumista.
 
Laitoin äsken tilaukseen Adlibriksen kautta. Kiitos vinkistä.

Oletko sinä / onko kukaan muu perehtynyt tähän opukseen ? Kirjoittaja johti Sherman -vaunuista koottua panssaripataljoonaa. Taisteli itärintaman eteläosassa sekä 1945 Mantsuriassa japanilaisia vastaan. Kiinnostaisi tietää mitä mieltä rysyt olivat amerikkalaisista vaunuista.

Katso liite: 101865
Muistin mukaan tuon kirjan tullessa (en ole lukenut) sitä pidettiin siinä mielessä tuoreena, että neukkukirjoittaja tunnustaa miehistöjen arvostaneen Shermania, koska siinä oli hyvät radiot, optiikka ja vehkeet olivat luotettavia ja tasalaatuisia. Kannattaa hommata se Peter Samsonovin vihkonen, siinä on enemmän neukkutestejä. Muistelen Samsonovin kirjan pohjalta, että neukut saivat Shermanin kulkemaan tasaisella kovalla tiellä yli 50 km/h. Yhtenä vikana oli mainittu ainakin joittenkin telamallien huonohko pito eli liejuista jyrkkää mäkeä noustessa ei pito riittänyt. Dieselmallia pidettiin parhaana, koska bensiinimallien polttoaineenkulutus oli reippaahkoa. Pienenä puutteena joissain oloissa se, että Cletrac-ohjauksessa saattaa esiintyä tasauspyörästövaikutusta eli vaunu ei mene suoraan epätasaisessa maastossa, mutta sitä ajaja voi kyllä kumota jarruttamalla ulkokurvin telaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään tuli Bookbeatiin Helena Immosen Operaatio Tulikettu. Tämä on ilmeisesti neliosaisen trilogian* viimeinen (vaiko sittenkin vain viimeisin?) osa.

En ole ehtinyt kuunnella kuin muutaman luvun, joten en pysty spoilaamaan. Jatkuu suoraan siitä, mihin Operaatio Napakettu loppui. Kirja tuntuu olevan niin ajan hermolla, että on sääli että kirjassa Niinistö on edelleen presidenttinä. Hyvältä vaikuttaa tähän mennessä; vähän isompaa maailmanpaloa maalaillaan horisonttiin...

* viittaus Linnunradan käsikirja liftareille -sarjaan, jonka viimeistä osaa mainostettiin neliosaisen trilogian päätösosana.
 
Jossain on kuulunut kommenttia, että Hamilton olisi "niellyt" Montyn näkökulmat liian kritiikittä. Mahdollisena osasyynä se, että ainakin siihen aikaan (se trilogia) Hamiltonilla olisi ollut harvinaisen laaja pääsy Montyn omiin aineistoihin. Suomessa yksi ilmailuhistorioitsija kertoi, että pääsi aikoinaan arkistoihin sillä ehdolla, ettei kirjoita mitään kriittistä lentopojistamme.

Onko sulla tarkempaa tietoa siitä mitä mieltä Nigel Hamilton on Montyn kuningasideasta, Market Gardenista ? Joskus päälle 15v sitten tuli viimeksi ukon Monty -sarjaa lueskeltua. Omat muistikuvat on nyt heikot. Muistelmissaanhan Montgomery sysää syyn ylijohdon (Eisenhower) niskaan, ei mukamas tuettu täysillä hänen kapean rintaman etenemistä. Montyn muistelmista saa sen kuvan ja käsityksen, että suunnitelma oli neronleimaus, joka kaatui paskaan toteuttamiseen. Eli syyt esimiehen ja alaisten niskaan.
 
Onko sulla tarkempaa tietoa siitä mitä mieltä Nigel Hamilton on Montyn kuningasideasta, Market Gardenista ? Joskus päälle 15v sitten tuli viimeksi ukon Monty -sarjaa lueskeltua. Omat muistikuvat on nyt heikot. Muistelmissaanhan Montgomery sysää syyn ylijohdon (Eisenhower) niskaan, ei mukamas tuettu täysillä hänen kapean rintaman etenemistä. Montyn muistelmista saa sen kuvan ja käsityksen, että suunnitelma oli neronleimaus, joka kaatui paskaan toteuttamiseen. Eli syyt esimiehen ja alaisten niskaan.
En itse asiassa ole kerennyt edetä siihen asti.
 
Sopii hyvin kuvaukseen Monty egosta. Vituiks män... muiden vika.

Tuolla Hollannissa muuten tuli hyvin esiin se, miten hemmetin huono idea se oli edetä yhtä ainutta tietä pitkin Belgian rajalta Arnhemiin. Ja mihinkään ei voi tältä tieltä levittäytyä tai poistua. Ja kun pengertiet on vielä korotettu maanpinnan tason yläpuolelle, niin on kyllä brittien Sherman -vaunut olleet helppoja maaleja sakujen pst-tykeille.
 
Back
Top