Kirjat

EK kirjoitti:
Mikä siinä Beevorissa on niin huonoa? Olen törmännyt tähän mielipiteeseen usealta taholta. Minusta ne ovat populaarihistorioiksi ihan ok, ainakin Stalingrad ja Berliini -teokset.
Klikkaa laajentaaksesi...
No muutama esimerkki:

-Berliini-kirjansa B. sanoo esipuheessa kirjoittaneensa puhtaasti poliittisista syistä.

-Normandia-kirjassa Beevorin objektiivisuus on luokkaa Ilja Ehrenburg. Kun liittoutuneiden sotilas tappaa sotavangin, aina syynä on väsymys, kaverin kaatuminen tms. kun saksalaisten osalla syynä on aina "natsi-indoktrinaatio". Ja Speidelin muistelmat ovat Beevorille 100 % luotettava lähde kaikessa ja kaikki ne lähteet, jotka ovat eri mieltä kuin Speidel ovat natsistisia. Näin hän todellakin argumentoi tekstissään. Käytännössä Beevorille esim. Niklas Zetterlingin Normandia-tutkimusta ei ole olemassakaan, vaan hän toistelee vanhaa propagandaa totuutena. Brittiläinen Normandiasta(kin) kirjoittanut Dan Sharp kertoi minulle, että kun hän teki arkistotutkimusta omaan julkaisuunsa, arkistojen sanoma oli jotain ihan muuta kuin Beevorin versio.

Sutta ja sekundaa.
 
Kylmä sota kun on aiheena sydäntä lähellä niin tein divarilöytöjä.

Lauri Sutelan virallinen jäähyväisteos Puolustusvoimien väelle. Kirjoittajina Kopteri-Kustaa ja Ilkka Hollo.

lg_0013f9fddf7e793858ce7262.jpg

Tämäkin on pitkälti Kopteri-Kustaan käsialaa. Miten YYA-Suomi olisi puolustautunut tosipaikan edessä.

9xtg59_179152_0.jpg
 
Helionilla on paljon kylmän sodan aikaan liittyvää kirjallisuutta useassa kirjasarjassa (Asia at War, Europe at War, Africa at War...)...
 
Saamieni tietojen mukaan nuo mainitut sarjat olivat alunperin koepallo, josko aiheet ketään kiinnostavat. Ja ne ovat osoittautuneet aika suosituiksi.
 
Myös tämä on syksyn lukulistallani. Eversti evp. Bo Hugemark kirjoittaa Ruotsin kylmän sodan aikaisista puolustussuunnitelmista. Uhkakuva oli Neuvostoliiton suurhyökkäys. Maihinnousulaivastoa olisi torjuttu merivoimien, rannikkotykistön ja rynnäkköilmavoimien tulella. Maihin päässyt vihollinen olisi lyöty takaisin mereen maavoimien panssariprikaateilla.

dtoltrxdax4pkpifuiht_27381724371.jpg
 
Tänään julkaistaan kirja Jari Aarnion vankilan päiväkirjasta. Menee kuunteluun jahka kerkeän.
 
Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas, 2001 on nykyisin vapaasti saatavilla pdf-tiedostona MPKK:n kokoelmista. Aiemmin se ei ollut "ulkopuolisten" saatavilla netistä ilman joitakin erillisiä käyttäjätunnuksia eli se oli vain pv:n sisäisessä tietokannassa. Divareista kirjaa on voinut ostaa hyvällä tuurilla. Oheisesta linkistä voi ladata oppaan, jos sitä ei ole aiemmin löytänyt (~36 Mb, ~390 s.):
www.doria.fi

Yleinen ase- ja asejärjestelmäopas

www.doria.fi www.doria.fi

Oppaan esittelyssä mainitaan mm:
"Yleinen ase-ja asejärjestelmäopas antaa perusteet käytössä olevien aseiden ja ampumatarvikkeiden rakenneperiaatteiden tuntemiselle ja niiden käyttömahdollisuuksien ymmärtämiselle. Aseet käsitellään järjestelmäkokonaisuuksina painottaen maavoimien järjestelmiä.
....
Yleinen ase- ja asejäljestelmäopas on tarkoitettu ensisijaisesti palkatun sotilashenkilöstön peruskoulutuksessa käytettäväksi oppikirjaksi. Se soveltuu myös jatko-opiskelun lähdeteokseksi. Kirjaa voidaan käyttää lähdeaineistona ja käsikirjana varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa. ..."

Oppaasta saa peruskäsityksen pv:n aseistuksesta vuosituhannen vaihteessa sekä tietysti yleisiä teknisiä tai luonnontieteellisiä periaatteita, joihin perinteinen asetekniikka, ampumatarvikkeet, aseet, ballistinen ja muu suoja perustuvat. Yleisesti ottaen se on melko hyvin kirjoitettua tekstiä, varsinkin niiltä osin, joita itse ei ymmärrä, :).

Varoituksena kuitenkin arviot parista tuliputkien ampumarasituksiin liittyvästä kohdasta (Toki ne ovat omia huomioitani tekniseltä kannalta, joten lukija voi ne unohtaa, jos huomiot närästävät):
-Tykin tuliputken mitoitukseen liittyvän autofretoinnin (s.199) esityksessä lienee sotkettu termit "paine" ja "jännitys" keskenään ja esityksestä on tullut sekava
- Kranaatinheittimiä käsittelevän osuuden toinen kappale (ss. 257,...,260): "2. Rakenne ja kranaatinheittimeen kohdistuvat ammunnan aikaiset voimat" on erityisesti ampumarasituksien osalta omaperäisesti esitetty sangen persoonallisin nimityksin, joten ko. kappaleen tekstiin kannattaa suhtautua varauksin.

Arvelen, että opas on parhaita suomenkielisiä kirjoja aiheestaan ja siten lukemisen arvoinen niille, joita asejärjestelmien perusteet kiinnostavat. Onhan tuohon oppaaseen viitattu useissa Forumin viesteissäkin ja tietysti sotilasalan opinnäytteissä.
 
tulikomento kirjoitti:
Myös tämä on syksyn lukulistallani. Eversti evp. Bo Hugemark kirjoittaa Ruotsin kylmän sodan aikaisista puolustussuunnitelmista. Uhkakuva oli Neuvostoliiton suurhyökkäys. Maihinnousulaivastoa olisi torjuttu merivoimien, rannikkotykistön ja rynnäkköilmavoimien tulella. Maihin päässyt vihollinen olisi lyöty takaisin mereen maavoimien panssariprikaateilla.

Katso liite: 69802
Klikkaa laajentaaksesi...

Harmi kun ruotsi ei taivu noin paljon.
 
tulikomento kirjoitti:
Lokakuussa ilmestyy jääkärikenraali Uno Fagernäsin elämäkerta. Talvisodassa Raatteen suunnalla ja jatkosodassa Uhtualla sekä Maaselän kannaksella.

docendo.fi

"Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat

Kirjan otsikko, ”Ottakaa ryssiltä aseet!” oli Fagernäsin käsky huonosti varustetuille joukoilleen, jotka suuntasivat Suomussalmelle talvisodan jouluna 1939. Tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan elämäkerran sivuilla taistelevat jääkärikenraali Uno Fagernäs ja hänen sotilaansa Lauri Törni, Mauno...
docendo.fi docendo.fi

Katso liite: 63677
Klikkaa laajentaaksesi...

Markku Jokisipilä on arvostellut tuoreen Uno Fagernäs -elämäkerran.

www.verkkouutiset.fi

"Ottakaa ryssiltä aseet", tokaisi jääkärikenraali Uno Fagernäs | Verkkouutiset

Sotasankari, jota inhotti kenraalikunnan joidenkin mahtaileva itserakkaus.
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
 
Rupesin katsomaan tätä sinätuubista löytämääni Beevorin haastattelua. Aiheena tämän uusin Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsittelevä kirja. Alussa kertoo että arkistotutkimus Venäjällä oli hänen osalta mahdottomuus kun on ryssien silmissä persona non grata. Venäläinen historiantutkija Ljuba Vinogradova teki arkistotutkimukset Beevorin puolesta Moskovassa ja Pietarissa. Saivat apua eräältä venäläisproffalta, joka vakuutti viranomaisille että Vinogradova toimii hänen apunaan eikä Beevorin.

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top