Kirjat

Jännä löytö divarista. Kirja vuodelta 1958. Kirjoittaja, kenraalimajuri Roy Urquhart toimi syksyllä 1944 brittien 1. maahanlaskudivisioonan komentajana. Kirjassa tämä kertoo oman näkemyksensä Arnhemin taistelusta. Elokuvassa Yksi silta liikaa Urquhartia näytteli Sean Connery.

Katso liite: 92475


Lueskelin juuri äsken loppuun. Ihan hyvä kuvaus Arnhemin operaatiosta. Kirjoittaja antaa syystäkin kehuja saksalaisten nopeille vastatoimille. Kritiikkiä saa erityisesti kenraali Brian Horrocks ja tämän XXX. armeijakunta hitaudesta edetä Arnhemiin. Hieman yllättäen amerikkalaisten 82. maahanlaskudivisioona selviää ilman moitteita, vaikka Jim Gavin hidasteli tärkeän Nijmegenin sillan valtausta operaation alkuvaiheessa.
 
Kuuntelin loppuun äsken ilmestyneen J-P Lämsän muistelmien kolmannen osan: Piirin pomona Pikku-Roballa.

1000025966.jpg

Odotin tältä henkilökohtaisesti jonkin verran, koska kirja käsittelee aika tarkasti sitä aikaa kun itse olin Roballa, ja sittemmin Pasilassa. Ei ollut kuitenkaan kovin sykähdyttävä, vaikka tuttuja henkilöitä vilahtelikin sekä nimettömänä että nimeltä mainiten.

Kirja muistutti varsin paljon sarjan kakkososaa, mutta onneksi ei ollut samanlaista jaarittelua kuin ensimmäisessä osassa. Suurelta osin kuitenkin lyhyitä anekdootteja ja päiväkirjamaista tapahtumien luettelua.

Ei hyvä mutta ei ihan huonokaan; ainakin jos aihe kiinnostaa.

Tässä vielä aatoksiani sarjan toisesta osasta:

Ja tässä ykkösestä:
 
Elokuulle suunnittelen pikku sotahistorian retkeä Arnhemin seudulle. Koetan tässä nyt haalia kasaan opintomateriaalia. John Frostin muistelmia ei tuntunut löytyvän Amazonista eikä Adlibriksen kautta, joten Ebayn valikoimista vihdoin ja viimein onnistuin kirjan hankkimaan. Eli pataljoonankomentajan näkemys Market Gardeniin ja taisteluun Arnhemin maantiesillalla.

Katso liite: 95746
Kyseinen herra ei ollutkaan mikä tahansa. Hän oli mm. maahanlasku-osaston johtajana operaatio Bitking:ssä. He kaapasivat silloin Sakujen Brunevalissa olevan Wurzburg tutkalaitteiston tärkeät komponentit. :salut:

 
Kyseinen herra ei ollutkaan mikä tahansa. Hän oli mm. maahanlasku-osaston johtajana operaatio Bitking:ssä. He kaapasivat silloin Sakujen Brunevalissa olevan Wurzburg tutkalaitteiston tärkeät komponentit. :salut:


Elokuussa muutaman päivän omatoimiselle sotahistoriakiertueelle Market Gardenin maastoihin. Parhaillaan lueskelen uudelleen Beevorin kirjaa Kohtalokas silta.
 
Adlibriksen kautta löytyi vielä kenraalimajuri Stanislaw Sosabowskin muistelmat. Komensi 1. Puolan itsenäistä maahanlaskuprikaatia Arnhemissa. Miehen sodanjälkeinen kohtalo oli tyly. Kommunistien valtaamaan kotimaahan ei ollut paluuta. Kenraali elätti itsensä Englannissa tehdastyöläisenä. Kuoli vuonna 1967.

freely-i-served.jpg
 
1711957352022.png

Tämä tuli nyt luettua loppuun. Pitkänpuoleinen vajaan 500 sivun paketti tiedustelusta ja vakoilusta. Laajan skaalan takia osa jutuista kiinnosti enemmän ja osa vähemmän. Kovin syvälle ei teoksessa miltään osin päästy, ei se edes tuolla sivumäärällä olisi mahdollistakaan teoksen teeman laajuuden takia. Kiinnostavimmista aiheista, joita itselleni on mm. kylmän sodan aikainen tiedustelu ja kaikki siihen liittyvä Suomessa, olin jo lukenut aiemmin useampiakin kirjoja, mutta tuli tässäkin vastaan muutamiakin uusia tiedonmurusia ja tuo aikakausi ja teema vaikuttavat olevan Rislakilla itselläkin parhaiten hallussa. Ihan kelvollinen yleisteos tiedustelun aihepiiristä. Sellainen, että jos tiedustelu aiheena kiinnostaa, tuosta voi aloittaa ja sen jälkeen syventää tietämystään valitsemalla syvällisempää tutkimusta kiinnostavista aiheista.
 
Katso liite: 95993

Tämä tuli nyt luettua loppuun. Pitkänpuoleinen vajaan 500 sivun paketti tiedustelusta ja vakoilusta. Laajan skaalan takia osa jutuista kiinnosti enemmän ja osa vähemmän. Kovin syvälle ei teoksessa miltään osin päästy, ei se edes tuolla sivumäärällä olisi mahdollistakaan teoksen teeman laajuuden takia. Kiinnostavimmista aiheista, joita itselleni on mm. kylmän sodan aikainen tiedustelu ja kaikki siihen liittyvä Suomessa, olin jo lukenut aiemmin useampiakin kirjoja, mutta tuli tässäkin vastaan muutamiakin uusia tiedonmurusia ja tuo aikakausi ja teema vaikuttavat olevan Rislakilla itselläkin parhaiten hallussa. Ihan kelvollinen yleisteos tiedustelun aihepiiristä. Sellainen, että jos tiedustelu aiheena kiinnostaa, tuosta voi aloittaa ja sen jälkeen syventää tietämystään valitsemalla syvällisempää tutkimusta kiinnostavista aiheista.

Sopinee siis kumppaniksi tälle Mikko Porvalin muutama vuosi sitten ilmestyneelle tiedustelukirjalle.

3407084.jpg

Myös tämä on ihan kelpo yleisesitys sotilastiedustelun vaiheista Suomessa.

satavuottasuomalaistasotilastiedustelua.jpg
 
Sopinee siis kumppaniksi tälle Mikko Porvalin muutama vuosi sitten ilmestyneelle tiedustelukirjalle.

Katso liite: 95995

Myös tämä on ihan kelpo yleisesitys sotilastiedustelun vaiheista Suomessa.

Katso liite: 95996
Limittyy kyllä Porvalin tiedusteluhistoriaan siinä mielessä varsin hyvin, että Rislakki keskittyy lähinnä 1900-lukuun, Porvali on puolestaan kirjoittanut suureksi osaksi vanhempien aikojen tiedusteluhistoriasta. Siitä on jo aikaa, kun Porvalin kirjan luin, mutta siinä oli erilainen lähestymistapa kuin Rislakilla. Porvalilla enemmän yleisempi tiedusteluhistoriallinen ote kronologisesti esitettynä, Rislakki on taas poiminut suuren määrän erilaisia tiedusteluhistorian tapauksia ja ilmiöitä, joita käsitellään yksitellen, ja pakko sanoa, että myös ajoittain aika sekavasti tarinan edetessä milloin mihinkin tapaukseen ja anekdoottiin, välillä edestakaisinkin. Rislakin juttuja voi lukea oikeastaan melkein missä tahansa järjestyksessä, niin kuin kirjoittaja itsekin esipuheessaan sanoo, eikä siinä ole varsinaisesti yhtenäistä kertomusta tai esitystapaa. Yleissivistävää lukemistoa kyllä kumpikin.

Minulla onkin kirjastosta bongattuna Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Kunhan saan luettua Timo Lieneen Irtoviiksimiehen ja Raimo Heiskasen elämäkerran Armeijan silmänä ja korvana, voisi olla sitten seuraavana vuorossa.
 
Limittyy kyllä Porvalin tiedusteluhistoriaan siinä mielessä varsin hyvin, että Rislakki keskittyy lähinnä 1900-lukuun, Porvali on puolestaan kirjoittanut suureksi osaksi vanhempien aikojen tiedusteluhistoriasta. Siitä on jo aikaa, kun Porvalin kirjan luin, mutta siinä oli erilainen lähestymistapa kuin Rislakilla. Porvalilla enemmän yleisempi tiedusteluhistoriallinen ote kronologisesti esitettynä, Rislakki on taas poiminut suuren määrän erilaisia tiedusteluhistorian tapauksia ja ilmiöitä, joita käsitellään yksitellen, ja pakko sanoa, että myös ajoittain aika sekavasti tarinan edetessä milloin mihinkin tapaukseen ja anekdoottiin, välillä edestakaisinkin. Rislakin juttuja voi lukea oikeastaan melkein missä tahansa järjestyksessä, niin kuin kirjoittaja itsekin esipuheessaan sanoo, eikä siinä ole varsinaisesti yhtenäistä kertomusta tai esitystapaa. Yleissivistävää lukemistoa kyllä kumpikin.

Minulla onkin kirjastosta bongattuna Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Kunhan saan luettua Timo Lieneen Irtoviiksimiehen ja Raimo Heiskasen elämäkerran Armeijan silmänä ja korvana, voisi olla sitten seuraavana vuorossa.

Heiskasen elämäkerta on ihan luettavaa tasoa. Joskin perinteinen upseerin elämäkerta, mutta tämän roolia sotilastiedustelussa kyllä tuodaan esiin. Hyvin mielenkiintoinen on kuvaus tämän kaudesta Suomen sotilasasiamiehenä Varsovassa Tsekkoslovakian miehityksen aikaan. Irtoviiksimiestä olen yrittänyt jo pitkään saada käsiini. Ei ole toistaiseksi vielä tärpännyt.
 
Kyseinen herra ei ollutkaan mikä tahansa. Hän oli mm. maahanlasku-osaston johtajana operaatio Bitking:ssä. He kaapasivat silloin Sakujen Brunevalissa olevan Wurzburg tutkalaitteiston tärkeät komponentit. :salut:


Yksi Ospreyn Raid -sarjan opuksista näemmä käsittelee juuri tätä erikoisjoukkojen operaatiota. En ole itse lukenut, mutta oletan että on taattua Ospreyn laatua.

header.jpg
 
Otin kuunteluun

 
Ottaa aika paljon kunniaa Horneteista.

Pajunen oli privaatisti aika ns äkkiväärä ihminen.
Senaikaisen työkaverinsa mukaan ilmoitti ensimmäiselle rouvalleen aamiaispöydässä sanomalehden takaa:
"Jään eläkkeelle xx.xx.xxxx. Muutan silloin pois täältä, minut tavoittaa sihteerini luota. Kiitos palveluksistasi. Nyt ottaisin lisää kahvia jos sitä vielä on."
 
Irtoviiksimiestä olen yrittänyt jo pitkään saada käsiini. Ei ole toistaiseksi vielä tärpännyt.
En voi mieltäni malttaa, vaan huutelen väliin. Irtoviiksimies on paras lukemistani tiedustelualaan liittyvistä suomalaisista kirjoista. Täynnä hekotuttavia anekdootteja ja ylipäänsä tasapainoinen esitys sotilasuran eri vaiheista varusmiesajasta ajasta alkaen. Ymmärtääkseni hankit kirjoja omaan hyllyysi, mutta jo ennen kuin tämä löytyy, niin kannattaa käyttää erinomaista kirjastolaitostamme ja lukea se pois. Vuosi sitten luin toiseen kertaan ja tämän vuoden aikana varmaankin kolmanteen.

Oltiin kai maanpuolustuskorkeakoulussa ja tulossa oli paraati. Prikaatin komentajana palvellut eversti oli hiljan siirtynyt koululle. Hän oli tottunut vastaanottamaan paraateja, mutta nyt se olikin kenraalin homma. Everstejä oli niin paljon, että heistä muodostettiin oma marssiosastonsa ja tämä puheena olevaa everstiä vasta närästikin. 🤣
 
Viimeksi muokattu:
Otin kuunteluun

Sama; kiitos vinkistä.
 
En voi mieltäni malttaa, vaan huutelen väliin. Irtoviiksimies on paras lukemistani tiedustelualaan liittyvistä suomalaisista kirjoista. Täynnä hekotuttavia anekdootteja ja ylipäänsä tasapainoinen esitys sotilasuran eri vaiheista varusmiesajasta ajasta alkaen. Ymmärtääkseni hankit kirjoja omaan hyllyysi, mutta jo ennen kuin tämä löytyy, niin kannattaa käyttää erinomaista kirjastolaitostamme ja lukea se pois. Vuosi sitten luin toiseen kertaan ja tämän vuoden aikana varmaankin kolmanteen.

Oltiin kai maanpuolustuskorkeakoulussa ja tulossa oli paraati. Prikaatin komentajana palvellut eversti oli hiljan siirtynyt koululle. Hän oli tottunut vastaanottamaan paraateja, mutta nyt se olikin kenraalin homma. Everstejä oli niin paljon, että heistä muodostettiin oma marssiosastonsa ja tämä puheena olevaa everstiä vasta närästikin. 🤣
Olen tässä kirjassa loppusuoralla ja aikomuksenani on kirjoittaa tästä pieni katsaus, kunhan saan kirjan loppuun. Mutta voin heti oitis yhtyä kyllä näkemyksiisi täysin, kyseessä on erinomaisen mielenkiintoinen kirja monella tavalla. Martti J. Karin muistelmat saivat paljon huomiota heti ilmestyttyään, toki täysin aiheesta. Mutta mielestäni Irtoviiksimies kertoo kyllä enemmän sotilastiedustelusta ja sotilastiedustelijana olemisesta, vaikka puolustussalaisuuksia ei kirjassa paljastetakaan. Karin muistelmateos on sellainen leppoisan vanhan miehen kiva muistelmateos ja Lienen muistelmateos sitten sellainen suorasanaisempi versio, jossa mennään enemmän pintaa syvemmälle. Liene oli aika suorapuheista sorttia muutenkin, joten löytyy monenmoista anekdoottia todellakin.
 
Tuli kauppareissulla vastaan. Tekisi kyllä joskus mieli käydä paikan päällä tutustumassa Bengtskärin majakkaan. Kiinnostaisi myös tietää, että käytetäänkö taistelua nykypäivänä mitenkä esimerkkinä rannikkojääkäreiden koulutuksessa ?

DSCN2812.JPG
 
Olen tässä kirjassa loppusuoralla ja aikomuksenani on kirjoittaa tästä pieni katsaus, kunhan saan kirjan loppuun. Mutta voin heti oitis yhtyä kyllä näkemyksiisi täysin, kyseessä on erinomaisen mielenkiintoinen kirja monella tavalla. Martti J. Karin muistelmat saivat paljon huomiota heti ilmestyttyään, toki täysin aiheesta. Mutta mielestäni Irtoviiksimies kertoo kyllä enemmän sotilastiedustelusta ja sotilastiedustelijana olemisesta, vaikka puolustussalaisuuksia ei kirjassa paljastetakaan. Karin muistelmateos on sellainen leppoisan vanhan miehen kiva muistelmateos ja Lienen muistelmateos sitten sellainen suorasanaisempi versio, jossa mennään enemmän pintaa syvemmälle. Liene oli aika suorapuheista sorttia muutenkin, joten löytyy monenmoista anekdoottia todellakin.

Samaa mieltä, ovat erilaisia mutta molempien kirjojen (Liene & Kari) lukeminen kannattaa kokonaiskuvan avartamiseksi.

Liene oli hyvin eksentrinen hahmo, sellainen jollaisista isossa maailmassa tehdään agenttiromaaneja.
Mies kulki pitkässä gestapo-nahkatakissaan Pietarin underground-klubeilla, kokeili kaikkia mahdollisia ninjaharrastuksia ja keräsi okkultismitietouttakin vain nähdäkseen mitä niissä oli.
Näiden piirteiden takia hän ei aina myöskään tullut toimeen perinteisemmin ajattelevien upseerien kanssa. Ne jotka osasivat antaa liekaa, saivat häneltä hyviä analyysituloksiakin.

Todennäköisesti Liene ei olisi päätynyt sotilasuran jälkeen ministeriövirkamieheksi kuin Martti Kari, paremminkin taistelumunkiksi jonnekin luostariin Nepalin vuoristoon.
Isoja menetyksiä molempien liian aikaiset kuolemat olivat Suomen tiedusteluyhteisölle koska molempia olisi tarvittu vielä pitempään. Nykyiset virkojen haltijat eivät ole olleet ihan niin värikkäitä hahmoja.

Lieneen kirja kannattaa aina napata jos tulee divarista vastaan, koska niitä ei tehdä lisää. Karin kirjakin näyttää juuri nyt olevan loppuunmyyty monesta paikasta, mutta siitä kustantaja on mainostanut ottaneensa jo kolmannen painoksen joten saatavuus paranee koko ajan.
 
Back
Top