Kirjat

Turtolan kirjan olen lukenut viime vuosikymmenellä. Martti Turtolahan on käsittääkseni läheistä sukua kirjan päähenkilölle everstiluutnantti Jussi Turtolalle. Muistelen että hieman erikoisesti kirja on kirjoitettu päähenkilön näkökulmasta. Eli niin että Martti Turtola antaa Jussi Turtolan "puhua" omin vuorosanoin ja mietelmin. Ehkä hieman epätieteellistä, mutta luettavuuden kannalta hyvä ratkaisu. Eipä silti, kyllähän lähteinä on käytetty arkistoja ja muuta kirjallisuutta, joten ei kirja nyt varsinaisesti mielikuvituksen tuotetta käsittääkseni ole.

Joka tapauksessa mielenkiintoinen ihmiskohtalo. Everstiluutnantti Turtola kohtasi loppunsa syksyllä 1941 Kiestingin kusisissa korpitaisteluissa. Muistaakseni kirjassa on paljon kritiikkiä saksalaista aseveljeä kohtaan, joka osoittautui surkeaksi korpisodassa. Lisäksi jos en täysin väärin muista, niin kirja on erittäin kriittinen Jussi Turtolan tuolloista esimiestä kenraali Hjalmar Siilasvuota kohtaan.
Jussi oli Martin setä.

Ongelmallinen tuo on siksi, että Turtola antaa ymmärtää, että kyseessä on tutkimus, mutta kirjoittaa silkkaa mielikuvitustaan sekaan. Jussi Turtolaa on kyllä kritisoitukin toiminnastaan kesällä 1941, mutta nyt Martin kirja sivuuttaa kritiikin täysin ja kohdistaa sen vain saksalaisiin ja Siilasvuohon. Nuo puheenvuorot ovat tutkijalta halpahintainen ratkaisu, koska niissä voi kritisoida kärkevästi haluttua kohdetta (tutkijan statuksella), mutta mahdollisen vastakritiikin voi sivuuttaa taiteilijan vapaudella.

Vastaava temppuhan on Ylikankaan Tulkintani talvisodasta. Siinä on kaksi näytelmää ja "tutkimus". Lainausmerkit siksi, että se tutkimus ei ole "oikea" tutkimus. Ylikangas yritti todistaa Saksan vaikuttaneen talvisodan päättymiseen lupaamalla jo talvella 1940 Suomelle menetetyt alueet takaisin korkojen kera. Todisteita ei löytynyt, joten Ylikangas joutui tekemään tällaisen ratkaisun. Vielä enemmän suohon Ylikangas upposi sitten Huhtiniemen kanssa, mutta se on toinen tarina. Surullinen loppu suurelle tutkijalle.
 
Yritin haeskella netistä,mutta ei osunut. Tietääkö joku suomeksi käännettyjä kirjoja Fallujan taisteluista 2000-luvun alusta?
 
Yritin haeskella netistä,mutta ei osunut. Tietääkö joku suomeksi käännettyjä kirjoja Fallujan taisteluista 2000-luvun alusta?

Suomeksi käännettynä en tiedä. Hyvä kirja oli David Bellavian kirjoittama House to House: An epic memoir of war. Kertoo juuri Irakin sodan Fallujan taisteluista. Minullakaan Lontoo ei mitenkään kiitettävästi taivu, mutta aika hyvin tuon pystyi lukemaan.
 
Tämä on mielenkiintoinen kirja...


Kerran olin tunnistuslennolla itärajalla. Lensin neuvostoliittolaisen koneen kanssa rintarinnan pohjoiseen päin rajalinjan vieressä, neuvostoliittolainen omalla puolellaan ja minä Suomen puolella. Taistelunjohtaja kysyi maasta neuvostoliittolaisen koneen tyyppiä. Kun kerroin koneen olevan kaksimoottorinen Antonov, neuvostokone vaaputti siipiään. Sen ohjaaja halusi osoittaa, että moottoreita on neljä, joten kone oli Antonov-22.

Yhteistyöllä ne hommat hoidellaan :ROFLMAO:
 
Tämä on mielenkiintoinen kirja...


Kerran olin tunnistuslennolla itärajalla. Lensin neuvostoliittolaisen koneen kanssa rintarinnan pohjoiseen päin rajalinjan vieressä, neuvostoliittolainen omalla puolellaan ja minä Suomen puolella. Taistelunjohtaja kysyi maasta neuvostoliittolaisen koneen tyyppiä. Kun kerroin koneen olevan kaksimoottorinen Antonov, neuvostokone vaaputti siipiään. Sen ohjaaja halusi osoittaa, että moottoreita on neljä, joten kone oli Antonov-22.

Yhteistyöllä ne hommat hoidellaan:ROFLMAO:

Muuan tuttavani palveli 80-90-luvuila Lapissa taistelunjohtajana. On kertonut että venäläiset useasti koettivat provosoida suomalaisia Drakeneita rajaloukkauksiin. Toisin sanoen MiG lensi erittäin lähellä Suomen rajaa. Aiheutti hälytyksen Rovaniemellä. Draken ilmaan ja tunnistamaan, Ja kun rajan pintaan päästiin, alkoi neuvostoliittolainen hävittäjä käyttäytymään aggressiivisesti. Aiheutti sen että suomalainen hävittäjä koki itsensä uhatuksi ja alkoi puolustautumaan. Tämän myötä Draken kerran pari ajautui NL:n puolelle rajaa. Hermosotaa käytiin vaikka Suomi oli virallisesti YYA-kumppani.
 
Eräänlaista hermosotaa tämäkin...

Venäläisten radioliikennettä kuuli etelän ilmatilassa, varsinkin kun venäläiset tulivat Itämerelle ja Suomenlahdelle. Pohjoisessa heidän ääntä ei kuulunut, sillä heillä ei ollut täällä tukikohtia.

Joko 1968 tai 1969, niillä oli kauhea posmotus päällä. Ajoin etelärannikolla Suomen merirajaa pitkin MiG-21 koneella ja huusin radioon venäjäksi...toverit kertovat, että elämä Neuvostoliitossa on kovin ankeaa. Perhana, siellä alkoi ensin kova huuto, mutta sitten pulina vaimeni. Lentäjät ehkä totesivat, että poika on ainakin yhden lauseen oppinut venäjää. En päässyt koskaan neuvostokoneen lähelle valokuvatakseni sitä.
 
Tuo oli kyllä todella hankala aikaa ja suomalaiset päättäjät vaikeuttivat asioita aina välillä ihan omatoimisesti :ROFLMAO:

Tässä yksi esimerkki...

Tärkeimmän ilmapuolustusaseistuksen - torjuntaohjusjärjestelmien-hankkiminen on ollut pitkä ja vaikea prosessi Suomelle. Vaati uhkarohkeutta olla ilman ohjuksia kylmän sodan aikana lähes 20-vuotta. Ohjusten hankkiminen ja varsinkin hankinnoista pidättäytyminen oli puolueettomuuden tasapainoilussa yksi tärkeimmistä näytöistä, mutta yhtä hyvin se nähtiin epäluuloja aiheuttavana poliittisena heikkoutena. Kuitenkin Suomi oli ohjuskysymyksessä porttina Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välissä ja otti kantaa sekä molempien puolesta että molempia vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pari lukusuositusta. Molemmissa kirjoissa esitellään pienoiselämäkerroin oleellisimmat toisen maailmansodan saksalaiskenraalit. Suositeltavaa luettavaa mikäli Wehrmacht teemana kiinnostaa. Mukana on myös Luftwaffen, Kriegsmarinen ja Waffen-SS:n komentajia. Kirjat antavat kuvaa siitä mitenkä tiukasti upseerikunta sitoutui kolmannen valtakunnan normeihin ja arvoihin. Ja nämä miehet sotivat Hitlerin sotaa katkeraan loppuun saakka vaikka toivo sodan voittamisesta oli jo mennyt.

kirja1.jpgkirja2.jpg
 
Pari lukusuositusta. Molemmissa kirjoissa esitellään pienoiselämäkerroin oleellisimmat toisen maailmansodan saksalaiskenraalit. Suositeltavaa luettavaa mikäli Wehrmacht teemana kiinnostaa. Mukana on myös Luftwaffen, Kriegsmarinen ja Waffen-SS:n komentajia. Kirjat antavat kuvaa siitä mitenkä tiukasti upseerikunta sitoutui kolmannen valtakunnan normeihin ja arvoihin. Ja nämä miehet sotivat Hitlerin sotaa katkeraan loppuun saakka vaikka toivo sodan voittamisesta oli jo mennyt.

Katso liite: 29689Katso liite: 29690
Tuossa oli takana preussilainen koulutus ja kuri. Kunnia esti tekemästä poikkeavia ratkaisuja.. "Meine Ehre heißt Treue"
 
Tuossa oli takana preussilainen koulutus ja kuri. Kunnia esti tekemästä poikkeavia ratkaisuja.. "Meine Ehre heißt Treue"

Tosi on. "Preussische feldmarschälle meutern nicht", totesi sotamarsalkka Manstein kun Hitleriä vastustavat upseerisalaliittolaiset pyysivät häntä liittymään joukkoonsa. Eli tämä vetosi nimenomaan preussilaiseen kuuliaisuuteen, preussilaiset sotamarsalkat eivät kapinoi.

Ne jotka nousivat vastustamaan natsihallintoa olivatkin pääosin alempaa upseerikuntaa. Stauffenberg itse oli eversti. Kirjoissa käsitellään tätäkin puolta. Ja sitten sodan loppupuolella keskeisille paikoille nousi Walter Modelin ja Ferdinand Schörnerin kaltaisia fanaatikkoja.
 
Älä nyt noin sano. Sinäkin tulet joskus vanhaksi! Sainiolla oli pitkä ura toimittajana sekä erinomaisia lähteitä kun kirjoitti ekat teoksensa. Mutta tosiaan viimeisiä tekeleitä lukiessa ei voi olla tuntematta voimakasta myötähäpeää.

Varsinainen puolustuspolitiikan ekspertti tämä Sainio. :poop::facepalm:

 
Varsinainen puolustuspolitiikan ekspertti tämä Sainio. :poop::facepalm:


Ja oikeasti asia on kirjattu sopimuksessa näin:

III osa / 13. artikla / c

”Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.”

Koko lakiteksti Finlexissä

Edit

Lisäksi voidaan huomioida että vastustajien mukaan F-35 on ennen kaikkea pommikone ja siinä on sisäpuoliset pomminkuljetuslaitteet. Sainio voi ehkä julkaista saman tekstin pienin muokkauksin 2030-luvulla ja olla sillä kertaa oikeassa :p
 
Tällä hetkellä työnalla on yllätys yllätys, kaukopartioista kertova mielenkiintoinen Pentti Pirhosen Sissien sotaa ErP 4:n salapoluilla.

Kirja kertoo, miten heinäkuussa 1943 perustetun Erillisen pataljoona 4:n toiminta oli organisoitu, keitä sissit olivat, miten heidän kuljetuksensa oli järjestetty ja mitä tietoja he hankkivat.
Ja etekin mukavasti lentokuljetukset ja niissä käytetyt lentokoneet on hyvin tuotu esille.

product40500.jpg
 
Tällä hetkellä työnalla on yllätys yllätys, kaukopartioista kertova mielenkiintoinen Pentti Pirhosen Sissien sotaa ErP 4:n salapoluilla.

Kirja kertoo, miten heinäkuussa 1943 perustetun Erillisen pataljoona 4:n toiminta oli organisoitu, keitä sissit olivat, miten heidän kuljetuksensa oli järjestetty ja mitä tietoja he hankkivat.
Ja etekin mukavasti lentokuljetukset ja niissä käytetyt lentokoneet on hyvin tuotu esille.

Katso liite: 29767

Eroaako miten Saressalon klassikosta ? Tätähän pidetään alan perusteoksena.

89305_1_p.jpg
 
Niin, asiallisia kirjoja nuo on molemmat, mielestäni ehkä kirjoittajan varovaisuus ajan henkeen näkyy tässä P.Pirhosen kirjassa, eikä fiktiivinen tapahtumien jatkaminen muuttanut tarinoita turhan raflaaviksi.
Faktan tarkistus näissä tarinoissa on perustunut pääosin partioissa olleiden ja esimiesten kertomuksiin sekä käytettävissä olleisiin arkistojen dokumentteihin.

Ihan lukemisen arvoinen kirja.
 
Tällä hetkellä työnalla on yllätys yllätys, kaukopartioista kertova mielenkiintoinen Pentti Pirhosen Sissien sotaa ErP 4:n salapoluilla.

Kirja kertoo, miten heinäkuussa 1943 perustetun Erillisen pataljoona 4:n toiminta oli organisoitu, keitä sissit olivat, miten heidän kuljetuksensa oli järjestetty ja mitä tietoja he hankkivat.
Ja etekin mukavasti lentokuljetukset ja niissä käytetyt lentokoneet on hyvin tuotu esille.

Katso liite: 29767


Oliko muuten veljillä tietoa, että suomalaisilla oli venäläinen sotasaalis ambifiokone hallussa tuona aikana?.
 
Back
Top