Kirjat

Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.

9789522918581.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.
Taidan kyllä nyt samantien liipaista tilaukseen, kyllähän tällaista proosaa täytyy tukea kun niin harvoin tehdään :uzi:
 
Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.

Katso liite: 44659

Itsekin lukenut nyt puolet. Ihmetyksen aiheita suoraan luvusta: kiristyssiteen käytön unohtaminen, singolla elävää maalia vastaan toiminta...kaikenkaikkiaan hyvin näyttää olevan asiat, inttislangi jne kohdallaan, noin naiskirjailijaksi...
 
Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.

Katso liite: 44659
Onko mitään epäkohtia?
 
Onko mitään epäkohtia?
Itselle sattui nuo yllämainitsemani silmään, mutta joo, juonellisesti kai tarkoituksenmukaisia ja maku siinä menee jos pilkkua nussien lukee.
Reipas, nykyaikainen teos nykyaikaisesta uhasta/sodankäynnistä reserviläisten silmin!
 
Tuossako mainittiin se Stalikan ja apureiden juuri ennen talvisotaa pitämä neuvonpito, jossa Isä Aurinkoinen tiettävästi totesi että suomalaiset on sen verran pieni kansa että sen voi siirtää Siperiaan ?
Molotov on ainakin Stavkan purettujen nauhoitusten perusteella todennut että virolaiset viedään Siperiaan härkävaunuilla, mutta suomalaiset saavat kävellä sinne.
Vastalauseita ei ollut.
 
Onko "Tapping Hitlers Generals" -kirja jo mainittu täällä, jotenkin sellainen kuva että tästä ketjusta sain ajatuksen tilata tämän...


Sain tämän luettua loppuun, itse asiassa saman päivänä kun sen aloitin, koska kirja on yllättävän mielenkiintoinen, ja lyhyt - lähinnä iski se miten vähän, ja kuinka pulsseittain saksalaisia otettiin (brittien) sotavangeiksi ennen kevättä 1945, ja miten Pohjois-Afrikassa vangitut erottuivat aikaisemmin vangituista natsi-hallituksen kannatuksen hiipumisessaan... kunnes kolmas aalto tuli 1944 Normandiasta ja Falaisesta, jossa tuli lisää tulta ja tappuraa.
Britit siis järjestelmällisesti kuuntelivat piilotetuilla mikrofoneilla kaikkia ylempien sotavankiensa keskusteluita.
Saksalaisilla oli hyytävä sisäkuri keskenään, ja selkeät hierarkiat, mutta juttelivat omalla kielellään yllättävän avoimesti ja uteliaasti kotimaan ja sodankulun kuulemisista, erityisesti uusien vankien saapuessa, mitä britit käyttivät täysin hyväkseen.
 
Viimeksi muokattu:
Itsekin lukenut nyt puolet. Ihmetyksen aiheita suoraan luvusta: kiristyssiteen käytön unohtaminen, singolla elävää maalia vastaan toiminta...kaikenkaikkiaan hyvin näyttää olevan asiat, inttislangi jne kohdallaan, noin naiskirjailijaksi...

Samaa mieltä. Ja itse tykkäsin myös kohdista joissa kuvattiin Suomen valtiojohdon toimintaa.
 
Onko "Tapping Hitlers Generals" -kirja jo mainittu täällä, jotenkin sellainen kuva että tästä ketjusta sain ajatuksen tilata tämän...


Sain tämän luettua loppuun, itse asiassa saman päivänä kun sen aloitin, koska kirja on yllättävän mielenkiintoinen, ja lyhyt - lähinnä iski se miten vähän, ja kuinka pulsseittain saksalaisia otettiin (brittien) sotavangeiksi ennen kevättä 1945, ja miten Pohjois-Afrikassa vangitut erottuivat aikaisemmin vangituista natsi-hallituksen kannatuksen hiipumisessaan... kunnes kolmas aalto tuli 1944 Normandiasta ja Falaisesta, jossa tuli lisää tulta ja tappuraa.
Britit siis järjestelmällisesti kuuntelivat piilotetuilla mikrofoneilla kaikkia ylempien sotavankiensa keskusteluita.
Saksalaisilla oli hyytävä sisäkuri keskenään, ja selkeät hierarkiat, mutta juttelivat omalla kielellään yllättävän avoimesti ja uteliaasti kotimaan ja sodankulun kuulemisista, erityisesti uusien vankien saapuessa, mitä britit käyttivät täysin hyväkseen.
Jahah... tätä en tiennytkään, nyt kun katsoin tarkemmin? Kirja oli lyhyt ja toi vissiin mainittiin, en vain heti huomannut.

This is a limited selection of 167 documents from the thousands of CSDIC (Combined Services Detailed Interrogation Centre) documents, including those of other conversations among German Generals, held by The National Archives, and by the fact that many CSDIC documents, and presumably the most sensitive, were ordered to be destroyed by the War Department in 1945/1946, a list of which can be found in The National Archives file WO208/5591.

Mikäköhän tuossa oli taustalla? Olivat "pelkkiä" kenraaleita, tuskin Operation Paperclip nyt sentään?
 
Toisaalta better safe than sorry... eli saattoi olla just toi syy. Koska kenutkin pääsee joskus vapaaksi sotavankeudesta... ja puhuvat.
 
Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.

Katso liite: 44659
Reserviläiseessä on juttua kirjasta:

21.10.2020

Reserviläiset ovat Helena Immosen esikoisromaanissa modernin konfliktin keskiössä​

Petri Mulari
Helena Immonen työskentelee Puolustusvoimien viestintätehtävissä ja on kirjoittanut paljon Ruotuväkeen. Esikoisromaani Operaatio Punainen kettu käsittelee aihepiiriä, joka on hänelle varsin tuttu.
Paavo Airo
Kun tunnuksettomat ”vihreät miehet” valtaavat Gotlannin, kutsuu Ruotsi Suomen avukseen. Takaisinvaltaus sujuu yhteisvoimin melko vaivattomasti, mutta tämä on vasta alkua. Seuraa konflikti, jollaista Pohjolassa ei ole nähty sitten toisen maailmansodan. Suomalaiset reserviläiset ovat merkittävässä roolissa konfliktissa. Näistä palasista rakentuu Helena Immosen esikoisromaani Operaatio Punainen kettu, joka julkaistiin tänä syksynä.
Immonen halusi romaanissaan tuoda esille poikkeustilan vaikutuksia ja muutoksia reserviläisten ja heidän perheidensä elämään. Psykologinen näkökulma on vahvasti esillä.
– Halusin painopisteen olevan reserviläisissä ja skenaariosta mahdollisimman realistisen. Pyrin käsittelemään inhimillisiä elementtejä, enkä kirjoittamaan kirjaa, jossa ihmiset ovat koneita. Toivoisin lukijan pohtivan, miten tällainen kriisi voisi vaikuttaa juuri omaan elämään, oli hän reserviläinen tai joku muu. Tahdoin käydä aihetta läpi yksilöiden tunteiden kautta, en mitenkään glorifioida kriisiä, Immonen kertoo.

Kirjassa sisarukset Riina ja Joni käsketään ensimmäisten joukossa rintamalle. Useat päähenkilöt ja sivuroolit tekevät tarinasta monisävyisen mutta selkeästi hahmotettavan. Venäläistenkään sotilaiden ajatuksia konfliktista ei unohdeta.
– Isoimmat vaikeudet kirjoittamisessa liittyivät siihen, että tarinassa käsitellään taktista tasoa Jonin ja Riinan kautta, operatiivista tasoa Mikaelin ja Pääesikunnan kautta sekä strategistakin tasoa presidentin ja valtiollisen puolen kautta. Paljon tapahtuu, ja kaiken punominen yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi oli vaikeinta.
Presidentti Sauli Niinistö ja poliitikot ovat kirjassa omilla nimillään, sotilaat puolestaan ovat täysin fiktiivisiä hahmoja keksityillä nimillä. Puolustusvoimien viestinnässä työskentelevä ja reserviupseerikoulutuksen saanut Immonen sanoo monien hahmojen saaneen vaikutteita hänen omista kokemuksistaan, mutta yksikään ei ole täysin kuin hän itse.

Immosen isoisän Kaarlo Kuritun sodassa kirjoittama runo on upotettu tarinaan. Vaarin kuoleman jälkeen löytynyt runo on vaikuttanut paljon kirjoitusprosessiin, vaikka Aaverykmentissä palvellut Kurittu ei eläessään koskaan puhunutkaan sodasta.
– Runo on ollut tärkeä. Se tuli hieman yllättäenkin, että hän oli kirjoittanut sellaisen. Mummonikin palveli lottana, mutta ei hänkään niistä asioista puhunut. He elivät onnellista elämää, ja heistä on hyviä muistoja. Mutta siinä mielessä vaarin kokemukset eivät ole vaikuttaneet minuun, että ei hän niistä koskaan itse puhunut.

Toimittajataustainen Immonen on kirjoittanut paljon Puolustusvoimien uutislehteen Ruotuväkeen. Hän on saanut vuosien varrella monipuolisen kuvan maanpuolustuksesta, mutta tukeutui myös paljon asiantuntijoihin kirjoittaessaan kirjaa.
Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kalustoa kuvaillaan tarinassa useiden hahmojen kautta, mutta Immonen kertoo halunneensa välttää liikaa teknohifistelyä.
– Esimerkiksi Gabriel-pintatorjuntaohjuksen toimintaa halusin selostaa muutamalla lauseella, että se aukeaa kaikille lukijoille. Halusin tuoda tekniikkaakin esille, mutta siten, että se on helposti ymmärrettävää.

Immonen kertoo haaveilleensa kirjailijan urasta 6-vuotiaasta alkaen. Esikoiskirja syntyi erikoiseen aikaan, johon on mahtunut poikkeusoloja ja valmiuslain käyttöä.
– Kirjan tekeminen on ollut iso homma, kun olen ollut samalla töissä ja äitiyslomallakin. Kun olen kaksi vuotta vuodattanut verta, hikeä ja kyyneleitä paperille, olen jännittänyt kirjan vastaanottoa. Palautteissa ihmiset ovat kertoneet paljon konkreettisia asioita esimerkiksi psykologisesta puolesta. Välillä olen ihan mykistynyt, miten paljon näin lyhyessä ajassa on tullut palautetta.
Immonen kertoo kollegojensakin ottaneen kirjan lähtökohtaisesti hyvin vastaan ja antaneen hyvää palautetta.

Vaikka Operaatio Punainen kettu kuvaa konfliktia siinä mielessä realistisesti, että kuvatun kaltaisia asioita voisi oikeasti tapahtuakin, ei Immonen halua nostattaa kenenkään karvoja pystyyn tarinallaan.
– Toivon kirjan herättävän ajatuksia reserviläisyydestä ja maanpuolustuksesta ylipäätään. En halua missään nimessä pelotella tai lietsoa paniikkia.
Immosen seuraavaksi ilmestyvä kirja on huomattavasti kevyempää sorttia. Lapsille suunnattu seikkailusatu Näkymätön Milanna ilmestyy maaliskuussa 2021.
Operaatio Punaisen ketun mahdollisen jatko-osan juonikuvio on muodostumassa Immosen mielessä, mutta sitä hän ei ole vielä ehtinyt kirjoittaa yhtään.
– Viitisen vuotta olen kirjoittanut tavoitteellisesti kirjojen käsikirjoituksia. Katsotaan, miten ne tulevat pöytälaatikosta julki.

Kuka?

Helena Immonen
Syntynyt 1986.
Esikoiskirjailija, jonka sotaa käsittelevä romaani Operaatio Punainen kettu ilmestyi syksyllä.
Työskentelee Puolustusvoimien viestintätehtävissä.
Suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Kainuun prikaatissa saapumiserässä 2/2005. Palveli sissiradistina ja kävi AUK:n. Reserviläisenä yleni vänrikiksi vuonna 2016 käytyään aliupseerista upseeriksi -kurssin.
 
Onko "Tapping Hitlers Generals" -kirja jo mainittu täällä, jotenkin sellainen kuva että tästä ketjusta sain ajatuksen tilata tämän...


Sain tämän luettua loppuun, itse asiassa saman päivänä kun sen aloitin, koska kirja on yllättävän mielenkiintoinen, ja lyhyt - lähinnä iski se miten vähän, ja kuinka pulsseittain saksalaisia otettiin (brittien) sotavangeiksi ennen kevättä 1945, ja miten Pohjois-Afrikassa vangitut erottuivat aikaisemmin vangituista natsi-hallituksen kannatuksen hiipumisessaan... kunnes kolmas aalto tuli 1944 Normandiasta ja Falaisesta, jossa tuli lisää tulta ja tappuraa.
Britit siis järjestelmällisesti kuuntelivat piilotetuilla mikrofoneilla kaikkia ylempien sotavankiensa keskusteluita.
Saksalaisilla oli hyytävä sisäkuri keskenään, ja selkeät hierarkiat, mutta juttelivat omalla kielellään yllättävän avoimesti ja uteliaasti kotimaan ja sodankulun kuulemisista, erityisesti uusien vankien saapuessa, mitä britit käyttivät täysin hyväkseen.

Tuon materiaalin pohjalta tehtiin dokkarisarja Wehrmacht. Perustuu Trent Parkin salakuunteluaineistoihin.

 
Sain juuri äsken luettua. Ihan luettava. Kuvaa fiktiivistä Suomen ja Venäjän välistä sotaa.

Suomi joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi. Sähkö- ja puhelinverkot kaatuvat. Venäjä valtaa Gotlannin ja Hankoniemen. Suomi mobilisoi. Pian ensimmäiset vihollispanssarit ylittävät rajan Vaalimaalla. Kaakonkulmalla ja Kymenlaaksossa alkavat taistelut.

Katso liite: 44659
Oli muuten juuri kansan uutisissa positiivinen arvio tästä kirjasta. En ikinä käy sillä kommarisivustolla. Nyt kävin. Ja olipa positiivinen yllätys.
 
Onko "Tapping Hitlers Generals" -kirja jo mainittu täällä, jotenkin sellainen kuva että tästä ketjusta sain ajatuksen tilata tämän...


Sain tämän luettua loppuun, itse asiassa saman päivänä kun sen aloitin, koska kirja on yllättävän mielenkiintoinen, ja lyhyt - lähinnä iski se miten vähän, ja kuinka pulsseittain saksalaisia otettiin (brittien) sotavangeiksi ennen kevättä 1945, ja miten Pohjois-Afrikassa vangitut erottuivat aikaisemmin vangituista natsi-hallituksen kannatuksen hiipumisessaan... kunnes kolmas aalto tuli 1944 Normandiasta ja Falaisesta, jossa tuli lisää tulta ja tappuraa.
Britit siis järjestelmällisesti kuuntelivat piilotetuilla mikrofoneilla kaikkia ylempien sotavankiensa keskusteluita.
Saksalaisilla oli hyytävä sisäkuri keskenään, ja selkeät hierarkiat, mutta juttelivat omalla kielellään yllättävän avoimesti ja uteliaasti kotimaan ja sodankulun kuulemisista, erityisesti uusien vankien saapuessa, mitä britit käyttivät täysin hyväkseen.
Tuossapa viesti aiemmilta vuosilta.

Eli Nietzel ja Welzer kävivät läpi englantilaisten salakuunteluaineistoa, jossa oli kuunneltu paljon muitakin kuin ylempiä upseereita. Siellä on kaikkea mahdollista jalkahiki-intiaaneista lentäjien kautta ylempiin upseereihin. Kuunteluaineiston avulla liittoutuneet saivat kohtalaisen selkeän kuvan esim. itärintaman totaalisen sodan todellisuudesta. Vaikkapa siitä, että juutalaisnaisia käytettiin seksuaalisesti hyväksi ja koska saksalaisen ja juutalaisen väliset sukupuolisuhteet oli kielletty, naiset lähetettiin sitten tapettavaksi.
 
Back
Top