Fremen
Greatest Leader
Riippuu laivojen koosta.
Finnlinesin hauskasti nimetty Finnfellow - 2200 m autokaistaa rekoille... muut about 1400 - 2200 m. Sanotaan 30m/ rekka niin kyllahan tolla jo jotain saa aikaiseksi...
Kirjaväite: Venäjä varautuu Suomen rannikon valtaamiseen
- Viestiketjun aloittaja OldViking
- Aloitus PVM
Finnlinesin hauskasti nimetty Finnfellow - 2200 m autokaistaa rekoille... muut about 1400 - 2200 m. Sanotaan 30m/ rekka niin kyllahan tolla jo jotain saa aikaiseksi...
YliKoo
Greatest Leader
Honcho
SMLNKO M/83
Hemmo Paskiainen
Kapteeni
Sota on politiikan jatke. Sotilaita tarvitaan silloin kun politiikot epäonnistuu.
Ei todellakaan. Eiköhän sitä olisi näitä anarkomarkoja ja äärivasemmistoa sun muita jotka eivät osallistuisi. Kenties osa pakenisi velvollisuuksiaan lähtemällä tp-hakijoiksi ulkomaille.
YliKoo
Greatest Leader
Poliitikot (Suomen) antavat periksi vanhasta tottumuksesta kun sieltä (Venäjältä) käsketään tehdä niin.
Fremen
Greatest Leader
Loophole
Touche! Mikakohan tuonkin sanan etymologia on, ettei vain olisi teollisen vallankumouksen synkilta paivilta kun lapset valjastettiin pienine kasineen putsaamaan kutomokoneita (through the Weavers Loop), traagisesti usein seurauksena etta kasi musertui... ei turhaan William Blake kuvannyt tekstiilimyllyja laulussaan "Jerusalem" sanoin "those dark satanic mills.."
Sorry OT, siirran johonkin muualle.
Honcho
SMLNKO M/83
Luulen että tuossa tilanteessa markot ja karkurit ulostettaisiin yhteiskunta-kokonaisuuden ulkopuolelle. Osa turvasäilöön. Vähän kuin yhteiskunta kävisi ulostamassa, ja loppuosa jatkaisi vahvempana kuin ennen.
No...tämä nyt oli tämmöstä vaskistipuhetta...
proileri
Kenraali
Pitää totuttaa kansa elämään rypsiöljyllä ja sokerilla, niin on kuljetusmäärien kannalta mahdollisimman tehokasta. Kirjaimellisesti pitää syödä kakkua kun ei ole varaa roudata leipää
Knoppitietona, yksi tankkerillinen rypsiöljyä pitäisi kansan leivässä 2-3 kk ajan - tai pitäisi, jos vatsa kestäisi vetää sen 2-3 dl rypsiöljyä päivittäin. Valitettavasti taitaa vaan tulla äkkiä toilettiin asiaa jos enemmän kuin ruokalusikallisen tai pari vetäisee tyhjään vatsaan.
Sittenhän tuo 2-3kk on väärä aika. Tuo tankkerillinen rypsiöljyä riittäisi loppuelämän!
proileri
Kenraali
Sittenhän tuo 2-3kk on väärä aika. Tuo tankkerillinen rypsiöljyä riittäisi loppuelämän!
Näinkin sen voi nähdä
Ehkä voitaisiinkin tuoda tankkerillinen maapähkinävoita! Pähkinöissä on speksit kohillaan ku 50% rasvaa ja 25% proteiinia, loput kuitua ja hiilaria. Arvokkaita kaloreita vähemmän, mutta muistuttaa jo vähän 'monipuolista' ruokavaliota ja hidastaa lihasten kuihtumista. En tiedä vähentäisikö se oleellisesti rasvaripulin määrää, mutta ainahan sitä voi sivellä pettuleivän päälle
Näinkin sen voi nähdä
Ehkä voitaisiinkin tuoda tankkerillinen maapähkinävoita, siinä on 50% rasvaa ja 25% proteiinia. En tiedä vähentäisikö se oleellisesti rasvaripulin määrää - ehkä jos sitä sivelisi pettuleivän päälle
Maapähkinävoista puheenollen, niin sattuuko kukaan tietämään mitä ainetta se oli, mitä euroopan alueen vastarintaliikkeille jaettiin sabotaasikäyttöön toisen maailmansodan aikana? Aine siis oli tarkoitus tipauttaa kondomiin (tms.) pakattuna ajoneuvon polttoainetankkiin, jossa se siis jonkin ajan kuluttua räjähti vähintäänkin rikkoen polttoaine tankin.
Vonka
Supreme Leader
Jukka Tarkka on ottanut kantaa.
Tutkijan huomio Suomen erityispiirteestä: ”Kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä”
-Jos Itämeren tilanne kiristyy, kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä Ahvenanmaalle. Sen demilitarisointi helpottaa hyökkääjän osaa, hän kirjoittaa kolumnissaan.
Tarkka muistuttaa, että ”aina kun Itämerellä on ollut aseellista jännitettä”, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen.
-On vaikea kuvitella, millaisten historiatietojen ja minkä logiikan varassa on voinut syntyä nykyisin vallalla oleva käsitys, että Ahvenanmaan demilitarisointi pelastaisi sen sotatoimien kohteeksi joutumiselta, vaikka aseita käytettäisiin muualla Itämerellä, hän kommentoi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/158...ella-toimivat-sotavoimat#.VofZp0JidPB.twitter
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/31-12-15 ESS.htm
Tutkijan huomio Suomen erityispiirteestä: ”Kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä”
-Jos Itämeren tilanne kiristyy, kaikki lähialueella toimivat sotavoimat yrittävät ehtiä ensimmäisenä Ahvenanmaalle. Sen demilitarisointi helpottaa hyökkääjän osaa, hän kirjoittaa kolumnissaan.
Tarkka muistuttaa, että ”aina kun Itämerellä on ollut aseellista jännitettä”, asevarustuksista riisuttu Ahvenanmaa on aseistettu uudelleen.
-On vaikea kuvitella, millaisten historiatietojen ja minkä logiikan varassa on voinut syntyä nykyisin vallalla oleva käsitys, että Ahvenanmaan demilitarisointi pelastaisi sen sotatoimien kohteeksi joutumiselta, vaikka aseita käytettäisiin muualla Itämerellä, hän kommentoi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/158...ella-toimivat-sotavoimat#.VofZp0JidPB.twitter
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/31-12-15 ESS.htm
AKE-ukki
Respected Leader
Tai Saksasta.
PV tehnyt asiallisen opetusvideon miten meritiedustelu toimii meidän saaristoalueella.
JR49
Respected Leader
Tuli vaan tämä säie, kun tuntuu uutisen mukaan olevan mahdollista tällainenkin.
Suomen ilmatilassa tunnistamatonta helikopteriliikennettä – matalalla lentävä voi vältellä valvontaa
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti. Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri
Joulukuun 10. päivänä venäläishelikopteri poistui Suomen ilmatilasta, kun Ilmavoimat käski kopterin palata Venäjälle. Kuvan Hornet ei liity tapaukseen. Kuva: Ilmavoimat
On joulukuun kymmenes päivä itäisellä Suomenlahdella. Rajavartiolaitos havaitsee helikopterin ylittäneen Suomen merirajan luvatta. Kopteri ei vastaa rajaviranomaisten radiokutsuihin. Helikopteri poistuu Suomen ilmatilasta vasta sen jälkeen, kun Ilmavoimat puuttuu luvattomaan rajanylitykseen ja komentaa kopterin takaisin Venäjän ilmatilaan.
Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti saaneensa valmiiksi esitutkinnan tuosta Haapasaaren itäpuolella tapahtuneesta alueloukkauksesta. Rajaviranomaiset tiedottivat virallisesti, että kohteen oletetaan olevan helikopteri, jonka kansallisuutta ei voida varmistaa. Ylen tietojen mukaan kyse oli venäläisestä helikopterista.
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti.
Schengen–alueen ulkorajaa koetellaan myös ilmassa. Se on selvää.
Venäjältä Suomeen ja Schengen-alueelle saapuva helikopteriliikenne jää pimentoon, jos lentäjät eivät itse ilmoita saapumisestaan rajavartioviranomaisille.
Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.
– Kopterilla voi liikkua rajan yli muutama henkilö tai pari-kolmekymmentä henkilöä koneen koosta riippuen, kertoo johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafista.
Helikopterit käyttävät valvomatonta lentokerrosta
– Pienkoneet ja helikopterit käyttävät ilmatilan alinta, valvomatonta lentokerrosta. Alavyöhykkeellä ei ole lainkaan lennonjohtoa, joten liikennettä ei havaita, mikäli lentäjä on laiminlyönyt maahantulon edellyttämän ilmoitus- tai lupamenettelyn, kerrotaan Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta.
Alinta lentokerrosta kutsutaan G-alueeksi. Helikopteriliikenteen käyttämä G-ilmatila ulottuu 150 metristä noin 360 metriin maan- ja merenpinnan yläpuolelle. Pääosa kopterilennoista suoritetaan parinsadan metrin lentokorkeudessa.
Koska G-alueen ilmatilassa ei ole lennonjohtopalvelua, siellä voidaan lentää ilman vahvistettua lentosuunnitelmaa.
– Lentäjä voi pitää käyttämänsä reitin omana tietonaan, mikäli pysyy riittävän etäällä lennonjohdon valvomista lentoasemien suoja-alueista. Risteämisvaaran alue on noin 15-20 kilometrin levyinen kaistale lentoasemien ympärillä. Mikäli tuolle alueelle tullaan, pitää tiedottaa lennonjohtoa, muuten ei tarvitse, selvittää johtava asiantuntija Matti Tupamäki lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavan Trafin ilmailuesikunnasta.
Valvomattomassa alakerroksessa liikennöivät helikopterit ovat ilmoitusvelvollisia reittisuunnitelmistaan, mikäli ne ylittävät EU:n ulkorajan. Schengen-alueen ulkopuolelta ei voi tulla Suomen ilmatilaan ilmoittamatta minkään lentokäytävän kautta.
Kaksi sallittua ylitysväylää
Alavyöhykkeellä operoiva ulkorajaliikenne tulee näkyväksi, mikäli lennot saapuvat Suomeen lentoliikenteen virallisina rajanylityspaikkoina toimivien lentoasemien kautta.
Vaihtoehtoisesti pienlentokoneet ja helikopterit voivat hakea rajavartiolaitokselta erillislupaa EU:n ulkorajan ylittämiseen muualta kuin virallisen, lentoliikenteelle määritellyn rajanylityspaikan kautta. Perustelujen on oltava riittävän painavat eikä tilapäismenettelystä saa aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
Tällainen oman toiveen mukainen, hakemuksesta luvitettu rajanylityslupa myönnetään käyntikertakohtaisesti.
Raja- ja tullitarkastukset tehdään, vaikka maahan tultaisiin omalla rajanylitysluvalla, kaukana virallisena ylityspisteenä toimivasta lentoasemasta.
Mikäli pienlentokoneen tai helikopterin lentäjä ei käytä kumpaakaan edellä mainituista laillisista ylitystavoista, saattaa kone tai kopteri livahtaa valvomattoman G-vyöhykkeen kautta huomaamattomasti Suomen ilmatilaan.
Pahimmassa tapauksessa lento painuu kokonaan viranomaisten tavoittamattomiin. Lain velvoittamat raja- ja tullitarkastukset jäävät tällaisessa tilanteessa suorittamatta.
Tarkastamatta jäävät niin matkustajien passit ja viisumit, kuin lastina oleva tavara.
– Tulliviranomaiset eivät vastaa ilmatilan valvonnasta. Tulli toimii muilta viranomaisilta saatujen tietojen varassa. Mikäli heillä ei ole tietoa ylityspaikasta ja ajankohdasta, ei sitä ole meilläkään. Näin ollen emme voi tehdä tullitarkastusta, kiteyttää valvontapäällikkö Kari Marjamäki Tullista.
Marjamäki korostaa, että tullitarkastus edellyttää ilmatilaa valvovien viranomaisten ennakkoilmoitusta. Ilmoituksesta tulee selvitä täsmällinen maahantuloaika ja -paikka, matkustajatiedot sekä tullattavaksi ilmoitettu tavara.
Pimeä lento on valtionrajarikos
Suomen ilmatilan ja alueellisen koskemattomuuden valvonta on viime kädessä Ilmavoimien vastuulla.
Ilmavoimien esikunnasta alleviivataan, että kolmansista maista saapuvilla lentäjillä on aina ilmoitusvelvollisuus valtiorajan ylittävästä lennosta. Maahantulossa, kauttakulussa, lähdössä ja laskeutumisessa tulee noudattaa Suomessa voimassa olevia siviili-ilmailua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös valvomatonta ilmatilaa käyttävää helikopteriliikennettä.
Mikäli ilmoitus- ja lupamenettelyä on laiminlyöty, syyllistyy Suomen ilmatilaan Schengen -alueen ulkopuolelta saapunut lentäjä ilmailulain mukaiseen ilmailurikkomukseen, mahdollisesti jopa valtionrajarikokseen
On kyse valtionrajarikoksesta, mikäli siviili-ilma-alukseksi tunnistettu kone lentää ilman asianmukaista lentosuunnitelmaa tai muuten ohjeiden vastaisesti kolmannesta maasta Schengen-alueelle. Rikoslaissa määritellyn valtionrajarikoksen mahdollisista lisätoimista päättää sisäasiainministeriö, tarkennetaan Ilmavoimien esikunnasta.
Rajavartiolaitos: Lupia haettu ja myönnetty niukasti
Itäisessä tullipiirissä toimiva Savo-Karjalan liikkuva ryhmä teki viime vuonna 86 pienlentokoneiden rajatarkastusta. Tarkastetuista koneista ainoastaan yksi oli helikopteri. Se tarkastettiin Kuopion lentokentällä.
Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta saadun vuositilaston mukaan lupia omavalintaisen ylityspaikan kautta tapahtuvaan rajanylitykseen on haettu ja myönnetty niukasti. Kolmen viime vuoden ajalta ei löydy ainuttakaan virallisen ylityspaikan ulkopuolelle myönnettyä rajanylityslupaa. Aiemmin lupia on myönnetty yhdestä viiteen vuodessa.
Vuonna 2010 Rajavartiolaitos myönsi Seinäjoen lentoasemaa ylläpitävälle Rengonharju-säätiölle sarjamuotoisen rajanylitysluvan Venäjältä Seinäjoen lentokentän kautta Schengen -alueelle. Lupa käsitti kahdeksan erillistä, itärajan ylittävää charter –lentoa. Kyseessä oli venäläisturistien tuonti säätiön omistuksessa olevan ylityspaikan kautta.
EU:n ulkoraja yksityisellä huvilalla
Luvanvarainen, tilapäinen rajanylityspaikka muodostaa hetkellisesti virallisiksi rajanylityspaikoiksi määriteltyihin lentoasemiin verrattavissa olevan EU:n ulkorajan.
–Lupia voidaan myöntää esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat tuoda henkilökuntaansa, asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan tutustumaan johonkin tehtaaseen. Mikäli lentoreitille ei osu luontevasti lentoliikenteelle tarkoitettua virallista rajanylityspaikkaa, on mahdollista osoittaa joku muu sopivampi paikka, jossa kone voidaan vastaanottaa raja- ja tullitarkastuksia varten, selvittää apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.
Rajanylitys voi tapahtua Rajavartiolaitoksen myöntämällä erillisluvalla vaikkapa yksityiskiinteistön kautta. Tällaisessa tapauksessa EU:n ulkoraja määrittyy merenrantahuvilalla sijaitsevalle laskeutumispaikalle tai yksityiseen käyttöön rakennetulle helikopterikentälle.
Raja- ja tullitarkastukset suoritetaan rajanylityspaikalla eli edellä kuvatussa tapauksessa huvilakiinteistön pihamaalla.
Tarkastukselle saapuvat Rajavartiolaitoksen ja Tullin partiot.
– Rajavartiolaitos myöntää maahantuloluvan ja Tulli saa sen perustella tiedon mihin paikkaan partion on kulloinkin mentävä, selvittää tullivalvontapäällikkö Kari Marjamäki.
Tulli on hoitanut oman tarkastustoimintansa ohessa tarvittaessa myös rajatarkastuksia.
Tämän vuoden alusta alkaen vastuu rajatarkastuksista siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Rajavartiolaitokselle. Tulli suorittaa tullitarkastukset pienlentokoneille satunnaisesti, ennakoivan riskianalyysin perusteella.
http://yle.fi/uutiset/suomen_ilmati...alalla_lentava_voi_valtella_valvontaa/8616356
Suomen ilmatilassa tunnistamatonta helikopteriliikennettä – matalalla lentävä voi vältellä valvontaa
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti. Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri
Joulukuun 10. päivänä venäläishelikopteri poistui Suomen ilmatilasta, kun Ilmavoimat käski kopterin palata Venäjälle. Kuvan Hornet ei liity tapaukseen. Kuva: Ilmavoimat
On joulukuun kymmenes päivä itäisellä Suomenlahdella. Rajavartiolaitos havaitsee helikopterin ylittäneen Suomen merirajan luvatta. Kopteri ei vastaa rajaviranomaisten radiokutsuihin. Helikopteri poistuu Suomen ilmatilasta vasta sen jälkeen, kun Ilmavoimat puuttuu luvattomaan rajanylitykseen ja komentaa kopterin takaisin Venäjän ilmatilaan.
Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti saaneensa valmiiksi esitutkinnan tuosta Haapasaaren itäpuolella tapahtuneesta alueloukkauksesta. Rajaviranomaiset tiedottivat virallisesti, että kohteen oletetaan olevan helikopteri, jonka kansallisuutta ei voida varmistaa. Ylen tietojen mukaan kyse oli venäläisestä helikopterista.
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti.
Schengen–alueen ulkorajaa koetellaan myös ilmassa. Se on selvää.
Venäjältä Suomeen ja Schengen-alueelle saapuva helikopteriliikenne jää pimentoon, jos lentäjät eivät itse ilmoita saapumisestaan rajavartioviranomaisille.
Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.
– Kopterilla voi liikkua rajan yli muutama henkilö tai pari-kolmekymmentä henkilöä koneen koosta riippuen, kertoo johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafista.
Helikopterit käyttävät valvomatonta lentokerrosta
– Pienkoneet ja helikopterit käyttävät ilmatilan alinta, valvomatonta lentokerrosta. Alavyöhykkeellä ei ole lainkaan lennonjohtoa, joten liikennettä ei havaita, mikäli lentäjä on laiminlyönyt maahantulon edellyttämän ilmoitus- tai lupamenettelyn, kerrotaan Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta.
Alinta lentokerrosta kutsutaan G-alueeksi. Helikopteriliikenteen käyttämä G-ilmatila ulottuu 150 metristä noin 360 metriin maan- ja merenpinnan yläpuolelle. Pääosa kopterilennoista suoritetaan parinsadan metrin lentokorkeudessa.
Koska G-alueen ilmatilassa ei ole lennonjohtopalvelua, siellä voidaan lentää ilman vahvistettua lentosuunnitelmaa.
– Lentäjä voi pitää käyttämänsä reitin omana tietonaan, mikäli pysyy riittävän etäällä lennonjohdon valvomista lentoasemien suoja-alueista. Risteämisvaaran alue on noin 15-20 kilometrin levyinen kaistale lentoasemien ympärillä. Mikäli tuolle alueelle tullaan, pitää tiedottaa lennonjohtoa, muuten ei tarvitse, selvittää johtava asiantuntija Matti Tupamäki lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavan Trafin ilmailuesikunnasta.
Valvomattomassa alakerroksessa liikennöivät helikopterit ovat ilmoitusvelvollisia reittisuunnitelmistaan, mikäli ne ylittävät EU:n ulkorajan. Schengen-alueen ulkopuolelta ei voi tulla Suomen ilmatilaan ilmoittamatta minkään lentokäytävän kautta.
Kaksi sallittua ylitysväylää
Alavyöhykkeellä operoiva ulkorajaliikenne tulee näkyväksi, mikäli lennot saapuvat Suomeen lentoliikenteen virallisina rajanylityspaikkoina toimivien lentoasemien kautta.
Vaihtoehtoisesti pienlentokoneet ja helikopterit voivat hakea rajavartiolaitokselta erillislupaa EU:n ulkorajan ylittämiseen muualta kuin virallisen, lentoliikenteelle määritellyn rajanylityspaikan kautta. Perustelujen on oltava riittävän painavat eikä tilapäismenettelystä saa aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
Tällainen oman toiveen mukainen, hakemuksesta luvitettu rajanylityslupa myönnetään käyntikertakohtaisesti.
Raja- ja tullitarkastukset tehdään, vaikka maahan tultaisiin omalla rajanylitysluvalla, kaukana virallisena ylityspisteenä toimivasta lentoasemasta.
Mikäli pienlentokoneen tai helikopterin lentäjä ei käytä kumpaakaan edellä mainituista laillisista ylitystavoista, saattaa kone tai kopteri livahtaa valvomattoman G-vyöhykkeen kautta huomaamattomasti Suomen ilmatilaan.
Pahimmassa tapauksessa lento painuu kokonaan viranomaisten tavoittamattomiin. Lain velvoittamat raja- ja tullitarkastukset jäävät tällaisessa tilanteessa suorittamatta.
Tarkastamatta jäävät niin matkustajien passit ja viisumit, kuin lastina oleva tavara.
– Tulliviranomaiset eivät vastaa ilmatilan valvonnasta. Tulli toimii muilta viranomaisilta saatujen tietojen varassa. Mikäli heillä ei ole tietoa ylityspaikasta ja ajankohdasta, ei sitä ole meilläkään. Näin ollen emme voi tehdä tullitarkastusta, kiteyttää valvontapäällikkö Kari Marjamäki Tullista.
Marjamäki korostaa, että tullitarkastus edellyttää ilmatilaa valvovien viranomaisten ennakkoilmoitusta. Ilmoituksesta tulee selvitä täsmällinen maahantuloaika ja -paikka, matkustajatiedot sekä tullattavaksi ilmoitettu tavara.
Pimeä lento on valtionrajarikos
Suomen ilmatilan ja alueellisen koskemattomuuden valvonta on viime kädessä Ilmavoimien vastuulla.
Ilmavoimien esikunnasta alleviivataan, että kolmansista maista saapuvilla lentäjillä on aina ilmoitusvelvollisuus valtiorajan ylittävästä lennosta. Maahantulossa, kauttakulussa, lähdössä ja laskeutumisessa tulee noudattaa Suomessa voimassa olevia siviili-ilmailua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös valvomatonta ilmatilaa käyttävää helikopteriliikennettä.
Mikäli ilmoitus- ja lupamenettelyä on laiminlyöty, syyllistyy Suomen ilmatilaan Schengen -alueen ulkopuolelta saapunut lentäjä ilmailulain mukaiseen ilmailurikkomukseen, mahdollisesti jopa valtionrajarikokseen
On kyse valtionrajarikoksesta, mikäli siviili-ilma-alukseksi tunnistettu kone lentää ilman asianmukaista lentosuunnitelmaa tai muuten ohjeiden vastaisesti kolmannesta maasta Schengen-alueelle. Rikoslaissa määritellyn valtionrajarikoksen mahdollisista lisätoimista päättää sisäasiainministeriö, tarkennetaan Ilmavoimien esikunnasta.
Rajavartiolaitos: Lupia haettu ja myönnetty niukasti
Itäisessä tullipiirissä toimiva Savo-Karjalan liikkuva ryhmä teki viime vuonna 86 pienlentokoneiden rajatarkastusta. Tarkastetuista koneista ainoastaan yksi oli helikopteri. Se tarkastettiin Kuopion lentokentällä.
Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta saadun vuositilaston mukaan lupia omavalintaisen ylityspaikan kautta tapahtuvaan rajanylitykseen on haettu ja myönnetty niukasti. Kolmen viime vuoden ajalta ei löydy ainuttakaan virallisen ylityspaikan ulkopuolelle myönnettyä rajanylityslupaa. Aiemmin lupia on myönnetty yhdestä viiteen vuodessa.
Vuonna 2010 Rajavartiolaitos myönsi Seinäjoen lentoasemaa ylläpitävälle Rengonharju-säätiölle sarjamuotoisen rajanylitysluvan Venäjältä Seinäjoen lentokentän kautta Schengen -alueelle. Lupa käsitti kahdeksan erillistä, itärajan ylittävää charter –lentoa. Kyseessä oli venäläisturistien tuonti säätiön omistuksessa olevan ylityspaikan kautta.
EU:n ulkoraja yksityisellä huvilalla
Luvanvarainen, tilapäinen rajanylityspaikka muodostaa hetkellisesti virallisiksi rajanylityspaikoiksi määriteltyihin lentoasemiin verrattavissa olevan EU:n ulkorajan.
–Lupia voidaan myöntää esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat tuoda henkilökuntaansa, asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan tutustumaan johonkin tehtaaseen. Mikäli lentoreitille ei osu luontevasti lentoliikenteelle tarkoitettua virallista rajanylityspaikkaa, on mahdollista osoittaa joku muu sopivampi paikka, jossa kone voidaan vastaanottaa raja- ja tullitarkastuksia varten, selvittää apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.
Rajanylitys voi tapahtua Rajavartiolaitoksen myöntämällä erillisluvalla vaikkapa yksityiskiinteistön kautta. Tällaisessa tapauksessa EU:n ulkoraja määrittyy merenrantahuvilalla sijaitsevalle laskeutumispaikalle tai yksityiseen käyttöön rakennetulle helikopterikentälle.
Raja- ja tullitarkastukset suoritetaan rajanylityspaikalla eli edellä kuvatussa tapauksessa huvilakiinteistön pihamaalla.
Tarkastukselle saapuvat Rajavartiolaitoksen ja Tullin partiot.
– Rajavartiolaitos myöntää maahantuloluvan ja Tulli saa sen perustella tiedon mihin paikkaan partion on kulloinkin mentävä, selvittää tullivalvontapäällikkö Kari Marjamäki.
Tulli on hoitanut oman tarkastustoimintansa ohessa tarvittaessa myös rajatarkastuksia.
Tämän vuoden alusta alkaen vastuu rajatarkastuksista siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Rajavartiolaitokselle. Tulli suorittaa tullitarkastukset pienlentokoneille satunnaisesti, ennakoivan riskianalyysin perusteella.
http://yle.fi/uutiset/suomen_ilmati...alalla_lentava_voi_valtella_valvontaa/8616356
Näin vanhempana miehenä joutasin Tornion tullin luo. Pysäytyssuuntana itä.
Kokoamiskeskuksessa porukka kasaan ja Kymin kurskiin
Eli jos oikein foliohattuilee niin voivat vaikkapa perustaa jonnekin ulkosaariston saarelle (Suomen rajan sisäpuolelle) varusvaraston tulevaa tarvetta varten.
Bushmaster
Greatest Leader
Ei ole varmaankaan yllätys kenellekään joka ees pikkasen on asioita seurannut...
Millä perusteella näin epäilet?
Juttu oli kokonaiskuvan kannalta melko kehno. Se oli tehty vain siviiliviranoisten ja siviili-ilmailun näkökulmasta. Eli lennonjohto ei erityisesti puutu "valvomattomassa" ilmatilassa tapahtuvaan liikenteeseen.
Ilmavoimat sen sijaan puuttuu. Niiden tehtävä on Suomen ilmatilan valvonta ja tavoite havaita kaikki liikenne omassa ilmatilassa ja vähän muuallakin. Käytännössä kaikkea liikennettä ei voi nykyisella organisaatiolla ja kalustolla havaita, mutta salassa pidempään tapahtuva lentely havaitaan.
Jokainen voi ihan julkisista lähteistä paikantaa nuo tutka-asemat ja katsoa tutkien sijoituspaikkojen korkeudet ja etäisyydet valtion rajoille. Tästä voi sitten pähkäillä kuinka kattava ilmavalvontaverkko jo syvässä rauhantilassa on. Valmiutta kohotettaessa valvontakyky kasvaa merkittävästi.
Esimerkkinä oli annettu tuo Haapasaaren helikopteri tapaus. Lähimmältä IV-tutkalta on matkaa tuonne niin vähän ja tutka sijoitettu niin korkealle että merialueelle ei jää rajalla tai rajan läheisyydessä juurikaan katveita. Lentely aivan pinnassakaan ei takaa pääsyä ilmatilaamme havaitsematta. Maarajalla tilanne on huonompi, mutta sielläkään ei lentely onnistu ilman todella tarkkaa etukäteissuunnittelua.
http://www.raja.fi/tietoa/tiedottee...omen_ja_venajan_merirajalla_on_paatetty_65040 tuossa Rajavartiolaitoksen tiedote virallisesta lähteestä. Mahdollinen HEKO kävi 9 km syvyydessä (6 min), joka vastaa etäisyyttä rajalta ulkosaariin.
Kaikki on mahdollista, mutta sokea vahvoihin ennakkoluuloihin pohjautuva ajattelu johtaa vain huonoon lopputulokseen.