Kirjaväite: Venäjä varautuu Suomen rannikon valtaamiseen

Kyllä sodassakin kustannuksia vertaillaan, mutta valtio yleensä pakko-ottaa haltuunsa kaluston ja polttoaineet, joten kulut eivät ole niiiin relevantteja, mutta on niillä hiukan väliä... Ainakin työnatajalleni on väliä, vaikka avointa sotaa käydäänkin välillä siellä ja täällä :D
 
Onko tämä kustannus relevanttia sotatilanteessa? Mehän emme nyt spekuloi rauhanajan kuljetuksista.
Siitä juuri kirjoitin... Teiden kapasiteetti ei tule olemaan ongelma, koska suuri osa normaalista liikenteestä vain lakkaa kulkemasta.

Silloin siirrytään sotatalouden oloihin, joka tarkoittaa huomattavaa elintason pudotusta. Polttoainetta säännöstellään, mahdollisesti myös elintarvikkeita, suuri osa teollisuudesta pysähtyy... mielenkiintoinen kysymys on kauanko kansan tai poliittisen johdon perse kestäisi tuota menoa.
 
No jos kerran vatuloidaan eikä saada mitään aikaiseksi moneen kuukauteen tässä pakolaisten jutussa joka on kuitenkin pikkujuttu verrattuna sotatilanteeseen niin ei herätä luottamusta.
 
Suurten tavaravirtojen sijaan pitäisi miettiä joidenkin yksittäisten avaintuotteiden, etenkin polttonesteiden riittävyyttä. Huoltovarmuuskeskus tuskin huvikseen hankki Nesteen tankkilaivastoa, mutta mitä tehdään jos sekä Kilpilahti että Naantali ovat poissa käytöstä?

Jos Ruotsin rannikkoa pääsee vapaasti kulkemaan, niin polttonesteistä ei varmaankaan tule pahaa pulaa. Johan nyt rauhan oloissakin länsirannikon öljysatamat ruokkivat valtaosan Suomea polttonestetarpeesta. Sisämaassa taitaa aktiivikäytössä olla vain St1:n terminaali Varkauden Akonniemessä ja Teboilin Onttolassa. Näihin polttoaineet tulevat junakuljetuksin.

Vai tarkoititko ennemminkin jalostamoita? Nykyisin vain noin puolet käyttämästämme polttoaineista on Nesteen jalostamia, joten valmiit kuljetusketjut ovat olemassa ulkomailtakin. Tärkein jalostamo lienee St1:n jalostamo Göteborgissa, joka on samalla pohjoismaiden suurin jalostamo. Sieltä siis tulee nykyisinkin St1:n, Shellin ja ABC:n polttoaineet.

Tuo St1:n jalostamo on mielenkiintoinen kysymys. Yltääkö siihen Suomen viranomaisten käskyvalta muutoin kuin sopimalla (ja rahalla)? Suomalainen firma kyllä, mutta kun omaisuus sijaitsee ulkomailla.
 
Kummasti sitä vaan Vuosaaren sataman portistakin kulkee kehä III:lle 5000 rekkaa vuorokaudessa ja Länsisataman sumppukin vetää 800 - 900 rekkaa vuorokaudessa. Kuitenkaan 1000 rekkaa ei mitenkään mahtuisi nelostielle?

Kaakkois-Suomessa pitkään kulkeneena ja 20 vuotta venäläisten nyt hiljentynyttä rekkarallia seuranneena en hevin usko, etteikö Suomen tieverkko vetäisi kriisioloissa moninkertaisesti liikennettä. Jos vaan autoja ja kuljetettavaa riittää. Tietysti, jos perkissä on aivot jätetty narikkaan, niin silloin rupeaa pullonkauloissa tökkimään kun ei osata kääntää etupyöriä vapaammille väylille.

Edit. Menee turhaksi jankkaukseksi, joten vihelletään poikki ja aloitetaan keskeltä:

Jos Vanja operoi täydellä voimalla Itämerellä, niin käsitykseni on, että länsirannikon satamiin voidaan liikennöidä vain lännestä eli Ruotsista. Tavaravirrat on siis pitänyt siirtää maalle jo Norjassa tai Ruotsin länsirannikolla.

Kyse ei siten olisi Suomen satamien, rautateiden ja maanteiden kapasiteetista, koska pullonkaula olisi jo Ruotsissa.

Vai onko realismia ajatella tilannetta, jossa vanja ottaisi Suomen etelärannikon haltuunsa, mutta jättäisi Ahvenanmaan vapaaksi?

En halua jankata, mutta oma pointtini oli se että Ruotsista ja Norjasta asti haettava tavaramäärä aiheutaa ilman perkin-perkeleitäkin uusia pullonkauloja tavaran jakeluun jne.
 
En halua jankata, mutta oma pointtini oli se että Ruotsista ja Norjasta asti haettava tavaramäärä aiheutaa ilman perkin-perkeleitäkin uusia pullonkauloja tavaran jakeluun jne.
Ensimmäisenä pullonkaulana tulee jo se, että Göteborgista tai Narvikista kuormaa hakeva auto on matkalla moninkertaisen ajan Poriin tai Vaasaan suuntaavaan autoon verraten.
 
Tämä keskustelu on hieman jumittunut erikoiseen tilanteeseen..mietiskellään kuinka logistiikka toimii Suomeen/Suomesta siinä vaiheessa kun Venäjä on vallannut Ahvenanmaan ja Gotlannin.

Suomen nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi ensisijaista huolehtia siitä että maamme säilyy alueellisesti koskemattomana..onhan meillä esimerkiksi käyttämättä NATO-optio. Kaikki keskustelijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä että NATO:n jäsenmaat ovat ja pysyvät vihollisen koskemattomana. Ainakaan kukaan ei ole asettanut kyseenalaiseksi Viron tai muiden Baltianmaiden alueellista koskemattomuutta. Tapahtuipa mitä tahansa.

Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi voisivat hyvin kehittää myös keskinäistä puolustuskykyään. Esimerkiksi puolustussopimuksen myötä. Tosin emme tiedä sitäkään onko tällainenkin yhteistyö Venäjän taholta epätoivottavaa. Siis jopa niin että Venäjän johto olisi esittänyt Suomelle ettei ole suotavaa ryhtyä puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa. Aikoinaan Neuvostoliitto torppasi Suomen osalta jopa pohjoismaiden keskinäisen kaupallisen yhteistyösopimuksen NORDEK'in
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK11993/KAK11993Heinonen.pdf&usg=AFQjCNHgW6ABsZXxz6cQKQKmIvtbdz5Sag&sig2=gZHGPn90LmuMOKQHyQWang
Tuo em. linkki ei toimi, enkä osaa linkittää PDF-tiedoa tänne. Tiedosto löytyy googlettamalla hakusanoilla:
"taloustieteellinen yhdistys nordek"

Mutta ehkä presidentti Niinistö kertoo maamme turvallisuuspoliittisesta tilanteesta paremmin vaikkapa uudenvuodenpuheessaan..
 
Nykyään laivat tuovat mittavan osan konteista tyhjinä Suomeen, koska Suomen vientiteollisuus tarvitsee kapasiteettia vientikuljetuksiinsa. Voitte keskustella minkä tahansa vientiyrityksen kanssa ja saatte vastauksena, että ajoittain vientikonteista on pulaa.

En ole ihan suoraan asian kanssa tekemisissä, mutta etenkin Kiinaan vievässä yritykssämme kontteja saa nykyään aika hyvin kunhan vähän ennakoi. Eli "Kiina-ilmiö" tuontikaman osalta on vähentänyt tyhjien konttien tuontitarvetta samoin kuin (valitettavasti) viime vuosien alamäki viennissä, mutta varmaan tyhjien tuontitarve taas lisääntyy kun joskus vienti vielä paremmin kiihdyttää.

Merirahti on halpaa: kontin kuljetus Shanghaista Vuosaareen on usein edullisempi kuin jatkokuljetus rekalla Vuosaaresta Ouluun.

...ja ilmeisesti etenkin Vuosaaresta Shanghaihin. Sitä "made in China" kamaa kuitenkin tuodaan paljon joka suhdanteessa ja jos ei tunkua ole niin ottavat sitten tosi edullisestikin tavaraa kyytiin paluumatkalle. Moni pitäisi järjettömän kuuloisena oman työnantajan logistiikkaa, kun sikapainavaa raaka-ainetta viedään laivoilla Kiinaan mutta laivarahti on tosiaan kovinkin edullista matkaan nähden. Tuonti ja vienti ovat logistisesti aika sidoksissa, jännä miettiä mitä näille mekanismeille tapahtuisi sotatilanteessa.
 
En ole ihan suoraan asian kanssa tekemisissä, mutta etenkin Kiinaan vievässä yritykssämme kontteja saa nykyään aika hyvin kunhan vähän ennakoi. Eli "Kiina-ilmiö" tuontikaman osalta on vähentänyt tyhjien konttien tuontitarvetta samoin kuin (valitettavasti) viime vuosien alamäki viennissä, mutta varmaan tyhjien tuontitarve taas lisääntyy kun joskus vienti vielä paremmin kiihdyttää.



...ja ilmeisesti etenkin Vuosaaresta Shanghaihin. Sitä "made in China" kamaa kuitenkin tuodaan paljon joka suhdanteessa ja jos ei tunkua ole niin ottavat sitten tosi edullisestikin tavaraa kyytiin paluumatkalle. Moni pitäisi järjettömän kuuloisena oman työnantajan logistiikkaa, kun sikapainavaa raaka-ainetta viedään laivoilla Kiinaan mutta laivarahti on tosiaan kovinkin edullista matkaan nähden. Tuonti ja vienti ovat logistisesti aika sidoksissa, jännä miettiä mitä näille mekanismeille tapahtuisi sotatilanteessa.
Tänä vuonna ollaan nähty niinkin merkillinen ilmiö, että Aasian westbound rahdit ovat halvempia kuin vientirahdit. Tähän tosiaan vaikuttaa (muiden syiden ohella) juurikin viennin ja tuonnin balanssi eli kontteja on tarvittu Euroopan vientiin, kun tuonti on samalla sakannut.

Maallikko helposti ajattelee rahtikustannusta pelkästään suhteessa etäisyyteen (Kiina on kaukana = rahdin pitää olla kallis), vaikka paljon suurempi merkitys on markkinatilanteella, tavaravirtojen koolla ja balanssilla ja ylimääräisten käsittelyiden määrällä.

Siksi sotatilanteessa tai sodan uhan ollessa päällä ei voi vertailla rauhan ajan kuljetusmääriä. Silloin kuljetetaan vain mitä on pakko.
 
Ensimmäisenä pullonkaulana tulee jo se, että Göteborgista tai Narvikista kuormaa hakeva auto on matkalla moninkertaisen ajan Poriin tai Vaasaan suuntaavaan autoon verraten.

Tätä tarkoitin jo tuolla aikaisemmassa pilkkuvirheen sisältäneessä viestissäni.

Sen lisäksi tietysti se kuinka paljon jossain Ruotsissa on vapaata satamakapasiteettia
 
Tämä keskustelu on hieman jumittunut erikoiseen tilanteeseen..mietiskellään kuinka logistiikka toimii Suomeen/Suomesta siinä vaiheessa kun Venäjä on vallannut Ahvenanmaan ja Gotlannin.

Suomen nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi ensisijaista huolehtia siitä että maamme säilyy alueellisesti koskemattomana..onhan meillä esimerkiksi käyttämättä NATO-optio. Kaikki keskustelijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä että NATO:n jäsenmaat ovat ja pysyvät vihollisen koskemattomana. Ainakaan kukaan ei ole asettanut kyseenalaiseksi Viron tai muiden Baltianmaiden alueellista koskemattomuutta. Tapahtuipa mitä tahansa.

Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi voisivat hyvin kehittää myös keskinäistä puolustuskykyään. Esimerkiksi puolustussopimuksen myötä. Tosin emme tiedä sitäkään onko tällainenkin yhteistyö Venäjän taholta epätoivottavaa. Siis jopa niin että Venäjän johto olisi esittänyt Suomelle ettei ole suotavaa ryhtyä puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa. Aikoinaan Neuvostoliitto torppasi Suomen osalta jopa pohjoismaiden keskinäisen kaupallisen yhteistyösopimuksen NORDEK'in
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK11993/KAK11993Heinonen.pdf&usg=AFQjCNHgW6ABsZXxz6cQKQKmIvtbdz5Sag&sig2=gZHGPn90LmuMOKQHyQWang
Tuo em. linkki ei toimi, enkä osaa linkittää PDF-tiedoa tänne. Tiedosto löytyy googlettamalla hakusanoilla:
"taloustieteellinen yhdistys nordek"

Mutta ehkä presidentti Niinistö kertoo maamme turvallisuuspoliittisesta tilanteesta paremmin vaikkapa uudenvuodenpuheessaan..

Luulen että Balttian osalta tilanne on muuttumassa koska eikös Nato ole sijoittamassa sinne symboolisia joukkojaan. En usko että Venäjä lähtee kokeilemaan huvikseen mitä tapahtuisi jos brittiläinen tai jenkkien oma komppania tuhoutuisi Balttiaa puolustaessaan.

Ennen Krimin kriisiä tilanne olisi voinut olla aivan toinen. Jos Venäjä olisi miehittänyt vaikka Viron yllätyshyökkäyksellä, jossa ei olisi ollut suuria taisteluita. Niin silloin olisin ollut varma että Euroopan Nato-maat eivät olisi aloittaneet Viron takaisin valtausta.

Uskon että silloin olisi tullut esiin Euroopan suurin uhka eli rauhantahtoisuus.
 
.... sotatilanteessa tai sodan uhan ollessa päällä ei voi vertailla rauhan ajan kuljetusmääriä. Silloin kuljetetaan vain mitä on pakko.
Juuri näin minäkin ajattelen. Rauhanajan logistiikkaa kuvattaessa siitä saa korkeintaan kuvan missä ne toimivat liikenteet yleisesti ovat ja toki on "off topic" tässä otsikon aiheessa. Kriisi ja sotiminen tarkoittaa valtaosan noista linjoista sulkeutumista ja pohdintaa voi käydä vain siltä osin mikä linja kyetään pitämään vapaana - kun pitää saada maahan vain se välttämätön aine ja tavara.
 
Kun katsoo karttaa ja miettii miten logistiikka olisi helpoin järjestää poikkeusoloissa, niin mieleen juolahtaa että ehkä Suomi ja Venäjä on luontaisia liittolaisia.
 

Sotahistorian dosentin mukaan vaara-alueena on lähes koko etelärannikko Virolahdelta Hankoon. Tämä tarkoittaisi myös Suomen pääkaupungin valloittamista.
--------------------------

Paljonko tuohon tarvitaan joukkoja kun koko eteläkaistale vallataan? Vai riittääkö hallintaan se että valtaa satamat Kotka/Hamina + Vuosaari + Hanko? Paljonko joukkoja siihen?
Laajimmat taistelut käytäisiin tietenkin Vuosaari-Helsinki ympäristössä.

.
 
Kun katsoo karttaa ja miettii miten logistiikka olisi helpoin järjestää poikkeusoloissa, niin mieleen juolahtaa että ehkä Suomi ja Venäjä on luontaisia liittolaisia.
Karttaa katsoessa tosiaankin käy välillä mielessä, että hups! ollaanpa samaa hiekkaa ja kiveä Venäjän kanssa ja muista maista katsoen aika syrjäisellä saarella. Siinä mielessä jonkinlainen sovitteleva yhteiselokin on kiinostava ratkaisu. Ainakin on hyvä että Suomi EI UHKAA Venäjää eikä valmistaudu minkään Venäjän osan valtaamiseen.
 
Mikä tässä casessa niin erikoista on? Minun on vaikea nähdä tätä jotenkin poikkeavana niihin muihin skenaarioihin nähden joissa Venäjä tänne hyökkää, ellei sitten jotain pienimuotoista vihreiden miehen puuhastelua rajan pinnassa lasketa.

Mikäli etelärannikko itärajalta Hankoon asti vallattaisiin, niin luonnollisesti ratkaisisimme ongelman siirtämällä pääkaupungin Turkuun. Se olisi myös viimeinen sinetti länsi-integraatiossa.
 
No modernin suomalaisen poliitikon perse ei kyllä kestä edes aloittamaan aseeellisen vastarinnan itänaapruria vastaan, pahoin pelkään.

Tämä voi olla valitettavan totta. Toivotaan kuitenkin ettei näin ole.

Hieman aiheesta sivuraiteille poiketen, mielestäni ihan ehdottoman tärkeää on nimenomaan reserviläisten maanpuolustustahdon säilyttäminen ja ylläpitäminen, sekä ennen kaikkea uskon säilyttäminen omaan suorituskykyyn. Vietin viikonloppuna iltaa muutaman jo hieman vanhemman reserviläisen kanssa, ja molemmilla oli samanlainen, täysin käsittämätön ajatus siitä, että "Venäjällä menisi vartti Suomen miehittämiseen!!! Millä me muka puolustaudutaan, kun ryssillä on ydinaseet ja kaikki!!" Tuo punainen lanka noilla herrasmiehillä tuntui olevan se, ettei kannata edes yrittää. Yritin toki parhaani mukaan selittää, että asiat eivät ole noin yksinkertaisia ja että Suomella on erinomaisesti organisoitu, pelkästään puolustamiseen tarkoitettu armeija, joten tilanne ei ole niin ihan synkkä miltä se saattaa pelkkien lukujen valossa kuulostaa. Minut leimattiin lähinnä kiihkoisänmaalliseksi intoilijaksi.

Valitettavasti tuollainen ajatus tuntuu olevan melko yleinen reserviläisten ja esimerkiksi naisten keskuudessa. Tuohan olisi tositilanteessa aivan täyttä myrkkyä, kun tappiomieliala alkaisi leviämään kulovalkean tavoin. Mielestäni tämä on ongelma, johon PV:n tulisi pyrkiä puuttumaan vieläkin tehokkaammin niin tiedottamisen, kun ihan konkreettisten toimien kautta. Itse pyrin ainakin parhaani mukaan selvittämään ja selittämään asioita ja faktoja noiden tilastojen ja lukujen taustalla - esimerkiksi kolmensadan SU-hävittäjän operointi kaukana omista tukikohdistaan ei ole ihan niin simppeliä kuin miltä se saattaa aluksi kuulostaa.
 
Back
Top