Firearms United lähetti aselakityöryhmälle noin 20 kysymystä jotka olivat päällimmäisenä mielessämme kun olimme alustavasti kahlanneet läpi lakiehdotuksen. Saimme eilen vastauksen osaan kysymyksistä.
Lakiehdotus näyttää olevan osittain epäselvä vielä ihan kaikille, joten kaikkiin kysymyksiin emme vielä saaneet vastausta. Onneksi maanantaina on tiedotus- ja keskustelutilaisuus uuden aselakiehdotuksen tiimoilta. Kysymme siellä lisää tiukkoja kysymyksiä - onhan kaikkien etu, että saamme selvyyden näihin ettei kukaan vaan tahattomasti riko aselakia.
20 kiperää kysymystä - vastauksineen:
1. Miten henkilön A tulisi menetellä seuraavissa tapauksissa latauslaitteidensa kanssa:
a) Henkilö A on ostanut ns ”reserviläiskiväärin” sekä kymmenkunta normaalikokoista (>10 patruunaa) lipasta ennen koko direktiiviä (12.6.2017) ja käynyt näyttämässä sen viranomaisille.
b) Henkilö B on ostanut ns ”reserviläiskiväärin” sekä kymmenkunta normaalikokoista (>10 patruunaa) lipasta 12.6.2017 jälkeen ja henkilö on ns ”poliisin vanha tuttu” eli hänellä myös ennestään ennen 12.6.2017 myönnettyjä lupia 9 §:n 4-6 kohdassa tarkoitetulle ampuma-aseelle.
c) Henkilö C on ostanut ensimmäisen ”reserviläiskiväärinsä” urheiluammunta-perusteella sekä kymmenkunta normaalikokoista (>10 patruunaa) lipasta (12.6.2017) ja käynyt näyttämässä sen viranomaisille asianmukaisesti.
d) Henkilö D on ostanut ensimmäisen ”reserviläiskiväärinsä” metsästys-perusteella sekä kymmenkunta normaalikokoista (>10 patruunaa) lipasta (12.6.2017) ja käynyt näyttämässä sen viranomaisille asianmukaisesti.
Vastaus: A - D Siirtymäsäännöksen nojalla vanha voimassaoleva lupa direktiivissä kiellettyihin aseisiin olisi lainmuutoksen jälkeen voimassa enintään sen ajan, joksi se on myönnetty.
e) Henkilö E:llä on vuonna 2002 ostettu deaktivoitu Suomi-konepistooli lippaineen, ja henkilöllä E ei ole aselupia.
Vastaus: E: Jos lippaan saa irrotettua aseesta, siihen tulee joko hankkia lupa tai sitten se tulee luovuttaa sen hallussapitoon oikeutetulle tai valtiolle.
2. Missä edellisistä kohdista henkilö joutuu todistamaan tulevaisuudessa aktiivisen harrastamisensa viranomaisille 5 vuoden välein.
Vastaus: Harrastuksen jatkumisen osoittamista koskeva velvoite ei esityksen mukaan koske vanhoja voimassaolevia lupia kiellettyihin aseisiin.
3. Henkilöllä A on aselupia ja näiden lisäksi iloisella 90-luvulla koirankoulutustarkoituksiin kirpputorilta ostettu tuolloin lupavapaa starttipistooli. Kuinka henkilön A-tulisi menetellä starttipistoolin kanssa jos
a) Starttipistooli on tehty kiinalaisesta nallipyssymetallista, ja piippu on kokonaan tukittu, eli toisin sanoen aseella ei ampua kaasupatruunoita.
b) Starttipistoolin piippu on osittain tukittu, ja kaliiperinsa puolesta siihen voisi jostain mahdollisesti saada jotain keski-Euroopassa myytyjä kaasupatruunoita tai vastaavia.
[Ei vastausta]
4. Määräaikaiset luvat ja niiden jatkaminen:
a) Henkilöllä A on määräaikainen (5 vuotta) lupa reserviläiskivääriin joka on myönnetty ennen 12.6.2017. Ilmeisesti lupaa voidaan jatkaa grand-fathering perusteella. Mikäli uusi lupa on myös jostain syystä määrä-aikainen, voidaanko sitä jatkaa edelleen kun alkuperäinen lupa myönnettiin ennen direktiivin voimaantuloa?
b) Henkilöllä B on määräaikainen (5 vuotta) lupa reserviläiskivääriin joka on myönnetty jälkeen 12.6.2017, mutta ennen kuin uusi aselaki astuu voimaan. Voidaanko lupaa jatkaa grand-fathering periaatteella? Kuinka henkilön tulisi toimia jos lupa on myönnetty urheiluperusteella, eli ns poikkeuskriteerit täyttyvät?
c) Henkilöllä C on määräaikainen (5 vuotta) lupa reserviläiskivääriin joka on myönnetty jälkeen 12.6.2017, mutta ennen kuin uusi aselaki astuu voimaan. Voidaanko lupaa jatkaa grand-fathering periaatteella? Kuinka henkilön tulisi toimia jos lupa on myönnetty metsästysperusteella, eli henkilö ei kuulu poikkeusten piiriin?
Vastaus: A - C Ennen direktiivin voimaantuloa myönnetyt luvat säilyvät esityksen mukaan voimassa sen aikaa, joksi ne on myönnetty. Kun luvan voimassaolo päättyy, tulisi hakijan hakea uutta lupaa ja täyttää luvan myöntämisen edellytykset voimassaolevan lain mukaan. Direktiivin voimaantulon jälkeen luvitetun aseen haltijan tulee hakea uutta lupaa ja täyttää uudet luvan myöntämisen edellytykset.
5. Miten vältetään taannehtiva lainsäädäntö, joka pahimmillaan johtaa harrastajan laillisen omaisuuden (latauslaitteet) muuttumiseksi laittomaksi mikäli ampuma-aselupa on myönnetty 12.6.2017 jälkeen mutta ennen aselain voimaantuloa.
Vastaus: Asedirektiivin voimaantulon jälkeen hankittujen latauslaitteiden haltijoiden tulee täyttää uudet, esitettyjen lainmuutosten mukaiset luvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Vaatimus tulee direktiivistä.
6. Alle 600 mm pitkä tai alle 300 mm piipulla varustettu itselataava kertatuliase (9 § kohta 6) ei ilmeisesti enää myönnetä esimerkiksi urheilu- tai reserviläistoiminta perusteella, ellei ase ole pistooliksi luvitettu?
[Ei vastausta]
7. Säilytysvaatimukset muuttuvat aseen osien osalta. Jos henkilöllä on hallussaan luvallinen aseenosa, esimerkiksi normaalikapasiteettinen lipas, pitääkö sitä säilyttää tulevaisuudessa asekaapissa tai turvatasoltaan vastaavassa paikassa kuin ampuma-asetta?
Vastaus: Esityksen mukaan erityisen vaarallinen ampuma-ase, yli viisi ampuma-asetta tai aseen osat yli viiden ampuma-aseen kokoamiseen olisi säilytettävä turvakaapissa tai poliisin hyväksymässä säilytystilassa. Muuten aseen osien säilyttämisen osalta säännös säilyisi ennallaan.
8. Mikäli lakiehdotus menee läpi sellaisenaan niin silloin 9§ kohdan 5 aseisiin on mahdollista hakea lupaa ampuma-urheiluperusteella, mikäli henkilö kuuluu ampuma-seuraan 12 kk:n ajan ja on aktiivisesti harrastava tai kilpaileva ampumaurheilija. EU:n asedirektiivi vaatii 12 kuukauden näyttöä aktiivisesti harrastuneisuudesta, mutta lakiehdotuksessa mainitaan Suomessa aiemmin ollut 24 kk:n vaatimus. Aiemmin sidosryhmille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa keskusteltiin sekä lyhyen, että pitkän ampuma-aseen vaativan harrastuneisuuden lyhentämistä 12 kuukauteen kuten direktiivi vaatii, pitäen kuitenkin ennallaan vaadittujen harrastuskertojen määrän. Miksi aselakia on kiristetty enemmän kuin asedirektiivi vaatii?
Vastaus: Käsiaseita koskevan harrastuneisuutta koskevan vaatimuksen on todettu parantaneen aseturvallisuutta. On perusteltua, että harrastuneisuusvaatimus koskee myös asedirektiivissä kiellettyjä, erityisen vaarallisiksi luokiteltuja aseita, joihin jatkossa myönnettäisiin poikkeuslupia.
9. Lakiesityksessä todetaan, että lupa tiettyihin A-luokan ampuma-aseisiin ampumaurheilu-perusteella voidaan myöntää henkilölle, joka pystyy osoittamaan aktiivisen harrastuneisuutensa A-luokan ampuma-aseella. Maanpuolustusyhdistyksen koulutuksissa tämä onnistuu ns ”valvottuna käyttönä” mutta kuinka uusi urheiluampuja voi aloittaa toiminnallisen ammunnan (IPSC, SRA) harrastamisen?
[Ei vastausta]
10. Aseen lainaaminen: henkilö A omistaa ampuma-aseen ja hänellä on ns ”A-oikeudet”.
a) Henkilö A vie henkilön B, jolla ei ole ampuma-aselupia, tutustumaan esimerkiksi ampumaurheilun lajiin, joka vaatii esimerkiksi 9§ kohdan 5a tai 5b ampuma-aseen käyttöä. Voiko henkilö A antaa henkilön B käyttää asetta, johon henkilöllä B ei ole lupaa ns ”valvottuna käyttönä” kuten aiemminkin?
Vastaus: Kyllä.
b) Henkilö C, jolla on uutena ampujana lupa ns ”B-kategorian” ampuma-aseeseen, tulee ampuma-seuran harjoituksiin tai kilpailuihin, joissa menestyksekkäästi kilpaileminen vaatii normaalikapasiteettisen lippaan. Jos henkilö C liittää aseeseensa valvottuna käyttönä normaalikokoisen lippaan jonka hän saa lainaksi henkilöltä A, tällöin henkilön C kategorian B ase muuttuu tilapäisesti aseenosan johdosta 9§ kohdan 5 a/b aseeksi, mutta 18§ sanoo, että ”yksityishenkilön aseen tilapäistä muuntamista aseen osan hallussapitoluvan nojalla hallussa pidetyistä aseen osista” ei katsota luvanvaraiseksi toiminnaksi. Näin ollen, voiko henkilö A antaa häneen käyttöönsä 88§ mukaisena valvottuna käyttönä yli 20/10 patruunan lippaan harjoitusten tai kilpailun ajaksi, jota henkilö B käyttää omassa aseessaan?
[Ei vastausta]
11. Miksi urheiluseuroille ei enää myönnetä yhteisölupia A-kategorian aseisiin, jotta uusien harrastajien toimintaa voitaisiin tukea ampumaseurojen omistamilla ampuma-aseilla? Aseen lainaaminen harjoitusten ajaksi uudelle ampujalle voidaan katsoa direktiivin puolesta 6 artiklan mukaiseksi koulutuskäytöksi ja aselain puolesta §88 mukaiseksi valvotuksi käytöksi. §43 tulisi lisätä ”koulutus” hyväksyttäväksi hankkimistarkoitukseksi yhteisöille, jotta ampumaurheilun aloittamiskynnys ei muuttuisi ylitsepääsemättömäksi.
”Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat kriittisen infrastruktuurin, kauppamerenkulun, arvokuljetusten ja arkaluonteisten kohteiden turvallisuuden suojelemiseksi sekä kansalliseen puolustukseen, koulutukseen, kulttuuriin, tutkimukseen ja historiaan liittyvissä tarkoituksissa ja rajoittamatta 1 kohdan soveltamista myöntää poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla yksittäistapauksissa lupia A luokkaan kuuluville ampuma-aseille, olennaisille osille ja ampumatarvikkeille, jos yleinen turvallisuus ja yleinen järjestys eivät vaarannu.”
Vastaus: Esityksen mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys olisi ainoa yhdistys, jolle voitaisiin myöntää lupa direktiivissä kiellettyihin aseisiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestäisi julkisena hallintotehtävänään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa ampumakoulutusta, jossa näitä aseita voitaisiin käyttää. Muut yhdistykset voisivat pitää siirtymäsäännöksen nojalla kielletyt aseet hallussaan ja käyttää niitä, mutta eivät saisi hankkia uusia aseita. Säännöksellä täytettäisiin osaltaan direktiivin poikkeusluvan myöntämiselle asettamia vaatimuksia.
12. Lakiehdotuksen mukaan normaalikapasiteettisilla lippailla varustettujen puoliautomaattiaseiden luvat myöntää Poliisihallitus. Lisääkö tämä merkittävästi lupien käsittelyaikaa tulevaisuudessa? Muuttuuko lupien hinta?
Vastaus: Esitys voinee pidentää käsittelyaikoja. Lupamaksuista säädetään poliisin maksuasetuksen valmistelussa.
13. Ketkä saavat tulevaisuudessa myydä ampuma-aseen lippaita?
Vastaus: Siihen oikeutetut asekauppiaat sekä yksityishenkilöt ja yhteisöt, jotka pitävät lippaita luvallisesti hallussa. Lippaan saa luovuttaa sen hallussapitoon oikeutetulle.
14. Miksi keräilyaseisiin on liitetty ampumakielto? Direktiivi ei tätä vaadi, eikä tiedossamme ole, että keräilytarkoitukseen myönnetyllä aseella olisi Suomessa tehty merkittävää määriä rikoksia.
Vastaus: Asedirektiivissä keräilijän määritelmässä todetaan, että keräilijä kerää ja säilyttää ampuma-aseita, osia tai ampumatarvikkeita. Mikäli keräilijä haluaa ampua aseellaan, hän voisi hakea poliisilta lupaa. Ampumaharjoittelua varten ase tulisi luvittaa tähän käyttötarkoitukseen, ei keräilyä varten.
15. Miksi reserviläispoikkeus on säädetty kansallisella tasolla tiukemmaksi kuin asedirektiivi vaatii eli sitä sovelletaan vain pitkiin puoliautomaattiaseisiin? Reserviläisen kriisinajan tehtävä voi edellyttää, tai reserviläisen kriisin ajan suorituskyky merkittävästi nousta, mikäli käytössä on esimerkiksi PDW-tyylinen ampuma-ase, joka on aselakiehdotuksen mukaan lyhyt ampuma-ase. Reserviläispoikkeusta tulisi soveltaa myös § 9 kohtien 5 sekä 6 ampuma-aseisiin, sekä esimerkiksi tarkka-ammuntatoiminnan aktiivisen harjoittelun vaatimiin TT2-kivääreihin. Mikäli reserviläiskäyttötarkoitukseen haettava ase ei ole erityisen vaarallinen ampuma-ase niin puolustusvoimien puoltoa ei tulisi vaatia.
Vastaus: Reserviläispoikkeuksen tarkoituksena on mahdollistaa harjoittelu Puolustusvoimien käytössä olevia aseita muistuttavilla aseilla, eli ns reserviläiskivääreillä. Sarjatuliominaisuus ei kuitenkaan ole sellainen toiminto, joka olisi yleisesti tarpeellinen sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena järjestettävässä ampumakoulutuksessa. Ampuma-aselain 45 §:n mukaan ampuma-aseen tulee soveltua hyvin suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Sarjatulelle ominainen huono osumatarkkuus ja patruunoita haaskaava tulenkäyttö eivät ole omiaan edistämään ampumataidon kehittämistä ja ylläpitoa. Edellä mainittujen syiden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen vuoksi aselupaa ei voida myöntää tällä perusteella sarjatuliaseesta muunnettuun itselataavaan kertatuliaseeseen eikä aselupaa myöskään tällä perusteella myönnettäisi 9 §:n 5 a kohdassa tarkoitettuun lyhyeen keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen ja kapasiteetiltaan ison latauslaitteen yhdistelmään.
Puolustusvoimien lausuntoa ei lausunnolla olevan esityksen mukaan edellytetä muihin, kuin erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin.
16. Onko irtolippailla varustettuja mustia pelottavan näköisiä puoliautomaattiaseita mahdollista luvittaa metsästysperusteella aselain voimaantulon jälkeen, mikäli luvanhakija täyttää edellytykset eikä kyseessä ole §9 5b ampuma-ase, mikä tarkoittaa että luvanhaltija saisi pitää hallussaan vain alle 10 patruunan lippaita?
Vastaus: Esityksen mukaan metsästysaseiden lupakäytäntöä ei olla muuttamassa.
17. Henkilöllä A on asianmukaisesti luvitettu ase, joka on joskus valmistajan toimesta muunnettu sotilasaseesta puoliautomaattiaseeksi. Jos ase on CIP-hyväksytty, ja muunnos on tehty POHA:n hyväksymällä tavalla, miksi se on vaarallisempi kuin kategorian B ampuma-ase? Mihin asetekniseen faktaan turvallisuusriski niin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kuin kuluttajaturvallisuudenkin kannalta perustuu?
[Ei vastausta – mutta sehän on aika ilmiselvää…]
18. Kuinka aseen lainaamisesta ilmoittaminen tapahtuu käytännössä? Onko tähän suunnitteilla mitään sähköistä keinoa?
Vastaus: Tarkoituksena on, että ilmoituksen voisi tehdä poliisille sähköisesti, kun poliisin asetietojärjestelmän uudistus valmistuu.
19. Ensimmäisen luvan määräaikaisuus;
Lakiehdotuksessa mainitaan, että ensimmäisen lyhyen ampuma-aseen tai pitkän ampuma-aseen ja normaalikapasiteettisen lippaan yhdistelmän lupa annetaan määräaikaisena ja harrastuneisuus on todistettava 5 vuoden välein. Voidaanko lupa 5 vuoden jälkeen tapahtuneen uusimisen jälkeen myöntää toistaiseksi voimassaolevana kuten tänäkin päivänä?
Vastaus: Kyllä.
20. Ampumatarvikelupa ja Erityisen vaaralliset ampumatarvikkeet
§66 sanoo, että ”lupa patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen, keräilyyn ja säilyttämiseen voidaan antaa vain asekeräilijän hyväksynnän saaneelle, jonka säilytystilat poliisi on hyväksynyt” mutta myös että ” Lupa voidaan antaa 45 §:n 1—6 momentissa tai 45 a §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin noudattaen, mitä aseluvasta 42 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.”
a) Onko ampumatarvikelupa mahdollista edelleen saada esimerkiksi urheiluammuntaperusteella kimmokeriskin vähentämiseksi metallimaaleihin ammuttaessa ja muihin ei-keräily tarkoituksiin kunhan hakemus ja tarve on perusteltu?
[Ei vastausta]
