Ammunta ja aseenkäsittely on paljon muutakin kuin intin ampumaratapäivän normaali 10 laukausta maaten. Sanot ampuneesi intissä valiot, hieno suoritus. Kerropa nyt:
Osaatko omaksua vaistomaisesti Oikean ampuma-asennon seisten, istuen ja maaten?
Tuskin osaan.
Jos et niin mitä hyötyä sinusta on kiväärin kanssa ampumaradan ulkopuolella?
En tiedä. Kysy intiltä, kun läiskäisi minulle ne kuntsarit, vaikka olen sitten sinun mukaasi täysin hyödytön kappale rynkyn kanssa muualla kuin ampumaradalla Suomen maanpuolustuksen kannalta.
Osaatko turvallisen aseenkäsittelyn, ilman kolmea eri valvojaa, onko se selkäytimessä?
Jaa-a hyvä kysymys. Rynkyn käsittelystä on niin pitkä aika, että ainakaan en voi sanoa sen olevan selkäytimessä.
Jos et niin aiheutatko aseen kanssa suuremman vaaran viholliselle vai omille?
Olettaen, että intti pitää minua edelleen asevelvollisena ja siten tarpeen myötä kutsuu minut maata puolustamaan, väittäisin, että sen mielestä olen suurempi vaara viholliselle. Olettaen tietenkin vielä myös sen, että minulle olisi tarkoitus jakaa kovia piippuun LKP:ssä.
Osaatko poistaa toimintahäiriön aseesta tilanteen ollessa päällä?
Todennäköisesti en, jos se ei onnistuisi vain riuhtomalla latausvivusta.
Jos et niin ajattelitko nostaa vasemman jalan pystyyn ja pyytää apua?
En.
Oletko koskaan ampunut paineen alaisena?
Jos tällä "paineen alaisena" tarkoitetaan sitä, että luoteja tulee myös omaan suuntaan, niin en. Muuten vaikkapa kirkkiksen ammuntaa ja RUK:n taisteluammuntaa voisi ehkä sellaisena pitää. Muistaakseni siellä paukuteltiin jotain paukkupommeja tunnelman luomiseksi. Ja tietenkin olen räkäpäillä päästellyt menemään vielä aidomman oloisessa tilanteessa.
Tiedätkö miten se vaikuttaa suorituskykyysi?
Todennäköisesti huonontaa osumistarkkuutta.
Oletko koskaan ampunut liikkeestä?
En kovilla. Räkäpäillä kylläkin. Sanoisin, että jos vaikkapa rynnäköintiä harjoiteltaisiin kovilla, niin se muuttuisi kyllä aika pian varsin vaaralliseksi touhuksi. Ainakin sen verran pahasti meillä morttikaudella porukka hajosi, että jos taaimmaisilla olisi ollut kovat piipussa, niin etummaisista olisi voinut tulla vainaita.
Voisit käydä vaikka tutustumassa sovellettuun ammuntaan lähimmässä reserviläisyhdistyksessä ja laukoa sitten mielipiteitä siitä minkälainen laukausmäärä ja mitä ammuntalajia lisää maanpuolustuskykyä.
Minä en väitä tietäväni reserviläisammunnan vaikutusta maanpuolustuskykyyn. Perustin väitteeni vain siihen, miten PV suhtautuu siihen, miten paljon reserviläiset ammuskelevat. Suomen puolustusbudjetti on lähes 3 miljardia euroa. Tuossa yllä laskin karkeasti, että sen järkkääminen, että jokainen SA-sijoitettu reserviläinen kävisi kaksi kertaa vuodessa ampumassa maksaisi luokkaa 50 miljoonaa, eli vähän reilu prosentti koko budjetista. Jos ampumassa kävisivät vain etulinjan jalkaväkisotilaat, niin joko summa jäisi vielä pienemmäksi tai sitten samalla rahalla olisi mahdollista käyttää heitä ammuttamassa vielä useammin (luokkaa kerran kuussa). Toistan siis vielä, jos tuo olisi se taikasauva, jolla Suomen maanpuolustuskyky saataisiin ihan eri sfääreihin, niin sen toteuttaminen olisi minusta täysin no-brainer. Se, mitä nyt pitäisi selittää, on että jos tuo pätee, niin miksei PV itse tiedä tätä ja toteuta tuota koulutusta?