Suomelle kannatusta asedirektiivin lievennysesitykseen - aseharrastajien kohtalo silti täysin auki
Keskiviikko 20.4.2016 klo 15.49
Reserviläisten aseiden kohtalo on edelleen auki EU:n asedirektiivin valmistelussa. Eduskunnan hallintovaliokunta käsittelee uusinta ehdotusta keskiviikkona.
(MOSTPHOTOS.COM)
Suomi on saanut kannatusta esityksilleen lieventää asedirektiiviä siitä, mitä EU:n komissio aluksi vaati, arvioidaan sisäministeriössä. Mitään ei kuitenkaan ole vielä ratkaisu.
EU:n komissio käynnisti unionin asedirektiivin muuttamisen viime syksynä. Suomen kannalta kriittisin kohta oli alusta alkaen komission tavoite kieltää kaikki puoliautomaattiset niin sanotut pitkät aseet, kiväärit ja haulikot. Se käytännössä lopettaisi ammunnat reserviläistoiminnasta. Suomen maanpuolustus nojaa reserviläisarmeijaan, jonka koulutustason ylläpitämisen direktiivi estäisi. Siksi Suomi on vastustanut direktiivin tärkeimpiä kohtia.
Muunnettu vai ei?
Juuri valmistuneessa, EU:n puheenjohtajamaa Hollannin laatimassa neuvotteluasiakirjassa kiellettyihin aseisiin luettaisiin automaattiaseet, jotka on muunnettu puoliautomaattisiksi. Ongelma on, mitä tarkoittaa "muunnettu". On eri asia, onko tietty ase ollut automaattiase ja muunnettu myöhemmin puoliautomaatiksi, vai onko se alun perinkin valmistettu puoliautomaatiksi.
- Alun perin komission esityksessä kaikkia sotilasaseita muistuttavia, puoliautomaattisia kivääreitä käsiteltiin muunnettuina aseina. Ikään kuin automaattiaseita olisi muunnettu puoliautomaateiksi, ja niitä taas voitaisiin muuntaa takaisin automaateiksi. Se ei pidä paikkaansa, sanoo Suomen asehistoriallisen seuran lakiasiantuntija
Jussi Peltola.
- Esimerkiksi yhdysvaltalaista AR-15 kivääriä, joka on suosittu reserviläisten ja yleensäkin urheiluampujien keskuudessa, valmistetaan puoliautomaattisena versiona. Sen muuntaminen automaattiaseeksi on käytännössä mahdotonta. Siihen tarvittaisiin tiettyjä osia, mutta niille ei puoliautomaatissa ole tilaa. Niitä ei pysty asentamaan. USA:sta ei saa edes viedä siviilikäyttöön muita kuin puoliautomaatteja.
Sisäministeriössä asedirektiivin kanssa painiskellut poliisitarkastaja
Seppo Sivula näkee asian hieman toisin.
- Tässä asiakirjassa puhutaan nimenomaan muunnetuista aseista. Siis entisistä automaattiaseista, Sivula sanoo. Toisaalta hän kuitenkin huomauttaa:
- Auki on, kuinka suhtaudutaan esimerkiksi AK-47 ja AR-15 -kiväärien klooneihin, joista osa on muunnettu, osa on valmistettu suoraan puoliautomaateiksi.
Juuri näitä käyttävät suomalaiset ampumaharrastajat, erityisesti reserviläisammunnasta innostuneet. Näiden kohtalo on siis yhä auki.
- Kyllä me yritämme pitää suomalaisten harrastajien puolta, ja olemme saaneet monilta valtioilta tukea. Mikään ei kuitenkaan ole varmaa, ennen kuin prosessi on käyty loppuun. Sivula sanoo.
- Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei direktiivi tule koskemaan suurinta osaa metsästäjien aseista, hän arvioi.
Myös metsästyksessä käytetään paljon puoliautomaatteja, erityisesti puoliautomaattisia haulikoita. Kun puoliautomaatteja lähdetään kieltämään, kuten komissio alun perin tavoitteli, tulilinjalla ovat myös pistoolit. Yhtä lukuun ottamatta kaikki pistoolilajit ammutaan puoliautomaattisilla aseilla.
- Komission lähtökohtana olivat pitkän aseet, eivät pistoolit. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken, EU:n parlamentin näkemykset eivät vielä ole tiedossa. Siellä on merkittäviä asevastaisia ryhmiä. Mikään ei siis tässäkään ole vielä varmaa, Sivula painottaa.
Kielletään ja sallitaan
Hollannin laatimassa kompromissiesityksessä siis kiellettäisiin tiettyjä aseita. Toisaalta näille samoille aseille voitaisiin antaa erityisistä syistä lupia. Erityisiä syitä ovat esimerkiksi kansalliseen puolustukseen liittyvät tarkoitukset, koulutukselliset, kulttuuriset, tutkimukselliset ja historialliset perusteet.
Asiakirjassa esitetään myös, että kielletyille aseille voitaisiin myöntää lupia vain metsästystä ja ampumaurheilua varten.
Juuri näillä perusteilla Suomessa aseluvat myönnetään, joten jos nämä hyväksytään perusteiksi, onko yleensä ongelmaa?
- Aivan oikein. Jos nuo olisivat perusteet, asia olisi selvä. Esityksessä on kuitenkin paljon ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä, eikä sitä voida tuossa muodossaan hyväksyä. Tässä kohdin lienee takana se, ettei lupaehtoja ole EU-tasolla säädelty. Ajatuksena on ilmeisesti luoda unionin yhteiset lupaperusteet, arvioi sisäministeriön johtava asiantuntija
Johanna Puiro.
Neuvottelut jatkuvat Brysselissä virkamiestasolla jo ensi viikolla. EU:n komission ja puheenjohtajamaa Hollannin tavoite on, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyy kesäkuussa yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksesta. Myös EU:n parlamentin tavoitteena on muodostaa kantansa direktiiviehdotukseen kesäkuussa.
Komission osalta kiirehtimiseen vaikuttanee se, että laajaa asekieltoa ajavan Hollannin puheenjohtajuus päättyy kesäkuussa. Puheenjohtajuus siirtyy Slovakialle, joka on alusta lähtien jyrkästi kritisoinut komission esitystä.
MIKKO NISKASAARI
....
!
