Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")

[kimmo.j]

Panssariprikaatien purku oli päätös jossa maavoimat menetti ison osan hyökkäysvoimastaan. Tehtiin päätös sitten millä perusteella tahansa ja olivat perusteet oikeat, tai eivät. Ei vastaavaa hyökkäyskykyä ole enää millään yhtymällä.

Marksmanin huono maine perustuu muiden kuin sen käyttäjien kokemukseen. Käyttäjät kuten RistoJ ovat pitäneet vaunua tehokkaana. Toki sillä on puutteensa, kuten kaikella kalustolla. Kuitenkin Marksman on vieläkin tehokkain it-tykki järjestelmä mitä maassamme on.

 

[Hejsan]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

 

[Iso-Mursu]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

Eikös uuteen ryhmään pitänyt tulla 2 kpl. konekiiväärejä. Eli 300 ryhmää olisi tuossa.

 

[veffeade]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

Eikös uuteen ryhmään pitänyt tulla 2 kpl. konekiiväärejä. Eli 300 ryhmää olisi tuossa.

Mites tämä "sotilaallinen ryhmitys menikään" jatkossa:
Olikos se kantaluku 4 vaiko 3?: Siis Joukkue 3 vaiko 4 ryhmää ja siitä tietty eteenpäin samalla kaavalla?.

T: en löytänyt :blush:

 

[Hande]

Panssariprikaatien purku oli päätös jossa maavoimat menetti ison osan hyökkäysvoimastaan. Tehtiin päätös sitten millä perusteella tahansa ja olivat perusteet oikeat, tai eivät. Ei vastaavaa hyökkäyskykyä ole enää millään yhtymällä.

Marksmanin huono maine perustuu muiden kuin sen käyttäjien kokemukseen. Käyttäjät kuten RistoJ ovat pitäneet vaunua tehokkaana. Toki sillä on puutteensa, kuten kaikella kalustolla. Kuitenkin Marksman on vieläkin tehokkain it-tykki järjestelmä mitä maassamme on.

Leo2&CV90-kalustolla olisi vaihtoehtoisesti voinut varustaa kaksi panssariprikaatia, joten vanhalla peruskaavalla olisi voitu jatkaa. Nyt muutos oli ilmeisesti itsetarkoitus, joten koko paletti piti hämmentää uuteen uskoon. 2 PsPr + 4 JPr ( 2 Pasi + 2 Teka ) olisi ollut nykymallia toimivampi paketti ja resurssienkin puolesta täysin mahdollinen.

Marksmanissa lienee ollut lapsentauteja, jotka ovat jääneet elämään omaa elämäänsä. Täysin soiva peli luokassaan kaiketi, vaikken asiasta mitään ymmärräkään.

 

[Hejsan]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

Eikös uuteen ryhmään pitänyt tulla 2 kpl. konekiiväärejä. Eli 300 ryhmää olisi tuossa.

Ok mutta onko suomella paljon niitä PKM ennen tätä kauppa'? tai niilä on se suomalainen KV 62 sensijaan`?

Minä lujin että Suomen CV9030:ssä on venäläinen PKT 7.62 mm.....

 

[Samses]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

Eikös uuteen ryhmään pitänyt tulla 2 kpl. konekiiväärejä. Eli 300 ryhmää olisi tuossa.

Mites tämä "sotilaallinen ryhmitys menikään" jatkossa:
Olikos se kantaluku 4 vaiko 3?: Siis Joukkue 3 vaiko 4 ryhmää ja siitä tietty eteenpäin samalla kaavalla?.

T: en löytänyt :blush:

4 ryhmää joukkueessa, 4 joukkuetta komppaniassa, pataljoonassa joko 3 tai 4 komppaniaa. Joukkueessa 8 kk:ta, komppaniassa 32. 600/32 = 18,75 eli olisikohan kk:t 19:lle tai 20:lle komppanialle saatu tällä hankinnalla.

 

[Iso-Mursu]

600 kpl onko se paljon? montaako pataljoonia silloin voi varustaa?

Eikös uuteen ryhmään pitänyt tulla 2 kpl. konekiiväärejä. Eli 300 ryhmää olisi tuossa.

Mites tämä "sotilaallinen ryhmitys menikään" jatkossa:
Olikos se kantaluku 4 vaiko 3?: Siis Joukkue 3 vaiko 4 ryhmää ja siitä tietty eteenpäin samalla kaavalla?.

T: en löytänyt :blush:

Eikös se ollut että 9 miehen ryhmä joka jakautuu kolmeksi partioksi. Joissa kahdella on konekivääri ja yhdellä tarkkuuskivääri.

Ja joukkueessa on näitä ryhmiä neljä

 

[miheikki]

Joskus olen etsiskellyt tietoa venäläisten käyttämästä Troikka- kokoonpanosta. Eli kolmimiehinen partio, jossa pst rk-, kk- ja dragunovmies. Olisikos ollut Tsetsenian kaupunkitaisteluista.

 

[Iso-Mursu]

Joskus olen etsiskellyt tietoa venäläisten käyttämästä Troikka- kokoonpanosta. Eli kolmimiehinen partio, jossa pst rk-, kk- ja dragunovmies. Olisikos ollut Tsetsenian kaupunkitaisteluista.

Aikoinaan oli ekan tsetseenian sodan jälkeen laajasti juttua Sotilasaikakausilehdessä. Taisivat myös ruotia venäläisten ja tsetseenien taktiikkaa

 

[Hanski]

Missäs väistynyt puolustusministeri on tällaista todennut? Väistyneellä puolustusministerillä on ihan yhtä paljon vaikutusta puolustusvoimien hankintoihin kuin jollain oppositiopolitiikon huuteluilla eduskunnan istuntosalissa. Puolustusministerin yksi tärkeä tehtävä on varmistaa omalle hallinnonalalleen riittävä rahoitus ja yksi keino kiristää rahoitusta on vedota siihen, että tärkeä hankinta jää toteutumatta, jos rahaa ei saada.

Ilmapuolustuksen hankinnat ovat olleet puolustusvoimien selkeä painopiste ja ilmatorjuntaan on panostettu Suomen mittakaavassa / rahoitusraamissa aika reippaasti. Stinger-hankinta on kustannuksiltaan niin pieni, että se ei missään nimessä kaada puolustusbudjettia tai vaaranna muita hankkeita. Voisin lyödä aika paljon vetoa, että tulemme näkemään puolustusvoimilla Stingereitä (tai jotain muuta olalta laukaistavaa, voihan vielä olla, että hankinnassa päädytään toiseenkin ratkaisuun). Uskon myös, että vuosien mittaan hankittavat määrät tulevat olemaan kohtuullisia.

Nyt eletään mitä syvintä rauhan aikaa, joten ei ole kriittistä, jos jokin hanke siirtyy vuodella. Kauhea poru oli tällä saitilla, kun NLAW-hankinnan aikoihin ei ilmoitettu kevyen kertasingon hankinnasta tai kun lämpötähystimiä hankittaessa ei ilmoitettu valonvahvistimien hankinnasta. Nämä molemmat kuitenkin toteutuivat ja lukumäärät ovat paremmat kuin kukaan varmaan uneksi. Eiköhän samaan päästä olalla laukaistavissa IT-ohjuksissakin, kunhan kärsivällisyys riittää odottaa 1-3 vuotta.

Wallin on Eduskunnan edessä lausunut hankebudjetin olevan alle 100 miljoonaa Euroa, eikä sillä millään järkevällä laskukaavalla saa kuin selvästi alle 50 Stingeriä oheisineen. 110 ampumalaitetta kukin muutaman ohjuksen kera maksaisi 240 miltsiä, se on julkinen tieto.

Vuosien mittaan voi tapahtua mitä tahansa, mutta nyt ollaan tuossa tilanteessa. Jotain voi päätellä myös sotalaitoksen ilmoituksesta kohdentaa leikkaukset nimenomaan alueellisten joukkojen varushankintoihin.

Kuten kirjoitin, tällä tietoa ei ole tulossa, koskaan ikinä on sitten toinen juttu.

Hankkeen aloittaminen on se kriittisin asia. Jos Stingeriin päädytään valinnassa, alle 50 Stingeriä riittävät mainiosti koulutuksen käynnistämiseen. Samassa yhteydessä luotaisiin suomalainen ylläpitomalli, koulutusohjeet, käyttöohjeet ja tutkittaisiin oikeaa taktista käyttöä. Kun perusta on luotu, lisähankinnat Stingerin osalta olisivat erittäin helppoja: rauhan aikana budjettien sallimassa tahdissa pikku hiljaa valmistajalta tai tilanteen kiristyessä "ulkomaisilta romuttamoilta harmaassa vaiheessa hankittavien hylkyrakettien ammuskeluna" kuten eräs kirjoittaja totesi. Stinger on niin laajassa käytössä, että tiukassa paikassa niitä on todennäköisesti jostain saatavissa. Yhteen merikonttiin tai lentokoneen ruumaan mahtuu aikamoinen määrä ohjuksia.

 

[baikal]

Missäs väistynyt puolustusministeri on tällaista todennut? Väistyneellä puolustusministerillä on ihan yhtä paljon vaikutusta puolustusvoimien hankintoihin kuin jollain oppositiopolitiikon huuteluilla eduskunnan istuntosalissa. Puolustusministerin yksi tärkeä tehtävä on varmistaa omalle hallinnonalalleen riittävä rahoitus ja yksi keino kiristää rahoitusta on vedota siihen, että tärkeä hankinta jää toteutumatta, jos rahaa ei saada.

Ilmapuolustuksen hankinnat ovat olleet puolustusvoimien selkeä painopiste ja ilmatorjuntaan on panostettu Suomen mittakaavassa / rahoitusraamissa aika reippaasti. Stinger-hankinta on kustannuksiltaan niin pieni, että se ei missään nimessä kaada puolustusbudjettia tai vaaranna muita hankkeita. Voisin lyödä aika paljon vetoa, että tulemme näkemään puolustusvoimilla Stingereitä (tai jotain muuta olalta laukaistavaa, voihan vielä olla, että hankinnassa päädytään toiseenkin ratkaisuun). Uskon myös, että vuosien mittaan hankittavat määrät tulevat olemaan kohtuullisia.

Nyt eletään mitä syvintä rauhan aikaa, joten ei ole kriittistä, jos jokin hanke siirtyy vuodella. Kauhea poru oli tällä saitilla, kun NLAW-hankinnan aikoihin ei ilmoitettu kevyen kertasingon hankinnasta tai kun lämpötähystimiä hankittaessa ei ilmoitettu valonvahvistimien hankinnasta. Nämä molemmat kuitenkin toteutuivat ja lukumäärät ovat paremmat kuin kukaan varmaan uneksi. Eiköhän samaan päästä olalla laukaistavissa IT-ohjuksissakin, kunhan kärsivällisyys riittää odottaa 1-3 vuotta.

Wallin on Eduskunnan edessä lausunut hankebudjetin olevan alle 100 miljoonaa Euroa, eikä sillä millään järkevällä laskukaavalla saa kuin selvästi alle 50 Stingeriä oheisineen. 110 ampumalaitetta kukin muutaman ohjuksen kera maksaisi 240 miltsiä, se on julkinen tieto.

Vuosien mittaan voi tapahtua mitä tahansa, mutta nyt ollaan tuossa tilanteessa. Jotain voi päätellä myös sotalaitoksen ilmoituksesta kohdentaa leikkaukset nimenomaan alueellisten joukkojen varushankintoihin.

Kuten kirjoitin, tällä tietoa ei ole tulossa, koskaan ikinä on sitten toinen juttu.

Hankkeen aloittaminen on se kriittisin asia. Jos Stingeriin päädytään valinnassa, alle 50 Stingeriä riittävät mainiosti koulutuksen käynnistämiseen. Samassa yhteydessä luotaisiin suomalainen ylläpitomalli, koulutusohjeet, käyttöohjeet ja tutkittaisiin oikeaa taktista käyttöä. Kun perusta on luotu, lisähankinnat Stingerin osalta olisivat erittäin helppoja: rauhan aikana budjettien sallimassa tahdissa pikku hiljaa valmistajalta tai tilanteen kiristyessä "ulkomaisilta romuttamoilta harmaassa vaiheessa hankittavien hylkyrakettien ammuskeluna" kuten eräs kirjoittaja totesi. Stinger on niin laajassa käytössä, että tiukassa paikassa niitä on todennäköisesti jostain saatavissa. Yhteen merikonttiin tai lentokoneen ruumaan mahtuu aikamoinen määrä ohjuksia.

Vahvensin. Uuden sotavarusteen kohdalla noin se vaan on aloitettava. Ammoinen käyttötapa, jossa jalkaväkiprikaatia ilmapuolusti sankka joukko iglaa, se ei välttämättä ole just tänään, kun sodankäyntitapaa muutetaan.

Kapiainen luonnehti taannoin osuvasti näitä tämän tyyppisiä aseita: halpaa kuin makkara. Sitähän ne ovat verrattuna vaikkapa mekanisoidun yhtymän perustamiseen. Tai kopterijoukkojen hankintoihin.

Ohjuksia(kaan) ei kannata hankkia kertarysäyksellä luolaston tukkeeksi. Rytmittää hankinnat niin koskaan ei tarvi pokata koko tälliä kerralla ja aina on säällinen määrä ammuttavaakin.

Minä olen nyt ihastunut tähän malliin "tulenavaus ja plus", kun elämme syvää rauhan aikaa. Mielestäni vähän joka kohdassa tähän pitäisi päästä.

 

[SJ]

Missäs väistynyt puolustusministeri on tällaista todennut? Väistyneellä puolustusministerillä on ihan yhtä paljon vaikutusta puolustusvoimien hankintoihin kuin jollain oppositiopolitiikon huuteluilla eduskunnan istuntosalissa. Puolustusministerin yksi tärkeä tehtävä on varmistaa omalle hallinnonalalleen riittävä rahoitus ja yksi keino kiristää rahoitusta on vedota siihen, että tärkeä hankinta jää toteutumatta, jos rahaa ei saada.

Ilmapuolustuksen hankinnat ovat olleet puolustusvoimien selkeä painopiste ja ilmatorjuntaan on panostettu Suomen mittakaavassa / rahoitusraamissa aika reippaasti. Stinger-hankinta on kustannuksiltaan niin pieni, että se ei missään nimessä kaada puolustusbudjettia tai vaaranna muita hankkeita. Voisin lyödä aika paljon vetoa, että tulemme näkemään puolustusvoimilla Stingereitä (tai jotain muuta olalta laukaistavaa, voihan vielä olla, että hankinnassa päädytään toiseenkin ratkaisuun). Uskon myös, että vuosien mittaan hankittavat määrät tulevat olemaan kohtuullisia.

Nyt eletään mitä syvintä rauhan aikaa, joten ei ole kriittistä, jos jokin hanke siirtyy vuodella. Kauhea poru oli tällä saitilla, kun NLAW-hankinnan aikoihin ei ilmoitettu kevyen kertasingon hankinnasta tai kun lämpötähystimiä hankittaessa ei ilmoitettu valonvahvistimien hankinnasta. Nämä molemmat kuitenkin toteutuivat ja lukumäärät ovat paremmat kuin kukaan varmaan uneksi. Eiköhän samaan päästä olalla laukaistavissa IT-ohjuksissakin, kunhan kärsivällisyys riittää odottaa 1-3 vuotta.

Wallin on Eduskunnan edessä lausunut hankebudjetin olevan alle 100 miljoonaa Euroa, eikä sillä millään järkevällä laskukaavalla saa kuin selvästi alle 50 Stingeriä oheisineen. 110 ampumalaitetta kukin muutaman ohjuksen kera maksaisi 240 miltsiä, se on julkinen tieto.

Vuosien mittaan voi tapahtua mitä tahansa, mutta nyt ollaan tuossa tilanteessa. Jotain voi päätellä myös sotalaitoksen ilmoituksesta kohdentaa leikkaukset nimenomaan alueellisten joukkojen varushankintoihin.

Kuten kirjoitin, tällä tietoa ei ole tulossa, koskaan ikinä on sitten toinen juttu.

Hankkeen aloittaminen on se kriittisin asia. Jos Stingeriin päädytään valinnassa, alle 50 Stingeriä riittävät mainiosti koulutuksen käynnistämiseen. Samassa yhteydessä luotaisiin suomalainen ylläpitomalli, koulutusohjeet, käyttöohjeet ja tutkittaisiin oikeaa taktista käyttöä. Kun perusta on luotu, lisähankinnat Stingerin osalta olisivat erittäin helppoja: rauhan aikana budjettien sallimassa tahdissa pikku hiljaa valmistajalta tai tilanteen kiristyessä "ulkomaisilta romuttamoilta harmaassa vaiheessa hankittavien hylkyrakettien ammuskeluna" kuten eräs kirjoittaja totesi. Stinger on niin laajassa käytössä, että tiukassa paikassa niitä on todennäköisesti jostain saatavissa. Yhteen merikonttiin tai lentokoneen ruumaan mahtuu aikamoinen määrä ohjuksia.

Vahvensin. Uuden sotavarusteen kohdalla noin se vaan on aloitettava. Ammoinen käyttötapa, jossa jalkaväkiprikaatia ilmapuolusti sankka joukko iglaa, se ei välttämättä ole just tänään, kun sodankäyntitapaa muutetaan.

Kapiainen luonnehti taannoin osuvasti näitä tämän tyyppisiä aseita: halpaa kuin makkara. Sitähän ne ovat verrattuna vaikkapa mekanisoidun yhtymän perustamiseen. Tai kopterijoukkojen hankintoihin.

Ohjuksia(kaan) ei kannata hankkia kertarysäyksellä luolaston tukkeeksi. Rytmittää hankinnat niin koskaan ei tarvi pokata koko tälliä kerralla ja aina on säällinen määrä ammuttavaakin.

Minä olen nyt ihastunut tähän malliin "tulenavaus ja plus", kun elämme syvää rauhan aikaa. Mielestäni vähän joka kohdassa tähän pitäisi päästä.

Tulipahan mieleen, että tuollainen käytäntö voisi sallia tietyssämäärin useamman ohjustyypin hankkimisen. Siis jos meille hankitaan Stingereitä, niin meillä on tietenkin myös RBS-70 myöskin käytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä olisi reservissä koulutettua sakkia melkein melkeimpä jokaisen kannettavan IT -järjestelmän tarpeisiin. Tietenkin tyyppikoulutus tarvittaisiin, mutta perusteet ja taktiikat pitäisi olla hallussa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että uusia ohjuksia voi hankkia melkeimpä mistä tahansa.

 

[yrjö]

Hankkeen aloittaminen on se kriittisin asia. Jos Stingeriin päädytään valinnassa, alle 50 Stingeriä riittävät mainiosti koulutuksen käynnistämiseen. Samassa yhteydessä luotaisiin suomalainen ylläpitomalli, koulutusohjeet, käyttöohjeet ja tutkittaisiin oikeaa taktista käyttöä. Kun perusta on luotu, lisähankinnat Stingerin osalta olisivat erittäin helppoja: rauhan aikana budjettien sallimassa tahdissa pikku hiljaa valmistajalta tai tilanteen kiristyessä "ulkomaisilta romuttamoilta harmaassa vaiheessa hankittavien hylkyrakettien ammuskeluna" kuten eräs kirjoittaja totesi. Stinger on niin laajassa käytössä, että tiukassa paikassa niitä on todennäköisesti jostain saatavissa. Yhteen merikonttiin tai lentokoneen ruumaan mahtuu aikamoinen määrä ohjuksia.

Vahvensin. Uuden sotavarusteen kohdalla noin se vaan on aloitettava. Ammoinen käyttötapa, jossa jalkaväkiprikaatia ilmapuolusti sankka joukko iglaa, se ei välttämättä ole just tänään, kun sodankäyntitapaa muutetaan.

Kapiainen luonnehti taannoin osuvasti näitä tämän tyyppisiä aseita: halpaa kuin makkara. Sitähän ne ovat verrattuna vaikkapa mekanisoidun yhtymän perustamiseen. Tai kopterijoukkojen hankintoihin.

Ohjuksia(kaan) ei kannata hankkia kertarysäyksellä luolaston tukkeeksi. Rytmittää hankinnat niin koskaan ei tarvi pokata koko tälliä kerralla ja aina on säällinen määrä ammuttavaakin.

Minä olen nyt ihastunut tähän malliin "tulenavaus ja plus", kun elämme syvää rauhan aikaa. Mielestäni vähän joka kohdassa tähän pitäisi päästä.

Viisauden sanoja, näin tän homman kuuluu mennä. Viiden tähden mielipide. Siis molemmilla herroilla.

 

[Hanski]

Hankkeen aloittaminen on se kriittisin asia. Jos Stingeriin päädytään valinnassa, alle 50 Stingeriä riittävät mainiosti koulutuksen käynnistämiseen. Samassa yhteydessä luotaisiin suomalainen ylläpitomalli, koulutusohjeet, käyttöohjeet ja tutkittaisiin oikeaa taktista käyttöä. Kun perusta on luotu, lisähankinnat Stingerin osalta olisivat erittäin helppoja: rauhan aikana budjettien sallimassa tahdissa pikku hiljaa valmistajalta tai tilanteen kiristyessä "ulkomaisilta romuttamoilta harmaassa vaiheessa hankittavien hylkyrakettien ammuskeluna" kuten eräs kirjoittaja totesi. Stinger on niin laajassa käytössä, että tiukassa paikassa niitä on todennäköisesti jostain saatavissa. Yhteen merikonttiin tai lentokoneen ruumaan mahtuu aikamoinen määrä ohjuksia.

Vahvensin. Uuden sotavarusteen kohdalla noin se vaan on aloitettava. Ammoinen käyttötapa, jossa jalkaväkiprikaatia ilmapuolusti sankka joukko iglaa, se ei välttämättä ole just tänään, kun sodankäyntitapaa muutetaan.

Kapiainen luonnehti taannoin osuvasti näitä tämän tyyppisiä aseita: halpaa kuin makkara. Sitähän ne ovat verrattuna vaikkapa mekanisoidun yhtymän perustamiseen. Tai kopterijoukkojen hankintoihin.

Ohjuksia(kaan) ei kannata hankkia kertarysäyksellä luolaston tukkeeksi. Rytmittää hankinnat niin koskaan ei tarvi pokata koko tälliä kerralla ja aina on säällinen määrä ammuttavaakin.

Minä olen nyt ihastunut tähän malliin "tulenavaus ja plus", kun elämme syvää rauhan aikaa. Mielestäni vähän joka kohdassa tähän pitäisi päästä.

Viisauden sanoja, näin tän homman kuuluu mennä. Viiden tähden mielipide.

Totta, allekirjoitan myös Baikalin kommentin täysin. Vaatimuksena vain on, että järjestelmä, jonka osalta näin toimitaan, on riittävän laajassa käytössä, jolloin mahdollisia hankintakanavia on useita.

Stinger on vielä hyvä esimerkki siitä, että esimerkiksi koulutusohjuksia voi oikeasti ostaa hylkyjonosta. Nato-maissa on suurehkot varastot mm. 1990-luvulla hankittuja ohjuksia. Tällaisia voisi hyvin hankkia koulutusohjuksiksi, joita voisi Lohtajalla paukutella aika surutta (edellyttäen, että hankintahinta olisi halpa ja käyttöturvallisuus kuitenkin taattu).

 

[Tvälups]

Onkos KORD -hankinnoista kuulunut mitään ja lieneekö Suomella suunnitelmissa päivittää Kongsbergin .50 M2HB:t M2A1 -moodiin?


Aihepiiriin palataksemme. (ITO-keskustelu on hienoa, mutta väärässä osastossa..)

http://www.army.mil/article/92130/
http://en.wikipedia.org/wiki/M2_Browning#M2A1

 

[Hanski]

Onkos KORD -hankinnoista kuulunut mitään ja lieneekö Suomella suunnitelmissa päivittää Kongsbergin .50 M2:t M2A1 -moodiin?


Aihepiiriin palataksemme. (ITO-keskustelu on hienoa, mutta väärässä osastossa..)

Mitä kaikkea uutta M2A1-moodi toisi?

 

[Tvälups]

The M2A1 includes new modern features and design improvements that make it easier and safer to use including a quick change barrel, fixed headspace and timing and a new flash hider that reduces the weapon's signature by 95 percent at night.

Uusimmassa Kaliberi-lehdessä sangen kattava artikkeli aiheesta.

Käyttäjäystävällisyys ja -turvallisuus paranee.
-piipun pikavaihtomahdollisuus
-kiinteä sulkuväli (käyttäjän ei tarvitse säätää sitä)
-suujarru

 

[juhapar]

The M2A1 includes new modern features and design improvements that make it easier and safer to use including a quick change barrel, fixed headspace and timing and a new flash hider that reduces the weapon's signature by 95 percent at night.

Uusimmassa Kaliberi-lehdessä sangen kattava artikkeli aiheesta.

Käyttäjäystävällisyys ja -turvallisuus paranee.
-piipun pikavaihtomahdollisuus
-kiinteä sulkuväli (käyttäjän ei tarvitse säätää sitä)
-suujarru

Pitääpä käydä kirjastossa ihan tuonkin takia.

 

[peelo]

Onkos KORD -hankinnoista kuulunut mitään ja lieneekö Suomella suunnitelmissa päivittää Kongsbergin .50 M2HB:t M2A1 -moodiin?

Ainakin 27.12.2012 tehty päätös PKM- ja KORD -konekiväärien sekä PKM -konekiväärien varaosien hankinnasta. Hinta 3096030 EUR ALV 24%. Toimittajana AO Rosoboronexport