Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")

Lisäksi tietysti kiinteä piippu, erikoiset käsittelyyn liittyvät ratkaisut parhaimpana esimerkkinä aseen lataaminen ja heikkotehoinen patruuna vrt. pitkä kiväärinpatruuna.
 
Olin hieman humalassa, MG3:n uusimmissa versioissa taitaa tosiaan olla mahdollisuus käyttää hajoavaa vyötä. Tämä tietenkin muuttaa tilannetta. Vanhemmissa käsittääkseni asia on toisin.
Mikäli MG3:t tippuvat erittäin edullisesti, ei niistä tietenkään suunnatonta haittaa ole. Melkeen kyllä sanoisin, että silti KVKK62:sta mielummin jakaisin ryhmän KK:ksi, mm. patruunahuollon yksinkertaisuuden takia.

Niin, tuossa sanoin, että "takalinjan joukoille", eli lähinnä erillaisille vartioporukoille, mutta myös vaikkapa tykistölle, kun kerran alkavat hajauttaa toimintaansa. Etenkin sellaiset joukot joilla ei normaalisti ole kk:ta koska emmat meni sulattoon.
 
Nyt taidan astua suonsilmään, mutta mielestäni KVKK on aliarvostettu ase.

Ei KvKK huono ase ollut, mutta siinä tiivistyvät suomalaisen armeijahankinnan helmasynnit. Itse rakentamalla saadaan aikaan ylisuunniteltu konstruktio joka ei ole sanottavasti parempi kuin vaikkapa aikalaisensa RPD, mutta on kalliimpi.

Montako konekivääriä olisi saatu jos oltaisiin ostettu esim RPD:n lisenssi ja valmistuslinja?
 
Veikkaan, että isohko osa KvKK:n huonosta maineesta johtuu myös yksinkertaisesti siitä, että koulutuskäytössä olleet aseet ovat olleet aika vanhoja ja kuluneita. Tuskin pakastavedetylle kuularuiskulle olisi käynyt esim. sellaista, että pistoolikahva ja liipaisinkoneisto yksinkertaisesti putoaa ampujan käteen kovilla ammuttaessa.

Mutta raskas ja hankala se kyllä on, etenkin käyttämäänsä patruunaan nähden. En ole RPD:llä ampunut mutta noin muuten se jo tuntui paremmalta.
 
Ei KvKK huono ase ollut, mutta siinä tiivistyvät suomalaisen armeijahankinnan helmasynnit. Itse rakentamalla saadaan aikaan ylisuunniteltu konstruktio joka ei ole sanottavasti parempi kuin vaikkapa aikalaisensa RPD, mutta on kalliimpi.

Montako konekivääriä olisi saatu jos oltaisiin ostettu esim RPD:n lisenssi ja valmistuslinja?

Vaan kun veli venäläinen ei myynyt, ensimmäiset neljä kokeiluasetta ostettiin Puolasta.
Muuten hyvä mutta ei RK:n valmistukseenkaan mitään lisenssejä ostettu. Aseita ei ostettu XXX -määrää ja uskoteltu niillä pärjättävän maailman tappiin. Tuolloin "uskottiin" vielä omavaraisuuteen myös sotateollisuuden osalta. Usko jonka globalismi ja yleinen rauhantahtoisuus on sittemmin poispyyhkinyt.
 
PKT:t käyttävät 25 patruunan vyönpätkiä, joten sen katkeavan vyön saaminen PKM:än ei pitäisi olla mikään ongelma. Kunhan joku tekisi asialle jotain.

Ja kun muistellaan vanhoja, niin miksei valtiolle kelvannut RPK-kopio Valmet M/78? Arskalle kyllä kelpasi.

600px-Commando_106.jpg
 
Niin, tuossa sanoin, että "takalinjan joukoille", eli lähinnä erillaisille vartioporukoille, mutta myös vaikkapa tykistölle, kun kerran alkavat hajauttaa toimintaansa. Etenkin sellaiset joukot joilla ei normaalisti ole kk:ta koska emmat meni sulattoon.

Itseasiassa tätä Emmakaartia alkaa oikeasti olemaan vähän vaikea löytää enää SA-vahvuuksista (230 000). Kun lasketaan yhteen kaikki hankitut PKM:t ja KVKK:t ja otetaan huomioon tulevat hankinnat, suhteutettuna kaikkien aselajien jalkaväen määrään. Käsittääseni kaikki eri joukkotyypit eivät muutu kahden ryhmäkk:n palettiin.

Lisäksi tietysti kiinteä piippu, erikoiset käsittelyyn liittyvät ratkaisut parhaimpana esimerkkinä aseen lataaminen ja heikkotehoinen patruuna vrt. pitkä kiväärinpatruuna.

Kyllä, kiinteä piippu on selkeä miinus. Patruunan heikkotehoisuus suhteutettuna aseen painoon. Käyttömekanismit = muotoiluratkaisut.

PKT:t käyttävät 25 patruunan vyönpätkiä, joten sen katkeavan vyön saaminen PKM:än ei pitäisi olla mikään ongelma. Kunhan joku tekisi asialle jotain.

Tässä tulee valitettavasti vastaan yksi suuri taistelutekninen mahdottomuus: 7.62x54r:ää ei toimiteta valmiiksi vyötettynä, vaan patruunat pitää aina vyöttää erikseen. Vyö on myöskin järeydeltään suunniteltu tähän, eli ei mene paskaksi läpi ammuttaessa. Vyönpätkien lentely pitkin maita ja mantuja saattaisi harmittaa yhtä jos toista. Mikäli tahdotaan käyttää hajoavaa vyötä, pitäisi sitä vastaavasti keventää materiaaleiltaan, jotta hommassa olisi järkeä. PKM:n tyhjä 100 ptr vyö painaa about 650 grammaa. Täsmälleen samaa tavaraahan ovat mm. MAXIM-konekiväärin vyöt.
 
Suomen sotilaan facebookista tänään:

Suomen Sotilaan Arto Pulkki Pariisin Eurosatoryssa
HK ja pidot paranee

5,56 mm kevyet konekiväärit, kuten esimerkiksi FN MINIMI ja HK MG4, ovat varsin tehokkaita henkilökohtaisia asejärjestelmiä. Niillä on helppo ampua ja 3–6 ls purske pysyy hyvin kasassa – järjestelmillä tavoittaa varsinkin liikkuvat maalit huomattavasti rynnäkkökivääriä paremmin.

Mutta vaikka 5,56 mm ps-luoti läpäisee varsin kohtuullisesti ohuita suojalevyjä, on sen kyky murtaa muita materiaaleja varsin vaatimaton. Yli 300 metrin ampumamatkoilla kevyt luoti menettää nopeasti muutkin ominaisuutensa. Miksi siis tyytyä konekiväärissä näin vaatimattomaan ballistiseen suorituskykyyn, jos ja kun ase ja patruunat kulkevat – kuitenkin – suurimman osan ajasta ajoneuvossa, usein jopa siihen asennettuna? Toisaalta karkeat 12,7 mm/.50 kaliiperin konekiväärit ovat niin raskaita, että niitä on kovin hankala ottaa mukaan jalkauduttaessa, ja ne vaativat myös selkeästi järeämmän lavetin ja/tai sitovat tehokkaaseen käyttöön useampia henkilöitä.

Vastaus on siis edeleen MG34/42/3 tyyppinen Das Einheitsmachinengewehr – tai Das Universalmaschinengewehr, eli nyky lingua-francalla General Purpose Machine Gun, eli "yleiskonekivääri" -
kuten nykyään tavataan kirjoittaa.

Monikäyttöiset 7,62 mm x 51 (7,62 NATO) konekiväärit eivät siis suinkaan ole kuolemassa, vaan pikemminkin elävät renessanssia. Saksalaisen Heckler & Kochin valmistama HK121/MG5 on suunniteltu korvaamaan Bundeswehrin 7,62 mm MG3 asejärjestelmä. Aseen tarkkuusvaletuista osista hitsaamalla kasattu laatikko kestää edeltäjäänsä huomattavasti paremmin ajoneuvolavetin jatkuvasta tärinästä aiheutuvaa rasitusta, ja valmistaja takaa sille vähintään 50 000 laukauksen keston, mutta se sopii silti edelleen suoraan MG3:lle tarkoitettuihin kiinnityspisteisiin. Aseessa on monta muutakin näppärää oivallusta.
 
PKM:n tyhjä 100 ptr vyö painaa about 650 grammaa. Täsmälleen samaa tavaraahan ovat mm. MAXIM-konekiväärin vyöt.

Tarkoittaako tuo sitä, että jos jossakin hirveässä hädässä minulle annettaisiin MAXIM konekivääri eteeni ja käskettäisiin ampua, niin voisinko käyttää PKM:n vöitä, kun konekiväärin mukana tuskin tulisi tarpeeksi?
 
Ensin selvennän, että PKM:n vyö on täysin samaa tavaraa, kuin MAXIM:n metallivyö. Aiemmin käytössä ollut kangasvyö ei kelpaa PKM:n.

1. Sinulle ei annettaisi hirveässä hädässä MAXIM-konekivääriä, ne ovat käsittääkseni pääosin menneet jo aikapäiviä sitten.
2. Kyllä, voit käyttää PKM:n vöitä MAXIMissa. MAXIMin vyöt ovat pääasiassa 250 patruunan pituisia, kun PKM:n taas 100 ja 200 patruunan pituisia. Kumpaankin saa myös noita lyhyempiä yhteenliitettäviä pätkiä.
3. Mikä on "tarpeeksi"? Tässä liipataan tosin lähelle tuota katkeamattoman vyön ongelmaa, mistä niitä saisi vääpelöityä riittävän varannon, jotta voitaisiin vyöttää tarpeeksi kuulaa "varalle". Itse lähinnä kaipailisin noita 100 ptr vöitä. (PKM:n tuliannos, 600 patruunaa jaetaan kahteen 100ptr ja kahteen 200ptr vyökannuun)
 
Eikös tässä ollut sellainen herttainen juttu että kun huomattiin jotta Maximin vyöt (ja kannut?) käy PKM:ään, mutta Stenan kita kun on asetettu määränpääksi niin sille ei voi pirukaan mitään: "puli-puli" sanoin sulatuspata.

Vai ehditiinkö noita pelastaa?
 
Eikös tässä ollut sellainen herttainen juttu että kun huomattiin jotta Maximin vyöt (ja kannut?) käy PKM:ään, mutta Stenan kita kun on asetettu määränpääksi niin sille ei voi pirukaan mitään: "puli-puli" sanoin sulatuspata.

Vai ehditiinkö noita pelastaa?

Taitaa taas olla tätä nimim @Tvälups hellimää "kaikki stenataan järkeä käyttämättä" hysteriaa. Epäillä sopii että näin olisi käynyt kun kerran PKM:t on olleet käytössä 1980-luvulta PV:ssa ja loput Maximit poistettiin varauksista 2003...

Noita 250 ptr:n vyökannuja on kyllä ihan riittävästi varastoissa mm. T-72:iin kuului kuhunkin 8 kpl ja sama määrä T-54:iin ja T-55:iin. Että eiköhän noihin ole riittävästi varavöitä vaikka ei olisikaan 70 vuotta vanhoja vöitä säästetty....Lisäksi noita 25 ptr vyön pätkiä on myös ostettu ihan erikseen mm. Venäjältä moneen kertaan 2000-luvulla - kannattaa myös muista että vyökin on kuluva osa joita hajoaa ihan päivittäisessä RA-käytössäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko viimeiset maximit rannikkolinnakkeissa? Melko pitkä elinkaari tuli kyllä Maximille.
 
Mikäpä siinä Maxim rallattaa kauan pitkälle ja tarkasti. Tekee tehtävänsä niin pitkään kun ei tarvitse liikkua.
 
kevyttä kk:ta (5.56) voisi ajatella johonkin erikoisjoukkojen aseeksi, missä tarvitaan nopeata liikkuvuutta, hetkellisesti isoa tulinopeutta ja paljon kuulaa ilmaan, ja pieni ryhmä voi kantaa paljon kevyttä a-tarviketta. A-tarvikkeen ei tarvitse olla tehokas, vaan riittää että sillä saa pidettyä hetkellisesti vihun kurissa.
Mutta ei ole PKM voittanutta, vaikka MG3 onkin sexy ase (mg42) :)
 
PKM:ssä on huonoja puolia, esimerkiksi katkeamaton vyö.
Niin Se on vain köyhän Suomen ongelma. Maailmalta saa kyllä 7.62x53R valmiiksi vyötettynä katkeavalinkkisellä vyöllä. PKM on muutoin kyllä monin mielestä maailman onnistunein yleiskonekivääri (GPMG), järkevä vyö (ja 50ptr rynnäkkövyökannun kehittäminen) poistaa viimeisetkin "haitat" länsimaisiin kilpailijoihin nähden.
 
kevyttä kk:ta (5.56) voisi ajatella johonkin erikoisjoukkojen aseeksi, missä tarvitaan nopeata liikkuvuutta, hetkellisesti isoa tulinopeutta ja paljon kuulaa ilmaan, ja pieni ryhmä voi kantaa paljon kevyttä a-tarviketta. A-tarvikkeen ei tarvitse olla tehokas, vaan riittää että sillä saa pidettyä hetkellisesti vihun kurissa.
Mutta ei ole PKM voittanutta, vaikka MG3 onkin sexy ase (mg42) :)

FN Minimin saa seka 5.56mm etta 7.62mm versioina.
5.56 (para) lyhyt piippuinen panssarijaakareille vaunun lahitienoon puhdistukseen ja ryhman suojaukseen maastoutumisen aikana. Sopii myos rynnakko aseeksi.
 
PKM on kyllä hyvä. Minusta se oli hiton helppo oppia. Sain suomenkielisen manuaalin vuosia sitten perjantaina klo 1700, aseen käpisteltäväksi ja seuraavana aamuna koulutin asetta täyttä päätä. :cool: Toki on niin, että käydyt PKM-kurssit sittemmin toivat hieman paremmin perspektiiviä aseeseen. Helppo ammuttava ja minusta kaikki ammunnan ja käytön palikat kohdallaan. Laiskalle miehelle melkoinen siirreltävä pituutensa ja painonsa vuoksi.

Kun en ole kk-mies rehellisesti, niin pari asiaa jäi mietityttämään. Ehkä jolla kulla olisi joku video tiedossa siitä, millä liikkeillä vaihdetaan asemaa, kun pää on oltava alhaalla eikä hartialinjakaan saa nousta ylös. Toinen on tuo kk-miehen a-asennon muodostama varsin suuri maali, toki aseman valinnalla näihin voi vaikuttaa, mutta ei aivan loputtomasti. Nämä pohdinnat nyt eivät ole vain PKM:aa koskevia.
 
Back
Top