Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Omat havainnot on aivan samanlaisia kuin baikalilla.
Ensinnäkin ase on helppo purkaa ja tarvittavat säädöt voi tehdä ilman työkaluja. Säätöjenkin periaatteet on tosi helppo omaksua ilman metallialan opintoja tai asesepintä kokemusta. (Kuten kaikki muukin mekaniikka joka liittyy aseeseen.)
PKM- on kevyt useimpiin länsimaisiin kiväärinpatruunaa ampuviin "yleiskonekivääreihin" verrattuna.
Luotettava kuin junan wc.
Taitava ampuja pudottaa janttereita lyhyillä sarjoilla 600 metrin etäisyydelle (rautatähtäimillä).
Ergonomia on paljon parempi kuin suomalaisessa kvkk:ssa ( ei vaadi paljon, mutta kuitenkin).
Joku täällä argumentoi katkeamattoman vyön puolesta. Sellainen onkin erittäin tarpeellinen esim. maakulkuneuvossa tai helikopterissa. Jalkaisin toimiva jalkaväki ml. erikoisjoukot harvoin tarvitsevat 1000 patruunan vöitä (kyllä myönnän, että esim. joissain väijytyksissä on tarpeellista ampua 1000 laukausta putkeen).
Jos erikoisjoukot nyt tarvitsevat länsipaukkua ampuvan kk:n niin puolasta saa PKM:n joka syö 7,62 NATO patruunaa.
Amerikkalaisten kuvauksia sotatantereilta lukiessa täytyy olla tyytyväinen suomalaiseen asevalintaan. SAW jumittuu vähän turhan usein tositoimissa.
BTW amerikkalaiset järjestivät 80-luvulla kenttäkokeita joissa laitettiin vastakkain M60 ja PKM. Lopputuloksena todettiin, että PKM oli kaikin puolin ylivoimainen ase ja M60 ei ole ajanmukainen konstruktio. FN-MAG on ollut ja on edelleenkin länsimaissa suosittu "yleiskonekivääri", useimmat käyttäjät pitävät asetta hyvänä joskin raskaana.
Kun vielä tiedostaa sen, että suomalaisen kk-miehen koulutusaika on huikeat 5½ kuukautta niin uskoisin, että PKM on juuri oikea valinta suomelle. Jos taas tulevaisuudessa kk-miestä päästään koulimaan keskimäärin se kolme vuotta ja ryhmänjohtaja on saanut alikessun natsat viiden vuoden jälkeen niin voi hyvinkin olla, että esim. saksalaisten MG-3:n ominaisuudet kuten jatkuva tulitoiminta kolmijalalta, mahdollisuus käyttää prismatähtäintä ja korkempi tulinopeus pääsevät oikeuksiinsa.
Ensinnäkin ase on helppo purkaa ja tarvittavat säädöt voi tehdä ilman työkaluja. Säätöjenkin periaatteet on tosi helppo omaksua ilman metallialan opintoja tai asesepintä kokemusta. (Kuten kaikki muukin mekaniikka joka liittyy aseeseen.)
PKM- on kevyt useimpiin länsimaisiin kiväärinpatruunaa ampuviin "yleiskonekivääreihin" verrattuna.
Luotettava kuin junan wc.
Taitava ampuja pudottaa janttereita lyhyillä sarjoilla 600 metrin etäisyydelle (rautatähtäimillä).
Ergonomia on paljon parempi kuin suomalaisessa kvkk:ssa ( ei vaadi paljon, mutta kuitenkin).
Joku täällä argumentoi katkeamattoman vyön puolesta. Sellainen onkin erittäin tarpeellinen esim. maakulkuneuvossa tai helikopterissa. Jalkaisin toimiva jalkaväki ml. erikoisjoukot harvoin tarvitsevat 1000 patruunan vöitä (kyllä myönnän, että esim. joissain väijytyksissä on tarpeellista ampua 1000 laukausta putkeen).
Jos erikoisjoukot nyt tarvitsevat länsipaukkua ampuvan kk:n niin puolasta saa PKM:n joka syö 7,62 NATO patruunaa.
Amerikkalaisten kuvauksia sotatantereilta lukiessa täytyy olla tyytyväinen suomalaiseen asevalintaan. SAW jumittuu vähän turhan usein tositoimissa.
BTW amerikkalaiset järjestivät 80-luvulla kenttäkokeita joissa laitettiin vastakkain M60 ja PKM. Lopputuloksena todettiin, että PKM oli kaikin puolin ylivoimainen ase ja M60 ei ole ajanmukainen konstruktio. FN-MAG on ollut ja on edelleenkin länsimaissa suosittu "yleiskonekivääri", useimmat käyttäjät pitävät asetta hyvänä joskin raskaana.
Kun vielä tiedostaa sen, että suomalaisen kk-miehen koulutusaika on huikeat 5½ kuukautta niin uskoisin, että PKM on juuri oikea valinta suomelle. Jos taas tulevaisuudessa kk-miestä päästään koulimaan keskimäärin se kolme vuotta ja ryhmänjohtaja on saanut alikessun natsat viiden vuoden jälkeen niin voi hyvinkin olla, että esim. saksalaisten MG-3:n ominaisuudet kuten jatkuva tulitoiminta kolmijalalta, mahdollisuus käyttää prismatähtäintä ja korkempi tulinopeus pääsevät oikeuksiinsa.
Nyt kyllä herra @taktinen taistelumajava yli arvioi MG3:n. Epäilenpä että et ole kyseistä konekivääriä itse käyttänyt. PKM nimittäin on kevyt konekivääri niin painonsa, pituutensa ja halittavuutensa (tulinopeus+vyölipas) takia. MG3 on painavampi, pidempi ja vyölippaattomana ennen kaikkea keskiraskas konekivääri. PKM on tarkoitettu yhden miehen käytettäväksi, kun MG3 kk-parin/partion käytettäväksi. Toki MG3:akin voidaan käyttää kevyenä konekiväärinä 50 ptr rummulla ja ns. JV-lukolla varustettuna, mutta pirun kömpelö se on. Tätä on ihan Suomessakin testattu.
Tämä on doktriinitason asia: keskiraskaat konekiväärit eivät missään armeijoissa kuulu ryhmä tasolle vaan joko joukkueen tulitukiryhmään tai komppanian raskaanjoukkueen ryhmiin. Tälläista organisaatiota on Suomessakin tutkittu tst-tavan uudistukseen liityen JVK:n tulivoiman lisäämiseen, mutta nykymuodossaan tapahtunut kevyiden konekiväärien määrän lisäys ryhmätasolla on valittu linja kokeilujen perusteella.
Ainiin siihen PKM:äänkin saa kolmijalan, joka on muuten sitä MG3:n viritelmää kevyempi ja monipuolisempi. PKM:n varustaminen optiikalla on jo projektina käynnissä. Tulinopeuden osalta on yleinen harhaluulo että myös JV-versiot MG3:sta ampuisivat samalla noin 1000 rpm:llä kun ajoneuvoasenteiset; tosiasiassa MG3:n on erilaisia lukkoja eri tehtäviin, joista ns. JV-lukko ampuu noin 800rpm eikä samalla kun ajoneuvoversiot. Perusteena Saksalaisella on ollut nimeomaan aseen halittavuus etutuilta ammuttaessa. Rullasulkuisissa aseissa jollainen myös MG3 on, tuo tulinopeus tosiaan säätyy eri lukkojen sulkurullien aiheuttaman kitkan muutoksella ja lukon painoerolla karkeasti yleistäen.
http://world.guns.ru/machine/de/mg-42-and-mg-3-e.html
Tämä on doktriinitason asia: keskiraskaat konekiväärit eivät missään armeijoissa kuulu ryhmä tasolle vaan joko joukkueen tulitukiryhmään tai komppanian raskaanjoukkueen ryhmiin. Tälläista organisaatiota on Suomessakin tutkittu tst-tavan uudistukseen liityen JVK:n tulivoiman lisäämiseen, mutta nykymuodossaan tapahtunut kevyiden konekiväärien määrän lisäys ryhmätasolla on valittu linja kokeilujen perusteella.
Ainiin siihen PKM:äänkin saa kolmijalan, joka on muuten sitä MG3:n viritelmää kevyempi ja monipuolisempi. PKM:n varustaminen optiikalla on jo projektina käynnissä. Tulinopeuden osalta on yleinen harhaluulo että myös JV-versiot MG3:sta ampuisivat samalla noin 1000 rpm:llä kun ajoneuvoasenteiset; tosiasiassa MG3:n on erilaisia lukkoja eri tehtäviin, joista ns. JV-lukko ampuu noin 800rpm eikä samalla kun ajoneuvoversiot. Perusteena Saksalaisella on ollut nimeomaan aseen halittavuus etutuilta ammuttaessa. Rullasulkuisissa aseissa jollainen myös MG3 on, tuo tulinopeus tosiaan säätyy eri lukkojen sulkurullien aiheuttaman kitkan muutoksella ja lukon painoerolla karkeasti yleistäen.
http://world.guns.ru/machine/de/mg-42-and-mg-3-e.html
Viimeksi muokattu:
taktinen taistelumajava
Kapteeni
En ole mikään MG-3 "fäni".
Kuten jo aikaisemmin totesin PKM on aivan soiva peli selllaiseksi konekivääriksi, mitä suomalaiset joukot nykyisen taistelutavan vallitessa tarvitsevat.
Jos nyt joku löytää paremman konekiväärin suomalaisten tarpeisiin niin olisin kiinnotunut kuulemaan perusteet!
En myöskään ole kiinnostunut aseiden luokittelusta (en suomessa enkä ulkomailla). Jos nyt haluat kertoa, että MG-3 ilman kolmijalkaa on kevyt kk ja kolmijalan kanssa se on keskiraskas kk niin sehän on aivan fine! Ise käytin termiä "yleiskonekivääri" (General Purpose Machine Gun) koska mielestäni tuollainen ilmeisesti PV:n terminologia on melko sekavaa, voihan toki MG-3 olla myös lentokone-ase jos se asennetaan kiinteäsiipisiin koneeseen tai vaikka helikopteriin.
Olen PKM:ää käytellyt ja se on tehoonsa verrattuna hyvin kevyt ase ja olen täysin tietoinen, että se on yhden miehen käyteltävissä!
Olen myös tietoinen siitä, että MG-42:n ja MG-3:n kohdalla käyttöfilosofia on erilainen. (Saksassahan lähdettiin ryhmää rakentamaan konekiväärin ympärille jo 30-luvulla.)
Ymmärrän, että olet kantahenkilökuntaa ja näköjään tahdot tuoda keskusteluun ne PV:n ohjesäännöt yms. ohjeet. Näköjään luet aika valikoiden meikäläisen kirjoituksia. Esimerkiksi pistooliasiassa pointtini oli melko yksinkertainen - ilmavoimissa pistolia koulutetaan laajemmin varusmiehille ja sitä on sodan aikan tarkoitus jakaa laajemmille käyttäjäryhmille kuin maavoimissa. Näin ainakin vielä silloin kun itse palvelin ilmavoimissa. Esimerkiksi luolastossa palveville koulutettiin pistoolin käyttöä omassa joukko-osastossa ja ainakin silloin suunnitelmissa oli jakaa mm. luolastossa palveleville viestimiehille pistoolit lkp:n yhteydessä.
Kyseisellä asialla ei siis todellakaan ole mitään tekemistä sen kanssa jaetaanko varusmies spolleille pistoolit munanjatkeiksi, jos vaikka joku känninen skapparin vaimo tulisi vittuilemaan!
Vähän epäilen, että kärsit pahasta yliherkkyydestä mitä tulee puolustusvoimien käytäntöihin. Varsinkin kun ei tässäkään kommentissa mitään edes arvosteltu, vaan viestin sisältö oli lähinnä suitsutusta jo käytössä olevalle aseelle. Mutta kun tarpeeksi yrittii niin kyllä hienostakin saa huonoa ja jos ei mitään muuta niin termeistä yms. muotoseikoista voi narauttaa? Viimeinen oljenkorsihan yleensä on hylätä vastaus "epäselvän käsialan" perusteella.
Selvyyden vuoksi meillä on erinomainen ase joka sopii erittäin hyvin siihen tarkoitukseen johon se on tarkoitettu! Se viimeinen luku kirjoituksesta oli lisätty vain sen vuoksi, että ymmärrän myös toisenlaisen kk:n käytön ja ymmärrän eri koulutusjärjestelmien ja taistelutapojen tuomat erot asevalintaan.
Kuten jo aikaisemmin totesin PKM on aivan soiva peli selllaiseksi konekivääriksi, mitä suomalaiset joukot nykyisen taistelutavan vallitessa tarvitsevat.
Jos nyt joku löytää paremman konekiväärin suomalaisten tarpeisiin niin olisin kiinnotunut kuulemaan perusteet!
En myöskään ole kiinnostunut aseiden luokittelusta (en suomessa enkä ulkomailla). Jos nyt haluat kertoa, että MG-3 ilman kolmijalkaa on kevyt kk ja kolmijalan kanssa se on keskiraskas kk niin sehän on aivan fine! Ise käytin termiä "yleiskonekivääri" (General Purpose Machine Gun) koska mielestäni tuollainen ilmeisesti PV:n terminologia on melko sekavaa, voihan toki MG-3 olla myös lentokone-ase jos se asennetaan kiinteäsiipisiin koneeseen tai vaikka helikopteriin.
Olen PKM:ää käytellyt ja se on tehoonsa verrattuna hyvin kevyt ase ja olen täysin tietoinen, että se on yhden miehen käyteltävissä!
Olen myös tietoinen siitä, että MG-42:n ja MG-3:n kohdalla käyttöfilosofia on erilainen. (Saksassahan lähdettiin ryhmää rakentamaan konekiväärin ympärille jo 30-luvulla.)
Ymmärrän, että olet kantahenkilökuntaa ja näköjään tahdot tuoda keskusteluun ne PV:n ohjesäännöt yms. ohjeet. Näköjään luet aika valikoiden meikäläisen kirjoituksia. Esimerkiksi pistooliasiassa pointtini oli melko yksinkertainen - ilmavoimissa pistolia koulutetaan laajemmin varusmiehille ja sitä on sodan aikan tarkoitus jakaa laajemmille käyttäjäryhmille kuin maavoimissa. Näin ainakin vielä silloin kun itse palvelin ilmavoimissa. Esimerkiksi luolastossa palveville koulutettiin pistoolin käyttöä omassa joukko-osastossa ja ainakin silloin suunnitelmissa oli jakaa mm. luolastossa palveleville viestimiehille pistoolit lkp:n yhteydessä.
Kyseisellä asialla ei siis todellakaan ole mitään tekemistä sen kanssa jaetaanko varusmies spolleille pistoolit munanjatkeiksi, jos vaikka joku känninen skapparin vaimo tulisi vittuilemaan!
Vähän epäilen, että kärsit pahasta yliherkkyydestä mitä tulee puolustusvoimien käytäntöihin. Varsinkin kun ei tässäkään kommentissa mitään edes arvosteltu, vaan viestin sisältö oli lähinnä suitsutusta jo käytössä olevalle aseelle. Mutta kun tarpeeksi yrittii niin kyllä hienostakin saa huonoa ja jos ei mitään muuta niin termeistä yms. muotoseikoista voi narauttaa? Viimeinen oljenkorsihan yleensä on hylätä vastaus "epäselvän käsialan" perusteella.
Selvyyden vuoksi meillä on erinomainen ase joka sopii erittäin hyvin siihen tarkoitukseen johon se on tarkoitettu! Se viimeinen luku kirjoituksesta oli lisätty vain sen vuoksi, että ymmärrän myös toisenlaisen kk:n käytön ja ymmärrän eri koulutusjärjestelmien ja taistelutapojen tuomat erot asevalintaan.
Viimeksi muokattu:
Pikemminkin juuri jalkaväen taistelija tarvitsisi sen katkeavan vyön, jottei se vyö jäisi joka paikkaan kiinni ja roikkuisi. KK:n ammukset pitäisi aina toimittaa vyötettyinä! Se mitä M60 on ollut 80-luvulla on ihan eri asia mitä M60 on nyt. Ei ne tanskalaisetkaan valinneet mitään 80-luvun versiota M60:stä vaan M60E6:n. Jokainen nykyään hankittu PKM pitäisi varustaa optisella tähtäimellä, IR-laseryksiköllä ja etukahvalla alkajaisiksi.
Totta tuo vyö asia. On myös huomioitava se ne nykyisetkin vyöt ovat tosiaan kuluvia osia ja siinäkin tulee kustannuksia. Syy miksi ei olla siirrytty muissa kun 12,7 RSKK 2005:ssä ja 40 KRKK 2005:ssä valmiisiin vöihin on se että muihin asejärjestelmiin on varastot pullollaan venäläisperäistä paukkua joka ei ole valmiissa vöissä.
Optiikka asiaa olemme sivunneet ennenkin ja sen tarvetta ei kukaan kai kiistä. Olen kyllä eri mieltä tuosta etukahvan tarpeesta nimenomaan PKM:ssä. Myöskin tuo IR-laseri on kyllä marginaalisesti tarpeellinen tulitukiaseessa (konekiväärissä)...RK:n osalta asia on kuten kirjoitit, jos vaan joukolla on esim VV Dual Litejä muuten varustuksessa.
Viimeksi muokattu:
Mielestäni PKM:n laatikosta kiinni pitäminen on hankala tapa ampua, mieluummin siihen pitäisi istuttaa kisko piipun etuosaan ja siihen hieman sivulle taipuva etukahva, koska suora on hankala patruunavyön laatikon vuoksi.
Onkos tuo joka lenkistään katkeava vyö aivan välttämätön? En tiedä mitenkä tuo pokemonin vyö toimii kun en sillä ole koskaan päässyt ampumaan mutta onko siis niin että se ei katkea missään vaiheessa? Siis että 250 vyö on yhtä pötköä? KVKK:ssa näin taisi olla, että se 100 patruunan vyö on yhtenäistä. Itelläni on kosketuspintaa ainoastaan omasta kaapista löytyvään vz59:iin ja siinä vyöt tulevat 50 patruunan kiinteissä pätkissä joita voi sitten linkittää yhteen määrättömästi. Ase kyllä katkaisee vyön aina sen 50 patruunan välein, eli maksimissaan se 49 tyhjää lenkkiä roikkuu aseen toisella puolella ja ei tuo kyllä mahdottoman pitkältä tunnu. Itse näkisin että on pelkästään etu että vöitä voi myös uudelleen käyttää ja täyttää "metsässä" kunhan vaan irtopatruunoita on saatavilla. Ja voihan tosiaan sen joka lenkistään katkeavankin vyön täyttää mutta kuka niitä yksittäisiä lenkkejä poimii sieltä maastosta onkin asia erikseen.
pstsika
Haukka
@Mengele_Joseph
PKM:n vyökannuissa on 100 ja 200 patruunan vöitä, joista kumpikaan ei katkea. KVKK:n 100 patruunan vyö on myös katkeamaton. PKM:n osalta 100 patruunan kannu kiinnittyy aseeseen ja sitä pidetään lähtökohtaisesti aina kiinni, mutta "oikeassa" tuliasemassa syöttäjään asetetaan 200 patruunan vyö. Jos 200 patruunan vyöstä on kuitenkin aiemmassa tuliasemassa ammuttu jo puolet, niin noinkin vajaa vyö vaatii vähän asettelua ja toisaalta vara-ampujan/kk-taistelijaparin on ikävä laittaa vyökannu kuljetuskuntoon eli laskostaa tyhjäksi ammuttu vyönpuolikas laatikkoon ja taas uudessa tuliasemassa hakea se kohta, josta löytyy patruunoita. Toisaalta jos 100 patruunan kannusta on puolet ammuttu tyhjäksi, niin aseen sivulla roikkuva ylimääräinen pätkä ottaa herkästi kiinni pusikoihin, risukoihin, varusteisiin yms. sekä hankaloittaa aseen käsittelyä liikuttaessa sekä hidastaa/vaikeuttaa vyön asettamista syöttäjään silloin kun asemaa vaihdetaan ja pitkä vyö otetaan syöttäjästä ja laitetaan lyhyt takaisin ainakin liikkumisen ajaksi.
25 tai 50 patruunan välein katkeava vyö olisi kaikkein sopivin JV käytössä. Se olisi myös helposti vyötettävissä toisinkuin jokaisen patruunan kohdalla katkeava vyö. Vaunuaseissa ei ole niin merkitystä.
PKM:n vyökannuissa on 100 ja 200 patruunan vöitä, joista kumpikaan ei katkea. KVKK:n 100 patruunan vyö on myös katkeamaton. PKM:n osalta 100 patruunan kannu kiinnittyy aseeseen ja sitä pidetään lähtökohtaisesti aina kiinni, mutta "oikeassa" tuliasemassa syöttäjään asetetaan 200 patruunan vyö. Jos 200 patruunan vyöstä on kuitenkin aiemmassa tuliasemassa ammuttu jo puolet, niin noinkin vajaa vyö vaatii vähän asettelua ja toisaalta vara-ampujan/kk-taistelijaparin on ikävä laittaa vyökannu kuljetuskuntoon eli laskostaa tyhjäksi ammuttu vyönpuolikas laatikkoon ja taas uudessa tuliasemassa hakea se kohta, josta löytyy patruunoita. Toisaalta jos 100 patruunan kannusta on puolet ammuttu tyhjäksi, niin aseen sivulla roikkuva ylimääräinen pätkä ottaa herkästi kiinni pusikoihin, risukoihin, varusteisiin yms. sekä hankaloittaa aseen käsittelyä liikuttaessa sekä hidastaa/vaikeuttaa vyön asettamista syöttäjään silloin kun asemaa vaihdetaan ja pitkä vyö otetaan syöttäjästä ja laitetaan lyhyt takaisin ainakin liikkumisen ajaksi.
25 tai 50 patruunan välein katkeava vyö olisi kaikkein sopivin JV käytössä. Se olisi myös helposti vyötettävissä toisinkuin jokaisen patruunan kohdalla katkeava vyö. Vaunuaseissa ei ole niin merkitystä.
Niitä poken vöitä ei sitten linkitellä yhteen. Ase on varmasti erinomainen muulta kuin vöiden osalta. Voisi kuvitella että jossakin tilanteissa olisi aiheellista jos sitä paukkua olis vaikka sen tuhannen samassa vyössä. Avainsana syötetäänkö r paukku vyöstä vyön lävitse vaiko taaksepäin kuten pokessa?
Hyviä pointteja.
Vyön osalta on ymmärrettävä että jos siirrytään hajoaviin vöihin siirrytään samalla kertakäyttövöihin jotka toimitetaan valmiiksi täytettynä. Koko irtopatruuna logistiikasta tulee siirtyä kokonaan pois tai siten säilyttää myös rinnalla mukana myös irtopatruunoiden käytön mahdollistavat vanhat vyöt jotka on varsinkin JV- taistelijalle täysin turhaa painolastia kantaa tyhjiä vöitä mukana jos niitä ehkä mahdollisesti joskus tarvitaan. USA on mm. siirtynyt kokonaan valmiisiin vöihin eikä aseiden mukana toimiteta täytettäviä vöitä ollenkaan. Saksassa taas käytetään valmiita vöitä mutta silti mm. psv:n kuluu myös täytettävät (tosin huono laatuiset) mukaan varalla jos joudutaan käyttämään irtopatruunaa.
Mielestäni on nykyaikaa siirtyä valmiisiin vöihin heti kun varastot on syöty tai venäläisperäisistä patruunoista muutoin päätetään luopua.
Vyön osalta on ymmärrettävä että jos siirrytään hajoaviin vöihin siirrytään samalla kertakäyttövöihin jotka toimitetaan valmiiksi täytettynä. Koko irtopatruuna logistiikasta tulee siirtyä kokonaan pois tai siten säilyttää myös rinnalla mukana myös irtopatruunoiden käytön mahdollistavat vanhat vyöt jotka on varsinkin JV- taistelijalle täysin turhaa painolastia kantaa tyhjiä vöitä mukana jos niitä ehkä mahdollisesti joskus tarvitaan. USA on mm. siirtynyt kokonaan valmiisiin vöihin eikä aseiden mukana toimiteta täytettäviä vöitä ollenkaan. Saksassa taas käytetään valmiita vöitä mutta silti mm. psv:n kuluu myös täytettävät (tosin huono laatuiset) mukaan varalla jos joudutaan käyttämään irtopatruunaa.
Mielestäni on nykyaikaa siirtyä valmiisiin vöihin heti kun varastot on syöty tai venäläisperäisistä patruunoista muutoin päätetään luopua.
On se PKM:n/PKT:n vyö hyvä nytkin.
Niitä 25ptr:n vyönpätkiä voi laittaa yhteen ihan niin paljon kun haluaa (vrt BMP-2 jossa on 2000ptr:n yhtenäinen vyö), mutta ei ne kannuun sitten kyllä mahdu. 200 ptr enempää ei kyllä tarvitse kerralla koska sitten tarvitsee ruveta miettimään myös piipun vaihtoja...
En nyt kyllä tajunnut tuota pointiasi tuosta paukun syötöstä...R = Rimmed = laippakantainen = ei voi syöttää vyön läpi vaan PKM (kuten Maximkin ) nappaa patruunan vyöstä taaksepäin.
Viimeksi muokattu:
En nyt tiedä olenko ymmärtänyt ollenkaan oikein. Jos siihen pkm:ään on tarjolla niitä 25 patruunan vöitä joita vielä voidaan linkittää yhteen niin mikä on ongelma? Aikaisemmista kirjoituksista kun ymmärsin, ettei ko ase syö muutakuin 100 ja 200 patruunan kiintovöitä joita lisäksi ei pystytä linkittämään yhteen. Piipun vaihdon kannalta on aivan sama ruilattaako 1000 patruunaa yhdestä vyöstä vaiko 5 vyöstä, ei se vyönvaihto kuitenkaan niinpaljoa aikaa syö ettäkö piippu siinä kerkiäsi jäähtymään.
Niin siis tuo rimmed, eli laippakantapatruunakin voidaan kyllä syöttää vyön lävitse mutta koska sitä ei PKM:ssä näin tehdä, niin onko se ongelma ettei ase katko vöitä? En tiedä ja siksi asiaa kysynkin.
Niin siis tuo rimmed, eli laippakantapatruunakin voidaan kyllä syöttää vyön lävitse mutta koska sitä ei PKM:ssä näin tehdä, niin onko se ongelma ettei ase katko vöitä? En tiedä ja siksi asiaa kysynkin.
Sitten täytyy olla kirjassa ”sotilaskäsiaseet suomessa 1918-1988” virhe.
Siinä kun on kuvattu vyö jonka läpi voi syöttää sotilaskiväärin patruunan.
Vyö suunniteltiin mg42 kotimaita valmistusta varten.
Juu en sanonutkaan että sellaista ei olisi olemassa...tarkoitin että PKM/PKT:ssä ihan kuten saamaa vyötä käyttävässä Maximissa veto tapahtuu taakse.
Niin PKM:ään käy myös mm. vaunujen PKT:ssä käytettävät 250 ptr:n ja 25 ptr:n vyöt, mutta ne eivät kuulu aseiden varusteisiin tällä hetkellä.
Tuo on kyllä ongelma. Konetuliaseilla ei tulisi koskaan ampua yhtämittaisesti vöitä päästä päähän jäähdyttämättä tai vaihtamatta piippua välillä. Piippu tulisi pyrkiä vaihtamaan PKM:lläkin jatkuvan noin 250-300 ls tulituksen jälkeen - hyvä nyrkkisääntö on kun puolet valmiiksi vyötetystä tuliannoksesta on kulutettu. Siksi aseessa on pika-irroitettava piippu ja varusteisiin kuulu varapiippu.
Ks. edellinen viesti
Viimeksi muokattu:
Deeiii
Eversti
Tämä on muuten itseäni kiinnostava kohta, osaisitkohan CV valaista aihetta?
Joskus rupesin ulkomaanelävien kertomusten pohjalta pohtimaan (taitaa olla tässäkin ketjussa jotain raapustuksiani), että olisikohan semmoinen rajoittimilla varustettu kolmijalka kk:n käyttöarvoa lisäävä tekijä. Afganistanissa tms. pitkiltä matkoilta ammuttaessa varmaan olisi, mutta mitenkähän täällä Erityisolosuhteissa (tm)?
Itse mietin esim. sitä, että kun 5,5 kk koulutettu kk-taistelija antaa vaikka suojatulta ryhmän liikkumisen tueksi, niin lisäisiköhän sen käyttöarvoa rajoitin - voisiko tulta antaa vaikkapa lähemmäksi omia taistelijoita? Tämä pohdinta lähti maininnasta, että ulkomailla kk-ryhmä saattaa säätää kolmijalan vaikka niin, että se estää esim. tulittamisen rakennuksen ikkunatason alapuolelle, jotta omat voimat voivat ryömiä käkkärin heittoetäisyydelle suojatulipurskeiden turvin.
Mutta nämä ovat puhtaasti teoreettisia pohdintoja. Kiinnostaisikin tietää, miksi Suomessa ei kuitenkaan ole tuohon kolmijalkaan päädytty?
Mitä noihin hajoaviin vöihin tulee: jos Pokemon on käytännössä ainoa 53R:llä ruokittava ase (TaK85:a ei varmaan kannata laskea), niin valmiiksi hajoavaan vyöhön vyötettyjen patruunien hankinta varmasti olisi todellakin nykyaikaa. Kunhan tosiaan nuo varastot ammutaan tyhjemmiksi.
Nähdäkseni tässä kohdassa sitten kyseeseen tulisi ennen kaikkea tuo 25 patruunan paloissa katkeileva vyö. Perustelut: olemassaoleva l. edullinen, laajalti testattu ja PKM:n kanssa varmasti yhteensopiva konstruktio: säilyttää mahdollisuuden uudelleenvyöttämiseen.
Mulla on semmoinen vahva mielikuva, että joskus olisi tullut pikaisesti kokeiltua noita bemariperäisiä 25 nuolen vöitä ja ne olisi hyväksi jv-taistelijan näkökulmasta havaittu.
Kolmijalkaa löytyy alimmillaan joukkueen KK-ryhmästä tai Weapons-ryhmästä, yleensä siis se 2 GPMG:tä per ryhmä. Noiden tarkoitus on siis tarjota suojatulta koko joukkueelle ja luullakseni noista voidaan hyvin helposti muodostaa omia tulitukijoukkueitta tukemaan koko komppanian hyökkäystä.
Meillähän näitä ei ole, eikä ole koskaan ollut vaan KK-ryhmät/joukkueet on aina olleet ylempänä. Meillähän on 12,7mmKK, jota tyypillisesti löytyy komppaniasta. Kaartilta löytyy siihen jopa maa-alustaa, Ei varmaan valtava taloudellinen puristus olisi saada tuota jalustaa muillekin. Sitten kun noille vielä koulutettaisiin erikseen KK-miehistö niin niistä saataisiin tehoja puristettua enemmän irti. Tai no mistäs minä tiedän miten muualla, mutta omassa joukkeessa omana palvelusaikana tuo 12,7mmKK:n miehistys tuntui olevan vähän ongelmallinen juttu. Lieneekö se sitten syy miksi sitä käytettiin juuri ITKK:na, törkättiin seisomaan johonkin johtamispaikan viereen ja jätettiin siihen kunnes irtaannuttiin asemista? En oikein jaksa uskoa että 12,7mmKK ajoneuvoasenteisena ainakaan hyökkäyksen tukemiseen oikeasti soveltuu, tai ainakin on kallis jalusta tuhottavaksi. Tuolloinhan pärjätään vähemmällä miesmäärällä toki, mutta kohta komppania saa pärjätä ilman kyseisiä ajoneuvoja.
Eli jos halutaan tehoa GPMG:stä kolmijalustoilla niin se vaatisi että me muodostetaan omia KK-ryhmiä komppaniaan tai jos oikein nato-tovereitamme apinoidaan joukkueeseen.
Onko siitä sitten hyötyä?
Ehkä itse kolmijallalla ei, vastus kuitenkin pääpiirteissään on mekanisoitu/moottoroitu vihollinen ja räjähtävää a-tarvikketta löytyy sen verran paljon ja laajalti että kiinteät asepesäkkeet ja suora-ammuntatuli ylipäätään ei toimi. Kaartilla ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla ja MAAK:lla tilanne on tietysti vähän toinen. Ja rajoittimilla varudtettu kolmijalka juuri mahdollistaa tulituen antamisen vaikka KK-mies pitäisi päänsä suojassa ja ampuisi "umpimähkään" mutta kuitenkin tarkoitetulle alueelle, luoteja vastaan hysässä luotisuojassa tuo varmasti toimii. Mutta JOS meillä olisi KK-ryhmä niin en näkisi kolmijalusta mitään haittaakaan, sitä kun ei ole pakko käyttää.
Toinen juttu on sitten se kiistaton etu että joukkue saa yhden ylimääräisen partion tai pari riippuen KK:den määrästä. Jos GPMG itsessään ei ole niin tarpeellinen niin nuo miehet ovat... Toki tämä vaatisi taas ylimääräistä ajoneuvokalustoa, koska tietääkseni jo nyt etenkin sodanajan varustuksella ajoneuvot on ahdettu ääriään myöten täyteen. Toki lavalla vesisatteessa ja pakkasessa istuminenhan on miehistön hommaa, eli sikäli tämä ongelma on ratkaistu jo aika päiviä sitten.
Ehkä vähän ympäripyöreä vastaus, mutta mielestäni kysymys nivoutuu tasan yhteen asiaan: 1. Onko meillä tilaa&varaa ylimääräiselle partioll3-ryhmälle per joukkue, tai ryhmälle-2 ryhmälle per komppania? Jos vastaus on myöntävä niin sitten asiaa voitanee pohtia pidemmällekin. Pääasiassa lisäpohdinta koskisi sitä että tarvitaanko nuo lisäjoukot perus jääkäreinä, PST-partioina, KK-partioina? Ja missä suhteessa?
miheikki
Greatest Leader
Kolmijalkojen tulevaisuus?
http://www.precisionremotes.com/blo...TRAP-T-360-Famous-GERMAN-RUSSIAN-Machine-Guns
http://www.precisionremotes.com/blo...TRAP-T-360-Famous-GERMAN-RUSSIAN-Machine-Guns
Ei siksi etta vahattelisin miesten urhollisuutta mutta kylla tuossa alkaa olla erikoisoperaation makua kun miehet kk tulen turvassa ryomivat kranaatin heitto etaisyydelle joka ei tilanne ja henkilokohtainen varustus huomioon ottaen ole montaa metria ja sivusuunnasta tullen heittokulma on niin rajattu etta se olisi metrin parin verran. Tuo vaatisi tulitukea tarkkuuskivaarilla ammuttuna ja saahan tuo kranaaatin tuosta ikkunasta turvallisemmallakin konstilla.
Kasittaakseni Suomessa siviilivaesto pyritaan evakuoimaan mahdolliselta taistelu alueelta. Miksi alistaa oma ryhma tuonlaiseen tilanteeseen jossa taloon asettuneen vihollieen tuho voidaan aloittaa singolla.
Muuten kolmijalka on erinomainen laite ja toimii avian kuten Asian olit ajatellut mutta ei metrin tarkkuudella. (kimmokkeet)
Kolmijalan erinomaisuus saattaa tulla esille myos silloin kun hyokataan savun turvin.