Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")

Joku sivuston ammattimiehistä mainitsi kvkk:n loppusijoituksesta ei-jalkaväelle, mutta silti miettisin tarkasti kannattaisiko kyseinen modifikaatio. Omasta mielestä ei kannata.

Olen vissiin missannut tiedot mitä tuo modifikaatio sisältäisi. Mitä siinä olisi mukana?
 
Ei kai mitään modifikaatiota ole oikeasti olemassa ja hyvä niin.
Itse kommentoin ctg:n postausta aiheesta.

Itse mietin sitä, että koska nuo KVKK:t tulevat olemaan yhä käytössä, niin kisko yötähtäimelle olisi varmaan eka modifikaatio, niin niistä olisi enemmän hyötyä vartiomiehelle.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jos siihen yrittäisin VV2000:sta saada kiinni niin pelkkä kisko ei riitä. Tarvitsee vielä L:n muotoisen sivujalan. VV:n kiinnityspalikka kun on tähtäimen vasemmalla sivulla eikä alla. Tai sitten tähtäinkuvio on 90 astetta vinksallaan. Kaksi palikkaa siihen tarvitaan kuitenkin kun VV2000 ei ole yllättäen picatinny -yhteensopiva eikä kannattaisi hommata kiskoa pelkästään VV:lle mutta sitten punapistetähtäintä ei voisi kiinnittää. Noh, kaikenkaikkiaan epäolennaista juttua kun homma on uutisankka eikä KVKK:ta tulla modifioimaan. Vai kuulitteko jo, että samalla oli tarkoitus modata Maximit ja Emmatkin...
 
Viimeksi muokattu:
Itse mietin sitä, että koska nuo KVKK:t tulevat olemaan yhä käytössä, niin kisko yötähtäimelle olisi varmaan eka modifikaatio, niin niistä olisi enemmän hyötyä vartiomiehelle.
1) Jalkaväellä on konekiväärinä PKM, joihin on tulossa kisko optiikalle. KVKK ei palvele enää jalkaväellä vaan aselaji- ja selustajoukoilla.
2) konekiväärin rooli aselaji- ja selustajoukoilla on täysin marginaalinen; niitä on niillä koska KVKK:ta on olemassa.
3) aselajijoukoilla ei ole eikä tule pimetähtäimiä koska raha.
4) ase tullee poistumaan luonnollisen poistuman kautta pikkuhiljaa. Tärkein syy aseen säilymiseen on RA-koulutuskäytön tarpeet (sama pap kun RK:llä) ja kovapanosammunoissa pienempi vaara-alue heikko tehoisen patruunan ansiosta. Tämäkin tie alkaa olla kuljettu loppuun koska PAP käyttöä rajoittaa se että TASI poistuu eikä KASI:a ole tehty KVKK yhteensopivaksi (eikä tehdä) sekä tuleva PKM LKP (ALS) joka pienentää vaara-alueita käyttökelpoisemmiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt jäi tyhmällä reserviläisellä ymmärtämättä tämä kirjainyhdistelmä....?
PKM = Pulemjot Kalašnikova Modernizirovannyi
LKP = Lyhyt Kantama Patruuna
ALS = Alumiini Sydän
 
Kiitän :D
 
konekiväärin rooli aselaji- ja selustajoukoilla on täysin marginaalinen; niitä on niillä koska KVKK:ta on olemassa.

Miten perustelet tämän veli @CV9030FIN? Itse tunnen aselajijoukoista ainoastaan tykistön, mutta sillä on ollut ryhmäaseet ainakin koko kylmän sodan ajan. Lienee edelleenkin. Tosin nyt kun kaikkea
mitataan ja tarkastetaan, voisi kuvitella kaiken ei-päätehtävään kuuluvan jäävän koulutuksessa vähemmälle huomiolle. Ryhmäaseet ovat tosiaan aina olleet epäkurantteja entisiä jv:n jämiä, kuten
mainittuna Kylmän sodan vuosina L-S ja Emma pikakiväärejä.
 
Miten perustelet tämän veli @CV9030FIN? Itse tunnen aselajijoukoista ainoastaan tykistön, mutta sillä on ollut ryhmäaseet ainakin koko kylmän sodan ajan. Lienee edelleenkin. Tosin nyt kun kaikkea
mitataan ja tarkastetaan, voisi kuvitella kaiken ei-päätehtävään kuuluvan jäävän koulutuksessa vähemmälle huomiolle. Ryhmäaseet ovat tosiaan aina olleet epäkurantteja entisiä jv:n jämiä, kuten
mainittuna Kylmän sodan vuosina L-S ja Emma pikakiväärejä.

Menemättä yksityiskohtiin. Tykistön osalta syitä on oikeastaan kaksi.
1) aseistuksen muutos. Ennen DDR kauppuja kaikki tykistöntuliyksiköt oli varustettu kivääreillä ja konepistoolleilla; RK:ta riitti vain etulinjan joukolla. Tällöin oli hyödyllistä että joukolla oli tulivoiman lisäämiseksi edes joitain sarjatuliaseita LÄHIpuolustukseen. Aikanaan kun jaettavien rynnäkkökiväärien määrä hankintojen ja SA-vahvuuden supistumisen myötä lisääntyi on tämä tarve poistunut.
2) Uusi hajautukseen perustuva taktiikka. Kun patteri on hajallaan käytännössä sen ryhmät ja jaokset joutuvat käytänössä kukin puolustamaan itse itseään. No se ei nyt oikein toimi, joten kaikki tuliyksiköt ryhmitetään muiden joukkojen suojaan. Pitää muistaa että myös ne JK:t on entistä laajemmilla alueilla eikä taisteluosastoilla ole enää mitään selustaa jossa tykit ovat janalla. Jos naapurissa on JK niin eiköhän se hoida ne entiset "torjuntaosasto" tehtävät ja suojaa ne jaokset omalla toiminnallaan.

Varmasti ne KVKK:t olisivat hyödyksi lähitorjunnoissa tulevaisuudessakin, mutta onko saatava hyöty niin suuri että loppuun ammuttuja, epäluotettavia ja teknisesti vanhentuneita aseita järkeä roikottaa vahvuuksissa kuormittamassa huoltojärjestelmää JOS niillä ei ole muuta käyttöä? Onko aselaji- ja selustanjoukojen aseistaminen konekivääreillä niin tärkeää että niille tullaan hankkimaan korvaava asejärjestelmä kovalla rahalla kun KVKK:sta luovutaan? En usko. Näillä joukoilla saattaisi olla hyödyllisempää olla vaikkapa nykyistä enemmän ITKK:ta uusien KK:n sijaan...

PS. ITKK:lläkin saa ampua pintaan...

Edit: ryhmäaseiden koultushan poistetiin tarpeettomana kaikille pakollisena P-kaudelta 2000-luvun alussa, eikä niitä (mm. KVKK) enää kouluteta kaikille vaan vain niille joukoille joille ne kuuluvat. Tosin pitkään esim. KVKK ja Apilas koulutettiin monessa aselajissa ekstrana mukavana "välipalana" ja hyvä-tietää-asiana. Nykyään kun koulutuskuulasta on pulaa niin nämä "ei pakolliset" ammunnat on karsiutunut pois.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyään kun koulutuskuulasta on pulaa niin nämä "ei pakolliset" ammunnat on karsiutunut pois.

Kun patruunoiden niukkuutta sivuttiin niin vieläkö se on samalla tavalla valikoivaa kuin 80-luvulla? Silloin viikon sotaharjoitukseen sai tyypillisesti 4-5 puupäätä kolmeen lippaaseen jaettuna kun enempään ei kuulemma ollut varaa. Sitten kun tuli joku näytös jossa oli ministerit ja kanisterit paikalla niin kas johan riittikin vahvennetulle komppanialle täydet tuliannokset varttitunnin rymistelyyn. Pula on aina suhteellinen käsite. Mut ei valiteta. Olihan siinä kordiitin tuoksussakin toki oma viehätyksensä ;)
 
Varmasti ne KVKK:t olisivat hyödyksi lähitorjunnoissa tulevaisuudessakin, mutta onko saatava hyöty niin suuri että loppuun ammuttuja, epäluotettavia ja teknisesti vanhentuneita aseita järkeä roikottaa vahvuuksissa kuormittamassa huoltojärjestelmää JOS niillä ei ole muuta käyttöä? Onko aselaji- ja selustanjoukojen aseistaminen konekivääreillä niin tärkeää että niille tullaan hankkimaan korvaava asejärjestelmä kovalla rahalla kun KVKK:sta luovutaan? En usko. Näillä joukoilla saattaisi olla hyödyllisempää olla vaikkapa nykyistä enemmän ITKK:ta uusien KK:n sijaan...

Kysymys: Onko KVKK:t "loppuun ammuttuja"? Monesti olen nähnyt kommentteja, että kyseisen aseen huono maine johtuisi siitä, että koulutuskäytössä olleita aseita oltaisiin käsitelty huonosti, ja siten ne olisivat kuluneet loppuun nopeammin. Mutta onko ne kaikki lopussa? Käsittääkseni niitä valmistettiin jonkun tuhannen kappaletta, joten moniko niistä sitten on huonossa kunnossa? Mitä taas tulee korvaavaan asejärjestelmään, niin nehän korvataan aikanaan etulinjasta vapautuvilla PKM:llä, tietenkin olettaen, että käyttökelpoisia KVKK:ita on edelleen olemassa.
 
Kysymys: Onko KVKK:t "loppuun ammuttuja"? Monesti olen nähnyt kommentteja, että kyseisen aseen huono maine johtuisi siitä, että koulutuskäytössä olleita aseita oltaisiin käsitelty huonosti, ja siten ne olisivat kuluneet loppuun nopeammin. Mutta onko ne kaikki lopussa? Käsittääkseni niitä valmistettiin jonkun tuhannen kappaletta, joten moniko niistä sitten on huonossa kunnossa? Mitä taas tulee korvaavaan asejärjestelmään, niin nehän korvataan aikanaan etulinjasta vapautuvilla PKM:llä, tietenkin olettaen, että käyttökelpoisia KVKK:ita on edelleen olemassa.
Hyvin pitkälti näin. 7.62 KVKK 62:a liene valmistettu ennemmin viisi kun neljä numeroinen luku vuodesta -65 aina 70-luvun loppuun pieninä sarjoina. Tästä voi laskea kiertoa kun kuitenkin aseet on kiertäneet kaikilla saapumiserillä yli 40 v. Ei ole mitään vain koulutuskäytössä loppuun ammuttuja aseita vaan kaikki aseet kiertävät, jotta aseet kuluvat tasaisesti eli jos koulutuskäytössä on kuluneita aseita ei siellä varastossakaan kovin paljon parempia ole. Toki kun ase palaa koulutuskierrosta niin ennen varastointia niihin vaihdetaan mahdollisten rikkinäisten osien tilalle ehjät, mutta ei niitä nyt sentään päivitetä "nolla laukausta" -tasolle. KVKK:n rakenne on myös kulumalle ja väsymälle ilmeisen altis. Tästä kertoo lukuista viime vuosina nähdyt väsymismurtumat käytössä olleissa aseissa. On mukana varmasti hyviäkin yksilöitä ja ihan varmaan jostain varaston nurkasta löytyy laatikollinen ihan ampumattomiakin yksilöitä, mutta kyllä ne viimeisiään vetelevät. Hyvänä esimerkkinä tästä elinjaksosuunnitellusta mm. se että uuteen KASI järjestelmään ei koskaan haluttu integroida KVKK62:ta (vaikka myöskin poistuva järjestelmä mm TKIV85 integroitiin). Ko asetta ei kyllä kukaan ihan oikeasti jää kaipaamaan. Huonosti suunniteltu ase, jotka on loppuun ammuttu, jolla ei ole valmistajan tukea, jonka kunnossa pito alkaa kunnosta johtuen maksamaan mansikoita ja joilla ei ole merkittävää vaikutusta joukkojen suorituskykyyn PV mittakaavassa. Kuten sanoin aiemmin tärkein syy aseen säilymiseen on RA-koulutuskäytön tarpeet - ei niinkään SA-tarve. KVKK62:t tullenevat poistumaan jo ennen kun PKM:ä vapautuu...
 
Viimeksi muokattu:
Nyt varaudun vihaiseen palautteeseen, että etkö osaa lukea, mutta minulle on epäselvää, onko Suomi hankkimassa uutta konekivääriä ryhmätasolle? Onko PKM:iä tarpeeksi joukoille? Ja jos hankitaan, niin millainen?
Jos tästä on ketjun aloituksen jälkeen ollut tarkemmin, niin on mennyt ohi.
 
Edit: ryhmäaseiden koultushan poistetiin tarpeettomana kaikille pakollisena P-kaudelta 2000-luvun alussa, eikä niitä (mm. KVKK) enää kouluteta kaikille vaan vain niille joukoille joille ne kuuluvat. Tosin pitkään esim. KVKK ja Apilas koulutettiin monessa aselajissa ekstrana mukavana "välipalana" ja hyvä-tietää-asiana. Nykyään kun koulutuskuulasta on pulaa niin nämä "ei pakolliset" ammunnat on karsiutunut pois.

Kävin firman 90-luvulla ja kvkk-koulutus jäi yhteen oppituntiin jossa ase kerran purettiin ja koottiin joten ei sitä ennen vanhaankaan kaikille niin tarkasti opetettu. Kokoamisvaiheessa kvkk haukkasi kämmenestäni palasen, arpi näkyy vieläkin. Ampumaan me ei sillä päästy. Myöhemmin kertauksessa sekin tuli koettua, "trigger släppi" oli kyllä aika epämiellyttävä vaikka konekiväärillä ruuttaus muuten hauskaa hommaa onkin.

Aseiden valmistusmäärästä on liikkunut vähän erilaisia tietoja, joskus puhuttiin 5000:sta, nykyään Wikipedia väittää 6500. Ei mitenkään tolkutonta määrää kuitenkaan kun ottaa huomioon miten iso SA-vahvuus Suomella kylmän sodan aikana oli. Emmoillekin olisi siis ollut käyttöä.

ALSsit on SRAssa gamesmanin valinta. AK:n rekyyli putoaa niillä AR-tasolle.
 
Back
Top