Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")

Eikös tarkkaa pursketulta ammu ihan tavallisella rynkylläkin? M27 on toki paremmin optimoitu siihen kuin kaikkein kämäisimmässä konfiguraatiossa oleva M4A1, mutta Suomi kai ei ole hankkimassa M4A1:tä seuraavaksi palveluskivääriksi.
Suuntaviivat näyttää siltä että jotain vastaavanlaista sieltä on tulossa. Onhan se vähän eri ampua sitä sarjaa raskaasta piipusta ja avoimelta lukolta.
 
Nykyteknologialla? Tutkalla luulisi näkevän lennokin ja sitten asevaikutusta konekiväärillä/konetykillä/ohjuksella/laserilla? Jenkeillähän noita on paljonkin työnalla/kokeiltavana (mm. CLAWS/CLWS) ja hankinnassa (M-SHORAD, tänä vuonna pitäisi olla 144 systeemiä rivissä). Alustaksi käynee Patria 6X6, järjestelmän raskaudesta riippuen jopa Sisu GTP voinee riittää.

Melko kovat vaatimukset nykybudjetilla, kyllä. Jos yksi tuollainen systeemi maksaisi vaikkapa kymppimiljoonan, saati kaksi, niin siinä tulee jonkin verran hintaa, kun joukkoja aletaan varustaa yhtään laajemmalti.
Nykyteknologialla niin, että suorituskyvyn saa komppaniatasalle (ja kun puhuttiin kiväärikaliiperin konekivääreistä) ja niin että se olisi taloudellisesti mahdollista.
 
Ensimmäisen maailmansodan keksintöjä. Muistuttaa ulkonäöltään MG34/MG42, mutta sisuskaluiltaan ehkä pikemminkin FN MAG? Fransmannit olivat taas aikaansa edellä, ehkä liikaakin?

 
Mietiskelin tässä Paikallispataljoonan jääkäriryhmän kokoonpanoa alueille, joissa ei hirveästi taistella.

Dragut kun on poistettu käytöstä, niin ne olisi ollut hyvä jakaa PaikPlle.

PaikP kuitenkin suurimmassa osassa maata tekee aluevalvontaa ja kohteensuojausta eikä tarvitse kahden kk:n tulivoimaa per ryhmä.

Sen sijaan niiden korvaaminen esim. Draguilla auttaisi kohteentunnistamisessa sekä tiedustelussa. Helpompaa myös partioida jne.

KvKK:t voisi ryhmittää komppaniatasolle yhteen ryhmään (9 kpl). Kun tarve tulee, ne voisi jakaa sieltä alaspäin joukkueisiin sekä ryhmiin.
 
Mietiskelin tässä Paikallispataljoonan jääkäriryhmän kokoonpanoa alueille, joissa ei hirveästi taistella.

Dragut kun on poistettu käytöstä, niin ne olisi ollut hyvä jakaa PaikPlle.

PaikP kuitenkin suurimmassa osassa maata tekee aluevalvontaa ja kohteensuojausta eikä tarvitse kahden kk:n tulivoimaa per ryhmä.

Sen sijaan niiden korvaaminen esim. Draguilla auttaisi kohteentunnistamisessa sekä tiedustelussa. Helpompaa myös partioida jne.

KvKK:t voisi ryhmittää komppaniatasolle yhteen ryhmään (9 kpl). Kun tarve tulee, ne voisi jakaa sieltä alaspäin joukkueisiin sekä ryhmiin.

Aseella osoitteluun sisältyy aina riski omasta vahingonlaukauksesta puhumattakaan toisen osapuolen mahdollisesta paniikkireaktiosta, jos havaitsevat olevansa piikillä. Kävisin hakemassa ennemmin 50 euron kiikarit Tokmannilta joko käteisellä tai sotavaltion asiakirjoilla.

Dragunovista luopumiselle lienee jokin syy (kuluma(?) --> epätarkkuus/epäluotettavuus). Onneksi Sakon kymppiarskoja jaettaneen paikallisjoukoillekin ennen pitkää siltä osin kuin on tarvetta DMR-kiväärille, kun paikallisjoukkoihin sijoitetaan nykyään nuortakin lihaa suoraan varusmiespalveluksesta.

Todellisten laarinpohjajoukkojen varustusta voidaan toki miettiä. Mutta en näkisi luotiaseiden painoa merkityksellisenä, kun muuta varustusta (suojavarusteet, pst-aseet, radiot, pimeätoimintavälineet...) ei juuri ole kanniskeltavana. Eikä Dragunov välttämättä ole mitenkään ihanteellinen ase "turvallisuustehtävissä", kuka haluaa esim. vyöryttää rakennuksia reippaasti toista metriä pitkällä halolla? Ja toisaalta, jos paikallisjoukkojen eteen tulee vaikkapa maahanlaskun rajaaminen, niin KvKK:n tulivoima voi olla tarpeen.

Sinänsä olisi toki kiva, jos kaikkea mahdollista olisi varastossa reippaasti. RK + Emma tai Maksimi on uskottavampi yhdistelmä vartiopaikalla kuin pelkkä RK. Sama tietysti Dragunovinkin osalta, voihan sen jättää autoon tai majoitukseen, jos ei viitsi ottaa kantoon rynkyn lisäksi. Mutta Dragunov nyt lienee puutteena pienimmästä päästä, kun siviilistä saa parempia TA-kivääreitä (Sakon 100 000 aseen vuosituotanto plus aseliikkeet plus yksityisomisteiset).
 
Eikä Dragunov välttämättä ole mitenkään ihanteellinen ase "turvallisuustehtävissä", kuka haluaa esim. vyöryttää rakennuksia reippaasti toista metriä pitkällä halolla? Ja toisaalta, jos paikallisjoukkojen eteen tulee vaikkapa maahanlaskun rajaaminen, niin KvKK:n tulivoima voi olla tarpeen.
Olisiko mitään mieltä laittaa noita Draguja tuossa tilanteessa lähikähmän sijaan esim. ulos vartioimaan rakennuksen ulkolaitoja? Ja kertomaan mitä sisällä näkyy? Tietysti rj:llä on vapaus tehdä miten haluaa, mutta saattaisin ehkä vaihtaa pari valittua sanaa, jos näkisin/kuulisin hänen käyttävän Dragua rakennuksen vyörytykseen sisätiloissa.


Aseella osoitteluun sisältyy aina riski omasta vahingonlaukauksesta puhumattakaan toisen osapuolen mahdollisesta paniikkireaktiosta, jos havaitsevat olevansa piikillä. Kävisin hakemassa ennemmin 50 euron kiikarit Tokmannilta joko käteisellä tai sotavaltion asiakirjoilla.
Sinänsä ihan totta. Mutta kohteensuojausta voi tehdä myös muutoin kuin seisoa pälliskelemällä suojattavan kohteen etupihalla ja nostelemalla pyssyä. Siten, että kohde ei edes huomaa tulleensa havaituksi eikä tiedä häntä osoitettavan aseella.

Ja toisaalta, jos paikallisjoukkojen eteen tulee vaikkapa maahanlaskun rajaaminen, niin KvKK:n tulivoima voi olla tarpeen.
Sitä varten olisi se komppanian KvKK-ryhmä. Jaettavissa joukkueisiin ja ryhmiin tarvittaessa.
Sinänsä olisi toki kiva, jos kaikkea mahdollista olisi varastossa reippaasti. RK + Emma tai Maksimi on uskottavampi yhdistelmä vartiopaikalla kuin pelkkä RK. Sama tietysti Dragunovinkin osalta, voihan sen jättää autoon tai majoitukseen, jos ei viitsi ottaa kantoon rynkyn lisäksi. Mutta Dragunov nyt lienee puutteena pienimmästä päästä, kun siviilistä saa parempia TA-kivääreitä (Sakon 100 000 aseen vuosituotanto plus aseliikkeet plus yksityisomisteiset).
Varmasti. Maksimiin tukki ja Acog kiinni ja avot! Vanhakin nuortuu kun sitä kantelee.

Sinänsä nykyaikainen Sako on varmasti Dragua huomattavasti tarkempi, pulttilukkoisena luotettavampi. Keveydestä en osaa sanoa, Dragu tuntuu höyheneltä. Mutta puoliautomaatti antaa kuitenkin mahdollisuuden nopeisiin jatkolaukauksiin jos on tarvetta. Jos sille maahanlaskun torjunnalle tuleekin tarve.


Mutta joo. Ilmeisesti kuolleena syntynyt suihkuidea. Jatkakaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viro hankkii Negev NG7:n korvaamaan vanhat Ksp 58:n (ruotsalainen FN MAG) ja MG3:n.
Kaitseministeerium kirjoitti:
#Kaitsevägi ja #Kaitseliit saavat tänä vuonna uudet Negev NG7 -konekiväärit, jotka korvaavat tällä hetkellä käytössä olevat MG3- ja KSP-58 -konekiväärit.

En liene kovin väärillä urilla, kun olen juuri tuota Negev NG7:ää pitänyt varteenotettavana vaihtoehtona uudeksi konekivääriksemme.
 
Onko mitään tietoa miksei meille ostettu sodan aikana Saksasta MG-42 vaan mentiin Maximeilla?
Jostain luin, että niitä tuli pieni määrä (noiden lisäksi) eri kalustokokonaisuuksien mukana, mutta poikkeuksellinen kaliiberi taisi olla isoin vaikutin (tosin, silloin SA:lla oli riveissä vaikka ja mitä). Plus luultavasti haluttiin käyttää poliittista ja aseveliluottoa johonkin muuhun kuin konekivääreihin (omaa arvailuani).

Toisaalta, niitä olisi tarvittu paljon, ja toinen mokoma varaosiksi.

Suomalainen aseteollisuus tuohon aikaan oli vähän surullinen mitä tuli sotatuotantoon. Aseita tehtiin edelleen virheettömällä laadulla, vaikka edes tappioita korvaamaan ei ollut tarpeeksi kotimaisia aseita. Paljon tehtiin erilaisia projekteja (sotasaalis-kp:iden muutto 9 mm:ksi, Sampo jne) mutta niihin hukkui niin paljon aikaa että mitään ei tapahtunut. Jonkun Terni-kiväärin säädettäviin tarkkuustähtäimiinkin käytettiin resursseja ja aikaa, vaikka asialla ei ollut mitään väliä! Kun täällä oli totuttu ampumaan kympinrinkiä ja löytämään täydellinen käynti aseeseen. Terni taas oli tehty sotatuotannon ehdoilla.
 
Onko mitään tietoa miksei meille ostettu sodan aikana Saksasta MG-42 vaan mentiin Maximeilla?
Sen takia, että PV oli onnistunut kyllä tekemään konversion laippakantapatruunallemme kuten @Pzgnrl jo tuossa linkkasikin, mutta Saksa ei enää suostunut sen valmistuttua toimittamaan aseen osasettejä, koska katsoivat tarvitsevansa koko tuotannon itse.

Suomellahan oli aiemmin Lahden yleiskonekivääriprojekti Sampo, jonka aseet pääsivät kenttäkokeisiinkin nimikkeellä L-41 (30 kappaletta oli kenttäkokeissa), mutta tuo MG42-projekti tuli tielle ja pysäytti Sammon jatkokehityksen. Sen olemassaolo olisi kuitenkin ollut varmasti hyödyksi kesän 1944 ratkaisutaisteluissa.
 
1943 syksyllä saadaan MG42-konekivääreitä 3kpl Kannaksen, Maaselän ja Aunuksen ryhmille koekäyttöön määräajaksi. Raporteissa ase sai runsaasti kiitosta. Saksasta tarjottiin runko-osien valmistusta Suomen armeijalle, muutostyö 7,62x53r patruunalle vaadittavine osineen olisi tehty Suomessa. Keväällä 1944 saksalaiset ilmoittivat etteivät kykene toimittamaan edes levyosia. Suomessa levytyökalujen valmistus olisi vaatinut liian pitkän ajan ja hanke raukesi.
Lähde: Arma Fennica
 
Xitterissä kiersi kuva samantyylisestä systeemistä KaiPr:n ampumaleiriltä, tosin ilman tuota sukkaa. Eli vyö tuli ampujan repusta. Toimiihan se noin yhden vyön verran, mutta entäs vyön vaihto? Vai liitetäänkö koko tuliannos yhdeksi vitjaksi reppuun ja otetaan eksoskeleton auttamaan sen kannossa?
Veikkaan, että vyö on vain tuolla repun taskussa. En usko että siellä on kannua. Vyön vaihtohan on helppo. Eka ammutaan repussa oleva tyhjäksi ja sit aseessa kiinni olevasta kannusta uusi vyötilalle. Taitaa jopa nopeuttaa vyön vaihtoa, kun kannu on jo valmiiksi kiinni aseessa.
Tosin jos vyö tulee vain taskusta, niin kuinkahan nopeasti vyö repii sen riekaleiksi. Aikoinaan erinäköisiä kokeiluita noissa nähnyt, mutta tällein livenä varusmiehillä en.
 
Back
Top