Alio: Korkeakoululakeihin pohditaan muutoksia
Aliot Turun Sanomat 3:00 0
Vesa Taatila
Viime vuonna opetusministeriömme johdolla valmisteltiin korkeakoulutuksen visio vuodelle 2030. Sen keskeisiksi tavoitteiksi esitettiin, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon, jatkuva oppiminen olisi mahdollista elämän eri tilanteissa ja että korkeakoulujen koulutustarjonta olisi joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä.
Nyt opetusministeriö on tuonut ensimmäisen luonnoksen korkeakoululakien muuttamisesta lausuntokierrokselle. Esitettyjen muutosten punaisena lankana kulkee ajatus korkeakoulujen entistä suuremmasta roolista osaamisen jatkuvassa kehittämisessä sekä opiskelijavalintojen joustavoittaminen.
Eniten keskustelua luonnoksen ehdotuksista syntyy varmaan ajatuksesta, jonka mukaan korkeakoulut voisivat järjestää maksullista tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU:n kansalaisille. Tällä hetkellä mahdollisuus on olemassa vain EU:n ulkopuolisille henkilöille.
Esitystä voi perustella sillä, että nopeissa muutostilanteissa voi syntyä tarve saada nopeasti uusia osaajia. Korkeakoulujen rahoitusmalli on rakennettu niin, että uudet avaukset ovat hyvin hitaita toteuttaa ja vaativat käytännössä joidenkin menossa olevien koulutusten supistamista. Esimerkki tilanteesta olisi voinut olla viime vuosien kova rakennusmestaritarve. Jos luonnos etenee laiksi, rakennusyritys voisi ostaa koulutuksen työntekijöilleen ja saada siten suhteellisen nopeasti uusia mestareita työmailleen.
Vasta-argumentiksi voi nostaa koulutuksen ilmaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset. Luonnoksessa on esitetty erilaisia mekanismeja, joilla estetään reitin käyttö koulutuspaikan ostamisessa tai maksujen valuttamisessa koulutettaville tilaajaorganisaation sijasta. Esitetty muutos olisi kuitenkin yksi maksukoulutusta lisäävä askel ja sellaisena periaatteellisen keskustelun paikka.
Ammattikorkeakoulujen master-tutkintojen kannalta luonnos esittää kahta pitkään toivottua muutosta. Ensinnäkin esitys mahdollistaisi vanhoilla opistotutkinnoilla hakeutumisen suoraan ylempiin opintoihin ilman tarvetta päivittää koulutus oman alan perustutkinnoksi. Tämä muutos olisi helpotus tuhansille pitkän linjan ammattilaisille, jotka olisivat kiinnostuneita päivittämään tutkintonsa, mutta joiden vanhat paperit eivät vastaa heidän tämän päivän osaamistasoaan.
Toinen merkittävä muutos olisi työkokemusvaatimuksen lieventäminen. Nyt ammattikorkeakoulun master-koulutukseen hakijalta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus perustutkinnon suorittamisen jälkeen.
Luonnoksessa vaatimus tippuu kahteen vuoteen, eikä se ole enää sidottu perustutkinnon suorittamisen jälkeiseen aikaan. Muutos selkeyttäisi tilanteita, joissa henkilö on työskennellyt ammattilaisena jo opintojensa aikana tai niitä ennen, kuten huomattava enemmistö opiskelijoista on tehnyt.
Merkittävä muutos olisi myös esitys opiskelijoiden siirtymismahdollisuuksien parantamiseksi korkeakoulun sisällä. Tällä hetkellä sisäiset siirrot eri koulutusalojen välillä ovat käytännössä mahdottomia, vaikka esimerkiksi tietotekniikkainsinöörillä ja -tradenomilla on paljon yhteisiä osaamiskokonaisuuksia. Esitetty muutos avaisi opiskelijoille mahdollisuuden hakeutua kiinnostustaan ja osaamistaan paremmin vastaavaan koulutukseen ilman uutta yhteishakua.
Luonnoksessa ei oteta ollenkaan kantaa korkeakoulujen polttavimpiin kysymyksiin eli rahoitusmalliin ja kehyksen laajuuteen. Koulutuksesta on viime vaalikausilla leikattu huomattavasti valtionrahoitusta ja etenkin ammattikorkeakoulut ovat koreilleet listan kärkipäässä. Nyt, kun korkeakoulujen vastuuta jatkuvasta oppimisesta laajennetaan eikä mitään tehtäviä oteta pois, olisi toivottavaa, että muutos huomioidaan myös rahoituksessa.
Koulutussektorin rahat menevät suurimmalta osalta henkilöstön palkkoihin. Leikkaukset ja vaikeasti ennakoitavat nopeat muutokset heijastuvat vääjäämättä tähän tulevaisuuden osaamisen rakentamisen kannalta kriittisen tärkeään joukkoon, kuten olemme liian usein joutuneet viime vuosina näkemään.
Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja.
