https://en.wikipedia.org/wiki/The_End_of_History_and_the_Last_Man Osui aika pahasti hutiin, EU ja NATO eivät ole ikuisia, itse asiassa molemmat vaikuttavat perin kuolevaisilta juuri nyt...
Koulutus 100+
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
https://en.wikipedia.org/wiki/The_End_of_History_and_the_Last_Man Osui aika pahasti hutiin, EU ja NATO eivät ole ikuisia, itse asiassa molemmat vaikuttavat perin kuolevaisilta juuri nyt...
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden.
Tarkoitus oli ainoastaan nostaa esiin pienempien yksikköjen taipumus sulautua tai liittoutua isompiin kokonaisuuksiin. Yksilö, perhe, klaani, heimo; kunta, maakunta, kansallisvaltio, valtioliitto, liittovaltio…
EU:n ja Naton hajoaminen ei ole kirkossa kuulutettu. Vedonlyöntikertoimet ja pitkät bondit kertoisivat muuten toista tarinaa. Toisaalta USA päätyi sisällissotaan, Tuhatvuotinen valtakunta tuhoon ja Neuvostoliitto hajoamiseen. Vain Kiina ja Intia ovat ikuiset.
Viimeksi muokattu:
Niin aina, siihen asti kun ei enää olekaan.... Ei toi ole mikään termodynamiikan toinen pääsääntö vaan kehityksen suunta voi hyvinikin kääntyä ja on kääntynyt maailmalla moneen otteeseen, imperiumit ovat hajonneet ja tulevat hajoamaan tulevaisuudessa.....
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin.
Yksinasuminen lisääntyy (sinkut, vanhukset), perhekoko pienenee (laskeva syntyvyys), suvut ja klaanit hajaantuvat (kaupungistuminen ja kansainvälistyminen).
Toisaalta USA kävi sisällissodan, natsi-Saksan tuhatvuotinen valtakunta katosi vuosissa ja Neuvostoliitto hajosi.
Imperiumit katoavat. Brittien imperiumi teki tilaa USAn ja Neuvostoliiton hallitsemalle kaksinapaiselle maailmalle, jossa kolmas valtakunta joutui näyttelemään kolmatta pyörää.
Mutta uusia syntyy. Kiina havittelee paikkaansa maailman mahtina. Venäjä pyrkii kääntämään historian viisareita edes alueellisen suurvallan suuntaan. Turkki ja Iran haaveilevat samanlaisesta roolista.
Varsovan-liitto ja YYA-sopimus heitettiin historian roskakoppaan, mutta EU:n ja Naton jäsenmäärä näyttää kuitenkin edelleen kasvavan (brexitistä huolimatta).
Näitä erinäisiä himmeleitä pitää yllä ainoastaan öljyn saatavuus. Toisin sanoen, on ihan sama esim. minkälaisen dystooppisen kommarivaltion Kiinan The Puolue haluaa väkertää itselleen niin tämä koneisto tulee vaativaan päivä päivältä isompaa energian kulutusta erilaisten järjestelmien ylläpitämiseen. Jahka öljylamppuun ei saa enää valopeteä niin samassa yhteydessä show päättyy. Oikeuden jaon perusteella voi päätellä, että show on päättymässä, koska yhteiskunnat kehittelevät ns. drakoniaanisia lakeja eli pikku rikoksista saa suhteellisen isoja tuomiota ja muutenkin meno alkaa olla epäoikeudenmukaista tavallista kansaa kohden yms korruption seassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Draconian_constitution
"Although the full Draconian constitution no longer exists, severe punishments were reportedly meted out to those convicted of offenses as minor as stealing an apple. There may have been only one penalty, execution, for all convicted violators of the Draconian constitution[15] and the laws were said to be written in blood instead of ink."
Loyd
Kenraali
"Saat pullakahvit, kun voitat minut leuanvedossa", sanoi opettaja 10-vuotiaalle Tuomo Himangalle – nyt tämä on maailmanluokan paraurheilija
https://yle.fi/uutiset/3-10493434
https://yle.fi/uutiset/3-10493434
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Emma Kari ajaa tällaista. Mietin vain, että mikä nyt on aikaista... jos kyse on unen kestosta, pituus lienee olennainen. Laatu myös. Pitää sieltä alkupäästä saada lisää ja mennä ajoissa mammimaan. Minun teinipenskani aina perustelee pelikoneella roikkumistaan sillä, että "mä meen huomenna ysiin".
Tarkoitan, että siirretään sitä kouluaamua minne vain, kyllä se nykyteinin valvominen perässä tulee.
Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä: "Teini-ikäisille liian aikaisia"
https://yle.fi/uutiset/3-10512746
Tarkoitan, että siirretään sitä kouluaamua minne vain, kyllä se nykyteinin valvominen perässä tulee.
Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä: "Teini-ikäisille liian aikaisia"
https://yle.fi/uutiset/3-10512746
Fremen
Greatest Leader
Seuraavaksi työpaikoilla vihreiden virasto-paratiisissa... noh siirretään sitten kelloa muuta Eurooppaa vastaan, niin saadaan nukkumatille sopivammat työvuorot.
Mutta fakta on se että jos myyt jotain ulkomaille (=Suomen vientiteollisuus), niin se joka vitun tunti joka me ollaan sihteereistä lähtien poissa konttorista maksaa rahaa ihan saatanasti. Kyllä tämä Ruotsissakin tiedetään, meidän heikkoutena. Yksi tunti päivässä illalla on monta potentiaalista diiliä, menetettynä.
Mutta jos Emma K. vaatii, niin mikäs siinä. Logiikka on aina aukoton:
"koska minä sanon niin!"...
Fuck you, you stupid undereducated piece of shit.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Sepä se on tietysti. Ovathan teinit todella väsyneitä, mutta se koulupäivän lykkääminen ei puutu alkusyyhyn eli ruutuaikaan. Jos 10 vuotta sitten oli yksi sellainen peliaddikti viittäkymmentä kohden, siis sellainen, joka pelasi vaikka viisi tuntia joka päivä, nyt on sellaisia paljon, jotka voivat pelata yhdeksän tuntia joka päivä. Pääsevät koulusta ja pelaavat yhteentoista illalla. Sitten viikonloppuisin pelaavat myös yöt ja nukkuvat neljään päivällä.
Vanhemmat eivät puutu, koska saavat itse istua sohvassa ja syödä. Usein se on vain äiti.
Minusta tämä on syvällisempi ongelma, joka liittyyy sen iltaunen alkupäähän eikä loppupäähän.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Elämä on.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Keltikangas-Järvisen kanssa osittain samoilla linjoilla, mutta vain osittain.
Jos mulle maksetaan riittävästi, tuon näytille muutamia kymmeniä oppilaita, jotka eivät ole oppineet oikeastaan mitään peruskoulunsa aikana. Onpa joukossa jopa käytännössä luku- ja kirjoitustaidoton 7.-luokkalainen. Kaikki kantasuomalaisia ns. normaaleja lapsia. Kaikkia yhdistää se, että heitä EI ole opetettu ilmiöoppimisen tai digilaitteiden avulla.
Jos ennakkotiedot pitävät paikkansa ja vuoden 2015 aineistolla perustellaan, miksi OPS2016 on epäonnistunut, niin...
Sen sijaan uskottavampi selitys on mielestäni se Hesarin jutussa mainittu esimerkki lapsesta, joka sai itse päättää omat kotitehtävänsä eikä sitten kahteen viikkoon antanut itselleen yhtään kotitehtävää. Kuka epäonnistui? - Opettaja! Toinen minkä uskon hyvin, on vanhempien osuus. Ei niin, että vanhempien pitäisi treenata ja rääkätä sitä lastaan niin, ettei sillä ole lainkaan vapaa-aikaa. Vaan niin, että vanhemmat keskustelevat lapsen kanssa, leikkivät joskus sen lapsen kanssa, lukevat sille lapselle ja ylipäänsä ovat läsnä. Eivätkä vain räplää jatkuvasti kännykkää ja/tai itseään tai ole kännissä/muissa päihteissä 24/7. Tai sitten töissä. Jos iskä lähtee töihin ennen lapsen heräämistä ja tulee takaisin lapsen mentyä nukkumaan ja sitten kohdattaessa on niin stressaantunut ja väsynyt, että jaksaa vain huutaa ja vittuilla, niin herkkua ei ole penikalle sekään.
Minkä tahansa opetusmenetelmän saa kustua, jos sitä ei ymmärrä ja tekee väärin. Vastaavasti millä tahansa menetelmällä saa opetettua, jos sen tekee oikein. Tähän liittyy myös se mitä, missä, milloin ja kenelle opetetaan. Mutta nuo pitää opettajan tietää. Siksi me ollaan ammattilaisia, että tuo on meidän homma. Nyt liian moni opettaja laiskuuttaan/konservatiivisuuttaan jättää opettelematta uudet menetelmät ja kusee sitten homman silkkaa taitamattomuuttaan. Lisäksi osa on yksinkertaisesti niin paskoja, kuten missä tahansa ammatissa, että kusee homman joka tapauksessa menetelmästä riippumatta.
Kieltäydyn uskomasta, että oppilaan oppimista heikentää se, että olen kirjoittanut historian oppikirjan tekstin nettiin, hakenut siihen kuvat luvallisista lähteistä (ja laittanut lähdeviitteet), liittänyt tekstin oheen tiivistelmän aiheesta sekä pelkkänä tekstiversiona että puhuttuna luentona tekstin kera, tehtävät jotka pyrkivät olemaan monipuolisia ja monen tasoisille oppilaille suunnattuja sekä vastaukset tehtäviin taas pelkkänä tekstinä sekä puhuttuna. Ja varannut koulun laitteet jokaiselle oppitunnille.
Edit.
Lisätään vielä mukaan itse tehty äänikirja, eli jokaisen kappaleen lopussa on teksti äänitiedostona. Lisäksi tekstit on koottu yhteen sekä kappaleittain että laajempina kokonaisuuksina. Jatkossa teen tiivistelmät kappaleista myös pelkkien yksittäisten lauseiden, kuvien ja äänen avulla, jolloin sanasokeillekin tarttuu jotain mieleen.
Viimeksi muokattu:
Kävin Pekka Peuran luennolla ja sain vahvistuksen omille ennakkoluuloilleni.
Uudistuksien pointti ei ole mikään opetusmetodi, vaan oppilaan arviointi. (seuraavat omassa, vapaavalintaisessa järjestyksessä)
1. Opettaja arvostelee sitä mitä arvostaa. Tämä vaihtelee.
2. Opettaja skaalaa taulukkonsa oppilasaineksen mukaan suunnilleen Gaussin käyräksi.
3. Oppilaita ei ole sitoutettu oppimiseen.
Kuvaaja, jossa näytetään, miten 4000 lukiolaista on pärjännyt valtakunnallisessa kyselyssä historian alalla ja mitkä ovat heidän arvosanasa omassa koulussa, oli raju. Omassa lukiossaan arvosanan 10 oli saanut oppilaita, joilla oli n. 40% tehtävistä ratkaistu oikein. Vastaavasti arvosanan 5 oli saanut oppilaita, joilla oli 60% tehtävistä ratkaistu oikein.
Ja 20000 oppilaan arvosanoja verrattiin matematiikan pisa-testin pisteytykseen. Havaittiin, että lukiot voitiin jakaa neljään koriin Q1-Q4 pisa-menestyksen mukaan. Korkeimman korin lukioissa matematiikassa vitosen saaneet oppilaat saivat samoja pisteitä joita heikoimman korin ysin oppilaat.
Jos itsearvointi hoidetaan (=opetetaan) oikein ja oppilaat sitoutetaan siihen, se edistää oppimista enemmän kuin mikään muu. Jos oppilas ymmärtää, että hän oppii vain itselleen ja vain itseään varten, hänen motivaationsa on parempi kuin jos hän yrittää vain täyttää kuvittelemansa opettajan tai vanhempien toiveet.
Tähän saakka olen samaa mieltä Peuran kanssa.
Peuran ratkaisu on lopettaa arviointi ja siirtyä kokonaan itsearviointiin (ei näköjään ihan oikeasti, mutta näin se markkinoi). Lukio mahdollistaa tämän, koska nykyään yo-todistus merkkaa jotain, lukiotodistus ei mitään. Meillä peruskoulussa tämä ei ole mahdollista (tai olisi, muttei oikeudellisesti kestävää), joten tähän pitää miettiä joku käytännössä toimiva ja kestävä ratkaisu.
Uudistuksien pointti ei ole mikään opetusmetodi, vaan oppilaan arviointi. (seuraavat omassa, vapaavalintaisessa järjestyksessä)
1. Opettaja arvostelee sitä mitä arvostaa. Tämä vaihtelee.
2. Opettaja skaalaa taulukkonsa oppilasaineksen mukaan suunnilleen Gaussin käyräksi.
3. Oppilaita ei ole sitoutettu oppimiseen.
Kuvaaja, jossa näytetään, miten 4000 lukiolaista on pärjännyt valtakunnallisessa kyselyssä historian alalla ja mitkä ovat heidän arvosanasa omassa koulussa, oli raju. Omassa lukiossaan arvosanan 10 oli saanut oppilaita, joilla oli n. 40% tehtävistä ratkaistu oikein. Vastaavasti arvosanan 5 oli saanut oppilaita, joilla oli 60% tehtävistä ratkaistu oikein.
Ja 20000 oppilaan arvosanoja verrattiin matematiikan pisa-testin pisteytykseen. Havaittiin, että lukiot voitiin jakaa neljään koriin Q1-Q4 pisa-menestyksen mukaan. Korkeimman korin lukioissa matematiikassa vitosen saaneet oppilaat saivat samoja pisteitä joita heikoimman korin ysin oppilaat.
Jos itsearvointi hoidetaan (=opetetaan) oikein ja oppilaat sitoutetaan siihen, se edistää oppimista enemmän kuin mikään muu. Jos oppilas ymmärtää, että hän oppii vain itselleen ja vain itseään varten, hänen motivaationsa on parempi kuin jos hän yrittää vain täyttää kuvittelemansa opettajan tai vanhempien toiveet.
Tähän saakka olen samaa mieltä Peuran kanssa.
Peuran ratkaisu on lopettaa arviointi ja siirtyä kokonaan itsearviointiin (ei näköjään ihan oikeasti, mutta näin se markkinoi). Lukio mahdollistaa tämän, koska nykyään yo-todistus merkkaa jotain, lukiotodistus ei mitään. Meillä peruskoulussa tämä ei ole mahdollista (tai olisi, muttei oikeudellisesti kestävää), joten tähän pitää miettiä joku käytännössä toimiva ja kestävä ratkaisu.
Jos lukion käynyt hakee ammattikouluun, niin valinta suoritetaan nimenomaan lukiotodistuksen perusteella eikä siis yo-todistuksen. Tämä merkitys lukiotodistuksella ainakin on.
Sarek1
Ylipäällikkö
Näistä uusista avokonttorihässäkkäkouluasioista, mutta vain pikkuisen. Tunsinpa kerran ”Budejovicessä” uuden uutukaisen koulun, sellaisen avokonttorimallisen ja viimeisintä pedagogista huutoa olevan elinkaarimallisen tuhannen lapsen tehtaan. Koulurakennuksen seinien rakennustapa oli tehty viimeistä piirtoa Inkluusion ja Uuden Pedakomiikan Aatteen oppien mukaan ja suurissa hallitiloissa työskenteli hälinässä ja hässäkässä useita opettajia ja kymmenparvittain oppilaita tyynydigidigitaivaassa. Käytännössä tästä Suuresta Harppauksesta seurasi se, että huomattavalla osalla oppilaista oppiminen kärsi huomattavasti melun ja siitä seuraavien keskittymisvaikeuksien vuoksi. Mikä neuvoksi, kun muunneltavuudesta ja ideologian palosta huolimatta ”tuotanto” ei toiminutkaan niin kuin piti? Vastaus: koululle ostettiin ensiapuna 200 vastamelukuuloketta, jotta ideologista tappiota ei tarvitse myöntää. Nerokasta, eikö vain!
Miten tämä on mahdollista?
Sarek1
Ylipäällikkö
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Juuri näin se menee. Toinen poikani ei anna itselleen koskaan kotitehtävistä edes niitä, jotka opettaja on ollut antavinaan, joten kyllä siinä pientä läsnolon poikasta tarvitaan. Opetusmenetelmissä siellä taas ei ole mitään uutta. Pännä ja paperi eikä ketään liiemmin kiinnosta kuin perseily. Tälle nuoremmalle pojalle laitteet olisivat jo oppimista oikeasti edesauttava tekijä, mutta laitteita ei ole käytössä, koska niitä ei talossa ole kuin jokunen. Vapaaehtoiseen lukemiseen hänellä ei ole aikaa ja halua. On motocrossharrastukset ja muut.
Tunnen etäisesti erään opettajan, joka osaa nuorten kertomien juttujen mukaan miltei ryhmälle kuin ryhmälle opettaa pilkkusäännöt kuudessa minuutissa. Puhutaan nyt siis ryhmän keskimakkarasta. Opettaja istuu perseellään ja käyttää dokumenttikameraa, kirjoittaa itse lauseet ja siinä on joku kilpailu. Lapset katsovat kelloa, että aika kuluu: ehtiikö opettaja istuttaa pääsäännöt lupaamassaan ajassa. Onko mahdoton tehtävä? Lopulta oppilaat tekevät harjoituksia tabletilla tai paperiin tai vihkoon tai tekevät ihan muuta ja kertaavat seuraavalla kerralla. Mutta se on ihan sama, mikä tuohenpala sielläkin on käytössä. Siitä materiaalista ei parempia tuloksia saisi kukaan, vaikka eihän sekään mikään opettajien välinen tai metodien välinen kilpailu ole.
Opetussuunnitelmia tehtäessä pitäisi muistaa, että hulluus istutetaan näkymättömiä kanavia pitkin, eräänlaisena trendinä ja hypetyksenä. Meinaan, jos ottaa laitteen käteen ja lähtee pitkin käytäviä viihtymään säkkituoli toisessa kainalossa viikoksi jonkin triviaalin tehtävän takia, jota "projektiksi" sanotaan, se on kyllä helkkarin tehotonta lojumista. Sitten on projekti joka luokassa ja koko ajan kaikilla yksi askartelukerho menossa.
Järki päässä eteenpäin. Voisin kuvitella, että oppikirjan tekeminen valmistaa opettamaan, on se sitten vaikka digikirja.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Muistan aikoinaan, kun kysyin lukiossa, että miksi tätä opetetaan/opiskellaan? Aiheena tais olla jotain klassista banaanikärpäsista tms. vastauksena oli: tarvitsette sitä kirjoituksissa. Minusta se oli silloin ja on yhä edelleen paska vastaus. Ainakaan allekirjoittaneen genetiikalla se ei aiheuta minkäänlaista halua opiskella, miksi opetella jotain, mitä tarvitset vain kirjoituksissa ja sen jälkeen et koskaan? Kaikki sellainen, mitä oikeasti pystyy mieltämään tarvitsevansa kyllä tarttuu päähän, mutta turhan opiskelu ei kiinnosta yhtään. Sama oireyhtymä näyttää olevan jälkikasvulla, nyt kun on ammattiin opiskelemassa mieleisellä alalla, niin kaikki tarttuu päähän, ei tarvi enää vihjata koulusta mitään kun kaikki hoituu itsestään. Toisin oli yläkoulun aikana, kyllä piti käyttää kaikki tunnetut ja hyväksytyt kasvatuskeinot, että olis neiti jaksanut painaa loppuun saakka.