Koulutus 100+

[Oho]

No jaa,
"Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni ."
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/onko_suomen_kieli_vaikeaa.19768.blog

Tai sitten ei, Suomesta tehnee osittain hankalan se että se kuuluu perin pieneen kieliperheeseen indoeurooppalaisten kielten puristuksessa... Mitalin kääntöpuolena sitten suomalaiset oppivat englantia huonommin kuin naapurit, etenkin lännessä.

 

[PSB 5500]

Tai sitten ei, Suomesta tehnee osittain hankalan se että se kuuluu perin pieneen kieliperheeseen indoeurooppalaisten kielten puristuksessa... Mitalin kääntöpuolena sitten suomalaiset oppivat englantia huonommin kuin naapurit, etenkin lännessä.

Totta varmaan tämä meikäläisten kielenoppimisen vaikeus, joltain osin. Miten tähän huonoon (?) kieltenoppimiseemme on vaikuttanut tämä meidän kieltenopetus eli kirjoittamisen ja täydellisen kieliopillisen muodon hakeminen puheen kustannuksella, ainakin siis omana kouluaikana 80-90-luvuilla? Ja ehkä myös se että omat vanhempamme , ns suuret ikäluokat, eivät osanneet englantia läheskään siinä mitassa miten me nykyisin.

 

[Hallinkorva]

Totta varmaan tämä meikäläisten kielenoppimisen vaikeus, joltain osin. Miten tähän huonoon (?) kieltenoppimiseemme on vaikuttanut tämä meidän kieltenopetus eli kirjoittamisen ja täydellisen kieliopillisen muodon hakeminen puheen kustannuksella, ainakin siis omana kouluaikana 80-90-luvuilla? Ja ehkä myös se että omat vanhempamme , ns suuret ikäluokat, eivät osanneet englantia läheskään siinä mitassa miten me nykyisin.

Mikäli englannin oppimisesta on kyse, en mitenkään löydä Ranskasta, Espanjasta, Italiasta tai Espanjasta yhtä hyvää keskimääräistä englannin kielen hallintaa kuin Suomessa. Jos Ruotsi on karvan verran edellä, se tosiaan on sekä indoeurooppalainen kieli että vielä alaryhmänä (germaaninen) samaa puuta kuin englanti.

Germaaniset kielet: englanti, saksa, hollanti, ruotsi, tanska, alasaksa, afrikaans, norja

EF Education First -koulutusyhtiön raportti 2015: Se teki 750 000 aikuiselle kielitestit 63 maassa. Suomea paremmin englantia osattiin sen tutkimuksen mukaan vain Tanskassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Me olimme aivan huippuja.

Ei tässä pitäisi yhtään hötkyillä. Mitään perusteita tällaiseen järkyttävään englannistamiseen ei ole. Ellei sitten se, että maahanmuuttajien ja suomalaisten eroja halutaan tasottaa koulutuksessa, koska englanti fusionaalisena kielenä on helpompi edes jollain tavalla oppia.

 

[Talvela]

 

[Nojatuolistrategi]

Lokakuun juttu.

Miten Suomeen saisi lisää vetovoimaa?

Tähän kysymykseen Elinkeinoelämän keskusliitto EK halusi vastauksen ja tilasi ehdotuksia viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajalta Mikael Jungneriltahttps://www.hs.fi/haku/?query=mikael+jungnerilta. Jungner antoi monta ideaa kuten, että englannista pitää tehdä virkakieli, säätely on poistettava ja Suomeen on luotava kansallinen wau-strategia. Englanti olisi palvelukieli niissä kunnissa, jotka tästä erikseen päättävät. Palvelukieli tarkoittaa oikeutta saada palvelua englanniksi, oikeutta käyttää työssään englantia sekä riittävää englanninkielisten palveluiden mitoitusta, ottaen huomioon maahanmuuttajien määrä kunnassa. Osana kansallista akkustrategiaa Terrafamen toimintaa pitäisi laajentaa akkukemikaalien tuotantoon ja akkujen valmistukseen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005881713.html

Jungner saisi suunnata itse lataamoon. Tuota perinteisen pirttiviljelyn wau-va –strategiaa lukuunottamatta ideat jäivät keskosiksi.

 

[Nojatuolistrategi]

Koodarin koulutus.

Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Antti Valmarin mukaan Suomen koodaripulaan on monta syytä. Hän nostaa Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan esiin niistä kaksi, joiden merkitystä ei hänen mukaansa ole ymmärretty.

Valmarin mukaan useimmissa suomalaisissa tutkinnoissa ohjelmistojen matematiikkaa aletaan opiskella liian myöhään ja sitä on liian vähän. Alan tärkeimpien kansainvälisten järjestöjen ACM:n ja IEEE:n koodarikoulutussuositusten mukaan ohjelmistoalalla tarvitaan aivan eri matematiikkaa kuin monilla muilla tietotekniikan aloilla.

Liian vähäinen oikeanlaisen matematiikan opetus ei Valmarin mukaan välttämättä haittaa keskitason koodareiden kouluttamista.

− Mutta tekee mahdottomaksi huippujen kouluttamisen teknisissä asioissa, Antti Valmari kirjoittaa.

Toinen koodaripulaa lisäävä ongelma hänen mukaansa on, että yliopistojen tulosohjausjärjestelmä suuntaa tutkimuksen pois koodausta eniten hyödyttävistä asioista.

− Esimerkiksi World Wide Webin standardien suunnitteluun osallistuminen antaisi Suomelle etumatkaa sen suhteen, minkälaisia uusia tuotteita voidaan lähitulevaisuudessa tehdä. Sellainen työ on kuitenkin tulosmittareissa nollan arvoista.

https://www.verkkouutiset.fi/professori-koodaripulasta-kaksi-syyta-joita-ei-ole-ymmarretty/

 

[Oho]

...

Kovin on viher-painotteista, no ehkä ne eheytyvät vihreydestään... Jollei niin ei hyvä jatkossa heilu....

 

[Talvela]

Kovin on viher-painotteista, no ehkä ne eheytyvät vihreydestään... Jollei niin ei hyvä jatkossa heilu....

Ihmisen arvot ja maailmankuva lyödään lukkoon noin 25 vuotiaana, siksi bolsevikit halusivat heti sodan jälkeen ottaa haltuun koulutuksen.

 

[Oho]

Ihmisen arvot ja maailmankuva lyödään lukkoon noin 25 vuotiaana, siksi bolsevikit halusivat heti sodan jälkeen ottaa haltuun koulutuksen.

Ei ole totta, siis toi ikä... onhan noita varsin tunnettuja esimerkkejä, Friedrich Hayek etenkin.....

https://katecarruthers.com/2005/02/...urchill-on-being-a-socialist-or-conservative/

Mutta mutta, mun käsittääkseni asiasta on tutkittuakin tietoa: Ihmisten arvot ja poliittinen maailmankuva tuppaa siirtymään oikealle ja konservatiisemmaksi lasten myötä.

 

[Talvela]

Ei ole totta, siis toi ikä... onhan noita varsin tunnettuja esimerkkejä, Friedrich Hayek etenkin.....

https://katecarruthers.com/2005/02/...urchill-on-being-a-socialist-or-conservative/

Mutta mutta, mun käsittääkseni asiasta on tutkittuakin tietoa: Ihmisten arvot ja poliittinen maailmankuva tuppaa siirtymään oikealle ja konservatiisemmaksi lasten myötä.

Jostain tutkimuksesta tuon muistinkin, hyvä jos ei ole totta.

 

[Nojatuolistrategi]

Ei maksa vaivaa: elinvoimaiset vai -vaivaiset kielet?

Jos kielten yhteiskunnallista elinvoimaisuutta todella pidetään arvokkaana, kaikkien kynnelle kykenevien on osallistuttava ponnisteluihin.

Kieli ei kuole, jos yhdyssanat menevät joskus väärin. Kieli ei kuole edes silloin, kun ihmiset puhuvat twiiteistä tai tviiteistä eivätkä esimerkiksi viserryksistä. Kieli kuolee, jos sitä ei enää maksa vaivaa käyttää.
Silloin voimme muistella ”Helsinki Book Fairissa”, kuinka äidinkielellämme kirjoitettujen teosten osuus kirjamessujen tarjonnasta oli vielä yli 90 prosenttia eikä alle 9.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882671.html

Olisikohan niin, että Suomessa huomio kiinnittyy mikroskooppisten pienten vähemmistökielten tekohengittämiseen, vaikka samaan aikaan maailmankielitaito kapenee tankeroenglanniksi?

Äidinkielen ja yhden tai kahden (pitkän) vieraan kielen oppiminen ei luulisi olevan ylivoimaista, jos opiskelu alkaa tarpeeksi aikaisin.

 

[Nojatuolistrategi]

Tamperelainen punavihersokeus.



Miltei 70% VAS tai VIHR.

 

[Talvela]

Ei maksa vaivaa: elinvoimaiset vai -vaivaiset kielet?



Olisikohan niin, että Suomessa huomio kiinnittyy mikroskooppisten pienten vähemmistökielten tekohengittämiseen, vaikka samaan aikaan maailmankielitaito kapenee tankeroenglanniksi?

Äidinkielen ja yhden tai kahden (pitkän) vieraan kielen oppiminen ei luulisi olevan ylivoimaista, jos opiskelu alkaa tarpeeksi aikaisin.

Kuten uutisen kommenteista jo käy ilmi ainoa ratkaisu on tietoinen erottautuminen ja heimoutuminen niille jotka haluavat jatkaa etnisinä suomalaisina, sen pitäisi olla ihan yhtä sallittua meille kuin muillekin.

 

[Talvela]

Tamperelainen punavihersokeus.

Katso liite: 24979

Miltei 70% VAS tai VIHR.

Huomioi myös kasvatustieteet, kuka opettaa lapsiamme.

 

[Nojatuolistrategi]

Kuten uutisen kommenteista jo käy ilmi ainoa ratkaisu on tietoinen erottautuminen ja heimoutuminen niille jotka haluavat jatkaa etnisinä suomalaisina, sen pitäisi olla ihan yhtä sallittua meille kuin muillekin.

Kehitys, taantumus tai muutos näyttäisi vievän toiseen suuntaan: yksinasuminen lisääntyy (sinkut, vanhukset), perhekoko pienenee (laskeva syntyvyys), suvut ja klaanit hajaantuvat (kaupungistuminen ja kansainvälistyminen).

Spoiler

Kulttuuriantropologiassa heimolla tarkoitetaan kylässä asuvaa muutaman sadan ihmisen joukkoa, jolta puuttuu voimakas johtajuus. Heimoa yhdistää lähinnä sukulaisuus ja heimo on teoriassa ryhmien joukko[2]. Väestömäärä on aina yleensä alle 1 000. Heimo voi hankkia elatuksensa joko yksinkertaisella maanviljelyllä tai paimentolaisuudella. Suotuisissa oloissa heimo voi hankkia ravintoa metsästyksellä ja kalastuksella[3] jolloin puhutaan ”kompleksisista metsästäjä-keräilijöistä”.

Heimo on etnisesti yhtenäinen. Heimoa hallitaan suhteellisen tasa-arvoisesti tai mahtimiehen johdolla. Mahtimies on yleensä neuvoa-antava karismaattinen johtaja jonka on monesti kuunneltava yleistä mielipidettä[2]. Silti kaikki päätökset eivät ole enemmistöpäätöksiä niin kuin hopeilla[2]. Mahtimiehelläkään ei ole suurta valtaa, hänen pitää ansaita johtajuutensa. Yksityisomistus on yleensä niukkaa.

Heimon sisällä on eriarvoisia ryhmiä, muttei varsinaisia yhteiskuntaluokkia. Yksilön asema heimossa määräytyy sukulaisuuden mukaan[3].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimo_(kansatiede)

Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostui suomalaiset. Suomen heimot ovat nykyisin muuttoliikkeen vaikutuksesta suureksi osaksi sekoittuneita. Mikael Agricola mainitsee vuoden 1548 Uuden Testamentin esipuheessa suomalaisiksi heimoiksi suomalaiset, eli varsinaissuomalaiset sekä hämäläiset ja karjalaiset.[3]

Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä ”suomalaista” identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta.[5] Suomen heimoista on runsaasti mainintoja varhaisissa historiallisissa lähteissä, kuten Paavin kirjeissä, Novgorodin ensimmäisessä kronikassa sekä Eerikinkronikassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_heimot

Kansallisvaltiotkin liittoutuvat (EU, Nato).

 

[miikkaj]

Miltei 70% VAS tai VIHR.

Korreloi hyvin koulutuslinjan työttömyyden ja yms taloudelliseen tilanteeseen liittyvän aspektin kanssa.

 

[Nojatuolistrategi]

Koulutuslinjojen työllistymisasteista en tiedä.



Mutta Tampereen yliopistossa näyttää opiskelevan paljon vasemmistolaisia ja vihreitä.

 

[Talvela]

Kehitys, taantumus tai muutos näyttäisi vievän toiseen suuntaan: yksinasuminen lisääntyy (sinkut, vanhukset), perhekoko pienenee (laskeva syntyvyys), suvut ja klaanit hajaantuvat (kaupungistuminen ja kansainvälistyminen).

Spoiler

Kulttuuriantropologiassa heimolla tarkoitetaan kylässä asuvaa muutaman sadan ihmisen joukkoa, jolta puuttuu voimakas johtajuus. Heimoa yhdistää lähinnä sukulaisuus ja heimo on teoriassa ryhmien joukko[2]. Väestömäärä on aina yleensä alle 1 000. Heimo voi hankkia elatuksensa joko yksinkertaisella maanviljelyllä tai paimentolaisuudella. Suotuisissa oloissa heimo voi hankkia ravintoa metsästyksellä ja kalastuksella[3] jolloin puhutaan ”kompleksisista metsästäjä-keräilijöistä”.

Heimo on etnisesti yhtenäinen. Heimoa hallitaan suhteellisen tasa-arvoisesti tai mahtimiehen johdolla. Mahtimies on yleensä neuvoa-antava karismaattinen johtaja jonka on monesti kuunneltava yleistä mielipidettä[2]. Silti kaikki päätökset eivät ole enemmistöpäätöksiä niin kuin hopeilla[2]. Mahtimiehelläkään ei ole suurta valtaa, hänen pitää ansaita johtajuutensa. Yksityisomistus on yleensä niukkaa.

Heimon sisällä on eriarvoisia ryhmiä, muttei varsinaisia yhteiskuntaluokkia. Yksilön asema heimossa määräytyy sukulaisuuden mukaan[3].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimo_(kansatiede)

Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostui suomalaiset. Suomen heimot ovat nykyisin muuttoliikkeen vaikutuksesta suureksi osaksi sekoittuneita. Mikael Agricola mainitsee vuoden 1548 Uuden Testamentin esipuheessa suomalaisiksi heimoiksi suomalaiset, eli varsinaissuomalaiset sekä hämäläiset ja karjalaiset.[3]

Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä ”suomalaista” identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta.[5] Suomen heimoista on runsaasti mainintoja varhaisissa historiallisissa lähteissä, kuten Paavin kirjeissä, Novgorodin ensimmäisessä kronikassa sekä Eerikinkronikassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_heimot

Kansallisvaltiotkin liittoutuvat (EU, Nato).

Ketäänhän ei voi pakottaa kuulumaan mihinkään, uskon että Suomessa on vähintään satojatuhansia jotka haluavat säilyttää etnisyytensä, kielensä ja kulttuurinsa, aivan kuten miljardit muut ihmiset maailmassa.

 

[Talvela]

Koulutuslinjojen työllistymisasteista en tiedä.

Katso liite: 24981

Mutta Tampereen yliopistossa näyttää opiskelevan paljon vasemmistolaisia ja vihreitä.

Kuten aina ennenkin.

 

[Nojatuolistrategi]

Yo-koeuudistus: äidinkieli plus kolme neljän ryhmästä sekä viidentenä vapaavalintainen aine.

Ylioppilastutkinnosta aiotaan tehdä nykyistä vaativampi niin, että kokelaan tulisi suorittaa vastedes nykyisten vähintään neljän pakollisen kokeen sijaan viisi pakollista koetta.

HS:n tietojen mukaan ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan olisi suoritettava viisi koetta, joihin sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kokelaan valinnan mukaan vähintään kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä ja reaaliaineessa järjestettävä koe.

Äidinkieli ja kirjallisuus olisi siis edelleen ainoa kaikille pakollinen koe.

Vastaavasti kuin nykyisin, kokelas voisi jättää suorittamatta itselleen epämieluisimman kokeen. Kokelas päättäisi itse, minkä viidennen kokeen hän suorittaisi lisäksi, sanotaan uudistusta pohjustavassa opetusministeriön muistiossa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005883561.html

Näin abiturientti saisi kirjoittaa esimerkiksi suomen (pakollinen); matematiikan, fysiikan ja englannin (jos ruotsi toisena kotimaisena ei luista); ja kemian (= valinnainen reaaliaine).

Äidinkieli säilyy kuitenkin ainoana pakollisena kaikille.