Jos opettajaa ei homma kiinnosta ja vanhempia lapsen osaaminen vielä vähemmän, on pieneltä koululta mahdollisuus tulla tällaisiakin oppilaita. Itse olen opiskellut ensimmäiset kuusi vuotta kaksiopettajaisella koululla (aina alle 20 oppilasta) ja nykyisin lapsi on samanlaisella (vähän yli 20 oppilasta). Siispä tiedän, että pienissä kouluissa on hyviäkin puolia, mutta vain jos opettajat ovat hyviä.
Koulutus 100+
- Viestiketjun aloittaja Nojatuolistrategi
- Aloitus PVM
Niinpä.
Työrauha on aika olennainen asia. Samoin keskittyminen.
Tuntuu, että nykyiset päättäjät ja kasvatusvirkamiehet ovat itse jotain ADHD-tyyppejä, jotka eivät kykene keskittymään mihinkään ilman, että heitä viihdytetään jatkuvasti. Perinteisellä yksi oppilas pulpetissa kirjan, vihkon ja kynän kanssa -menetelmällä saavutetaan oikein hyviä tuloksia. Sitäkin voi tehdä monella eri tavalla. Ennen kaikkea tuo on itselläni sellainen opetusryhmän sisäänajovaihe, jossa opetan oppilaat opiskelemaan oppitunnillani. Kun se sujuu, voidaan ryhtyä tekemään työtä pareittain (keskustelu ja pohdinta parantaa oppimista ja viihtyvyyttä) ja tehtäviä voi hankaloittaa.
Vielä...siis kuusi vuotta koulua ja luku ja kirjoitustaidoton, terve kantis..en edelleenkään ymmärrä, miten on mahdollista vaikka opettajat olisi kuinka huonoja ja oppilasta ei hirveästi kiinnostaisi.
Miten on päässyt 7-luokalle asti?
Just siten, ettei kellään kiinnosta. Jos ope on "persoona" ja vanhemmat sitä mieltä, että kirjaviisaus voi pilata työmiehen, on tulos pahimmillaan surkea. Ei se oppilas tietysti ihan sieltä kellokäyrän oikeasta reunasta olisi testeissä löytynyt, mutta mitään suoraa kehityshäiriötäkään ei ollut. Ei kouluilla mitään tarkastajia pyöri, joten jos paperit asianmukaisesti kouluvirastoon toimitetaan, ei tuommoisesta kukaan tiedä ennen kuin sitten siirtyy seuraavalle tasolle, eli nyt isompaan yläkouluun.
Osasi se useimmat kirjaimet ja pystyi se sanoja kirjoittamaan, mutta lauseita ei. Lukemisen kanssa sama juttu, eli jos näytti yhden sanan, se useinmiten luettiin oikein, muttei välttämättä ymmärtäen, mitä sana tarkoittaa.
Jos ope niin päättää. Mutta jos sitä flipped learningia oikein käytetään, niin silloin sen opettajan homma on vahtia, että niitä läksyjä myös annetaan. Lisäksi se homman idea on, että nopeammat voivat paahtaa nopeammin ja enemmän ja opettaja voi keskittää avun tarjoamisen juuri niihin eniten apua tarvitseviin.
Siinä on hyviä puolia paljonkin, mutta se ei todellakaan tarkoita oppilaiden heitteillejättöä. Tai siis sen ei pitäisi sitä tarkoittaa.
Onhan siitä ollut mediassa juttua taannoin aika paljonkin miten osa peruskoulunsa päättäneistä ei osaa lukea eikä kirjoittaa juuri mitenkään. Ilmeisesti näitä tämmöisiä nuoria on ihan kohtalainen joukko.
Vaikuttaa ihan fiksulta systeemiltä mikäli sitä vain oikein käytetään.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Lapset ja äidit lastentarhaan.
https://www.verkkouutiset.fi/varhaiskasvatukseen-jo-oleskeluluvan-odotuksen-aikana/
https://www.verkkouutiset.fi/varhaiskasvatukseen-jo-oleskeluluvan-odotuksen-aikana/
Hmmm.... mikäs se somalinaisten työllisyysaste mahtoikaan olla.....
https://yle.fi/uutiset/3-8403605
Että naisten (olemattomalla) emansipaatiolla ei oikein kannata lasten päiväkotiin saamista perustella.....
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuossa kai yritettiin patistaa maahanmuuttajanaisia varhaiskasvattajiksi tarhaan (“Varhaiskasvatuksessa pitäisi myös tarjota oman äidinkielen opetusta...”).
Ehkä vaipanvaihto yms. sujuisi avustavalta henkilökunnalta ilman maisterintutkintoakin.
fulcrum
Greatest Leader
Ymmärtääkseni raportissa ei tällaista väitetty vaan se oli toimittajien mutkien suoriksivetoa, tai sitten kritiikin kohteeksi joutuneiden olkinukkeilua.
"Ilmiö-oppimista" ja vastaavia ei tietenkään ole aloitettu 2016 vaan niitä on ollut käytössä jo aiemmin.
Kokemus tuttavapiiristä: vanhemmat pyydettiin kouluun palaveriin kun koulun mielestä lapsella oli oppimishäiriö. Hän ei tunneilla juurikaan osallistunut opetukseen. Vanhemmat ihmettelivät tätä, kun lapsi teki kuitenkin kotona läksynsä. Selvisi, että kotona läksyt tehtiin kun vanhemmat käskivät. Koulussa hän ei tehnyt mitään, kun siellä kukaan ei käskenyt. Doh!
Pari vuotta sitten pääsin seuraamaan yläasteen matematiikantuntia. Tunti tehtiin tietokoneluokassa koska moderni. Suurin osa oppilaista keskittyi huutelemaan toisilleen pelien, tsättien yms. tapahtumia ja puuhailemaan tietokoneilla niitä näitä. Opettaja huusi koko ajan naama punaisena saadakseen äänensä kuuluviin metelin yli. Vaikea uskoa että kukaan oppi tunnilla mitään. Näin ilmeisesti olikin koska myöhemmin opettajanhuoneessa ao. opettaja tuskaili oppilaidensa huonoa osaamistasoa. Perusteet olivat useimmilla niin heikot että heillä ei ollut edes valmiuksia ymmärtää mitä matemaattisilla työkaluilla olisi ollut tarkoitus tehdä. Hän aprikoi, pitäisikö mennä opetussuunnitelman mukaan tuloksena se että asiat olisi nimellisesti käyty läpi, vai keskittyä siihen että kaikki oppisivat edes yksinkertaista yhtälönratkaisua vaikka sitten jäisivätkin 'virallisista' tavoitteista jälkeen. -En tiedä mihin tulokseen päätyi.
En ihmettele tuota tilannetta ollenkaan, jos ala-asteen matematiikantunnit ovat tällaisia (erään kouluavustajan fb-päivitys):
"Matematiikan tunti. Tai niin ainakin lukujärjestykseen on merkitty. Tehtävä: Ota vihko ja mene parin kanssa pihalle. Kirjoita vihkoon pihaan liittyvä kysymys, esim. "Kuinka monta pyörätelinettä pihalla on?" ja laske oikea vastaus. Seuraavaksi oppilaat suorittavat pihalla annettua tehtävää koko tunnin. Välitunnin aikana opettajat kirjoittavat tehtäviä yhdelle paperille ja monistavat sen. Paperin otsikoksi tulee "Piha tutuksi". Siis se sama piha, jossa oppilaat ovat temmeltäneet jo 4 vuotta. Seuraavalla oppitunnilla oppilaat menevät taas pihalle ja vastaavat kysymyksiin."
Valitettavasti päättävien tasojen vastaus tämäntyyliseen kritiikkiin tuntuu olevan että Pisa on aivan vanhentunut nykymaailmassa ja ettei luonnontieteellistä tai humanistista osaamista enää tarvitse. Tärkeämpää on ilmeisesti osata tökätä peukkuja fabossa. Tällä tavoin kai niitä tulevaisuuden huippuosaajia saadaan.
Mitä tulee tähän 'avokonttori/koulussa kivaa nonstop' -villityksiin, niin epäilen taustalla olevan saman ilmiön joka näkyy monissa nykyvanhemmissa ja -isovanhemmissa. Kun he ovat itse eläneet lapsena vielä sitä aikaa jolloin on ollut joskus oikeasti puutetta leluista, vaikea keksiä tekemistä ja usein vain tylsää, niin he haluavat osin alitajuisestikin varmistaa ettei ainakaan seuraava sukupolvi joudu kärsimään samasta ankeudesta. He eivät sisäistä että maailma on suunnattomasti muuttunut ja nykylapsille olisi tärkeämpää usein jo rajoittaa virikkeiden ja ärsykkeiden määrää.
On ollut aiemminkin. OPS2016 korostaa niitä enemmän, jopa velvoittaa niiden osittaiseen käyttöön. Silti 2015 muutoksia ei niillä pysty selittämään, koska edellinen OPS oli sen kymmenen vuotta voimassa, eikä siinä ollut mitään isoja muutoksia aiempaan.
Uudessa OPSissa parasta on, että se vaatii käyttämään useampaa kuin yhtä opetusmenetelmää. Tämä tietysti ahdistaa ja vituttaa niitä opettajia, jotka ovat tehneet hyvät kalvot opetusharjoittelussa 20 vuotta sitten ja nyt pitäisi tehdä uudet. Ja tuo on viittaus ihan tosi elämään parin vuoden taakse.
Uskon helposti. Osa opettajista on niin munattomia, ettei uskalla/halua/pysty/viitsi pakottamaan lasta tekemään asioita, joita tämä ei halua. Kyky johtaa puuttuu. Samoin ymmärrys siitä, että myös erilaisten oppimismenetelmien tai oppijoiden ja opettajien (yksilöinä) oppiminen on aikaa vievä prosessi. Pitkäjänteisyys on A ja O.
Edelleenkin väitän, että jos ei ole käsitystä siitä mitä tekee tai mitä pitäisi tehdä, millä tahansa opetusmenetelmällä saa tunnit ja oppilaat pilattua. Meilläkin on opettajia, joilla on kymmenien vuosien näytöt asiasta.
Ainakaan meikäläisen oppilaiden vanhemmat eivät ole eläneet kovin puutteellista aikaa. Tietty se 1990-luvun lama voi siellä vähän heijastella, mutta viimeistään 2000-luku on pitänyt huolen maallisesta hyvästä.
Kuitenkin komppaan siinä, että on rintaan pistää ja vituttaa aina, kun kuulee/näkee/lukee ajatuksia siitä, että koulumaailmaa pitää uudistaa viihtyisyys etusijalla. Ei todellakaan. Koulua pitää uudistaa niin, että siellä oppii. Pisa-tulosten putoaminen kertoo mielestäni sen, että koulua pitää uudistaa. Mennäänkö nyt oikeaan suuntaan, on sitten asia, jonka vain aika näyttää.
Oppilaat viihtyvät koulussa ja tunneilla, jos niillä teettää jotakin järkevää. Oppilaat vihaavat kaikkein eniten sitä, että heidän aikaansa haaskataan. Jos opettaja on rehellinen oppilaita ja itseään kohtaan, ja teettää vain asioita, joiden tekemisen voi perustella uskottavasti edistävän oppimista, oppilaat tekevät mitä sanotaan. Poikkeusyksilöitä tietenkin on, mutta niitä varten sitten on muut keinot. Monet niistä "poikkeusyksilöistäkin" ovat yleensä mukana, jos niille antaa mahdollisuuden tulla mukaan, eikä anna mahdollisuutta jäädä pois kelkasta.
Tyttären luokanopettaja vetää hyvin modernilla otteella ja jälki ainakin meillä on ihan ok. Itse asiassa kysyttiin, että saako tyttö keväällä ryhtyä opiskelemaan jo seuraavan vuoden asioita. Itse olen jo kertonut, että 7.-luokkalaisten kanssa päivitin systeemini uusiksi. Oppilaat opiskelee ihan hyvin, menestyvät tasonsa mukaisesti (seuraavaksi yritetään sitä tason nostamista) ja suurin osa jopa viihtyy. Välillä on pitänyt käyttää kokkapuheita ja välillä solmuruoskaa (kuvaannollisesti), mutta vähitellen systeemi alkaa mennä kaikilla kaaliin. Kaseja ei tänä vuonna ole ja ysien kanssa käydään yhteiskuntaoppia melko perinteisesti. Sokraattisella menetelmälläkin on jo ikää mutta silti se on mielestäni tosi jees. Oppilaatkin tuntuvat tykkäävän.
Laitetaan eri viestiin vielä yksi huomio päättyneeltä lukukaudelta.
Kaikkiaan kolme oppilasta kärähti tänä vuonna lunttaukseen verrattavasta toiminnasta. Yhdellä oli puhelin hallussaan kokeen aikana, vaikka koulun säännöissä selvästi sanotaan, että kokeen ajaksi puhelin jätetään opettajanpöydälle. Kuten aina kokeen alkaessa, kertasin säännön ja seuraukset. Kaksi syyllistyi plagiointiin, kopioimalla esseen tekstin muualta. Toinen Sixten Korkmanilta netistä ja toinen puoliksi Wikipediasta (alkupuoli) ja puoliksi oppikirjasta (loppupuoli). Jälleen sekä esseen ohjeistuksessa että kirjoitustunnin alussa annetuissa suullisissa ohjeissa kerrottiin, että toisen tekstin esittäminen omana on kiellettu ja kerrottiin seuraukset. Toinen vieläpä teki rästitehtävänä ja korostin henkilökohtaisesti miten ei saa toimia.
Tietyllä lailla aikaa kuvaavaa oli, että kaikkien kolmen huoltajat ottivat yhteyttä ja vetosivat oppilaan typeryyteen/nuoruuteen/ymmärtämättömyteen. Lisäksi he ilmoittivat, että tehtävä pitää saada uusia, koska muuten arvosana tippuu. Osa yritti saada myös jälki-istunnon peruttua. Tällainen "curling-vanhemmuus" tuntuu yleistyvän jatkuvasti, eli vanhemmat lakaiset ongelmia lastensa edestä. Vaikka ne ongelmat olisivat itseaiheutettuja.
Silti tietysti edelleen suurin osa sekä oppilaista että huoltajista on valon puolella - pimeyttä vastaan. Ja heidän kanssaan on erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä.
Kaikkiaan kolme oppilasta kärähti tänä vuonna lunttaukseen verrattavasta toiminnasta. Yhdellä oli puhelin hallussaan kokeen aikana, vaikka koulun säännöissä selvästi sanotaan, että kokeen ajaksi puhelin jätetään opettajanpöydälle. Kuten aina kokeen alkaessa, kertasin säännön ja seuraukset. Kaksi syyllistyi plagiointiin, kopioimalla esseen tekstin muualta. Toinen Sixten Korkmanilta netistä ja toinen puoliksi Wikipediasta (alkupuoli) ja puoliksi oppikirjasta (loppupuoli). Jälleen sekä esseen ohjeistuksessa että kirjoitustunnin alussa annetuissa suullisissa ohjeissa kerrottiin, että toisen tekstin esittäminen omana on kiellettu ja kerrottiin seuraukset. Toinen vieläpä teki rästitehtävänä ja korostin henkilökohtaisesti miten ei saa toimia.
Tietyllä lailla aikaa kuvaavaa oli, että kaikkien kolmen huoltajat ottivat yhteyttä ja vetosivat oppilaan typeryyteen/nuoruuteen/ymmärtämättömyteen. Lisäksi he ilmoittivat, että tehtävä pitää saada uusia, koska muuten arvosana tippuu. Osa yritti saada myös jälki-istunnon peruttua. Tällainen "curling-vanhemmuus" tuntuu yleistyvän jatkuvasti, eli vanhemmat lakaiset ongelmia lastensa edestä. Vaikka ne ongelmat olisivat itseaiheutettuja.
Silti tietysti edelleen suurin osa sekä oppilaista että huoltajista on valon puolella - pimeyttä vastaan. Ja heidän kanssaan on erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä.
https://yle.fi/uutiset/3-10550942?f...yIPe4Iyx5xatdMvUO9XbnHd04VUI4P9VWcxMxmPakjqUI
Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita
...
Kummastusta Salpauksen lähihoitajaopiskelijoissa ovat herättäneet ahkerat vierailut lähistön suihkulähteellä Pikku-Vesijärven puistossa Lahdessa. Asiasta kertoo lähihoitaja Taru Nurmisen lisäksi keväällä valmistunut lahtelainen Sari Tuomi, 42.
Tuomen opinnot kestivät puolitoista vuotta.
– Yhden kuukauden aikana vierailimme peräti viisi kertaa tutustumassa Vesiurkuihin. Sitten kävimme lähistön puistossa laatimassa mietelauseita patsaille. Olisin kaivannut kyllä tilalle sellaisia tunteja, jotka parantavat ammatillista osaamista. Esimerkiksi työssä tarvittavien apuvälineiden käyttöön emme saaneet kunnolla opastusta. Teoriakin jäi vähiin.
...
Ajoneuvoasentajat voivat puolestaan potkia renkaita.
Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita
...
Kummastusta Salpauksen lähihoitajaopiskelijoissa ovat herättäneet ahkerat vierailut lähistön suihkulähteellä Pikku-Vesijärven puistossa Lahdessa. Asiasta kertoo lähihoitaja Taru Nurmisen lisäksi keväällä valmistunut lahtelainen Sari Tuomi, 42.
Tuomen opinnot kestivät puolitoista vuotta.
– Yhden kuukauden aikana vierailimme peräti viisi kertaa tutustumassa Vesiurkuihin. Sitten kävimme lähistön puistossa laatimassa mietelauseita patsaille. Olisin kaivannut kyllä tilalle sellaisia tunteja, jotka parantavat ammatillista osaamista. Esimerkiksi työssä tarvittavien apuvälineiden käyttöön emme saaneet kunnolla opastusta. Teoriakin jäi vähiin.
...
Ajoneuvoasentajat voivat puolestaan potkia renkaita.
lukkarinapulainen
Majuri
Olisivat nyt kirjoittaneet mietelauseita edes vapaudenpatsaalle. Mutta tosiaan, mitä tekemistä tuolla on ammatillisen koulutuksen kanssa, varsinkin (jos tajusin oikein) aikuisopiskelijan kohdalla?
Taas joku tyhmä ja koulutusvastainen kommentoi!
Oletko tosiaankin niin yksinkertainen ettet tiedä miten satujumppa, runous ja oman bi-seksuaalisuuden reflektointi kuuluu ammattikoulutukseen?
Tiedoksesi muuten, sait hylätyn kokeesta koska olit opetellut oikeat vastaukset ulkoa!
Viimeksi muokattu:
Epäilisin enemmänkin syyksi epätervettä impivaaralaista nostalgiaa ja muutosvastarintaa. Ammatillisen koulutuksen reformi on menestystarina kuten olemme saaneet ministeritasolta kuulla, ja ministerihän on velvoitettu pysymään totuudessa!