Koulutus 100+

Miten tämä on mahdollista?
Jos opettajaa ei homma kiinnosta ja vanhempia lapsen osaaminen vielä vähemmän, on pieneltä koululta mahdollisuus tulla tällaisiakin oppilaita. Itse olen opiskellut ensimmäiset kuusi vuotta kaksiopettajaisella koululla (aina alle 20 oppilasta) ja nykyisin lapsi on samanlaisella (vähän yli 20 oppilasta). Siispä tiedän, että pienissä kouluissa on hyviäkin puolia, mutta vain jos opettajat ovat hyviä.
 
Näistä uusista avokonttorihässäkkäkouluasioista, mutta vain pikkuisen. Tunsinpa kerran ”Budejovicessä” uuden uutukaisen koulun, sellaisen avokonttorimallisen ja viimeisintä pedagogista huutoa olevan elinkaarimallisen tuhannen lapsen tehtaan. Koulurakennuksen seinien rakennustapa oli tehty viimeistä piirtoa Inkluusion ja Uuden Pedakomiikan Aatteen oppien mukaan ja suurissa hallitiloissa työskenteli hälinässä ja hässäkässä useita opettajia ja kymmenparvittain oppilaita tyynydigidigitaivaassa. Käytännössä tästä Suuresta Harppauksesta seurasi se, että huomattavalla osalla oppilaista oppiminen kärsi huomattavasti melun ja siitä seuraavien keskittymisvaikeuksien vuoksi. Mikä neuvoksi, kun muunneltavuudesta ja ideologian palosta huolimatta ”tuotanto” ei toiminutkaan niin kuin piti? Vastaus: koululle ostettiin ensiapuna 200 vastamelukuuloketta, jotta ideologista tappiota ei tarvitse myöntää. Nerokasta, eikö vain!
Niinpä.

Työrauha on aika olennainen asia. Samoin keskittyminen.

Tuntuu, että nykyiset päättäjät ja kasvatusvirkamiehet ovat itse jotain ADHD-tyyppejä, jotka eivät kykene keskittymään mihinkään ilman, että heitä viihdytetään jatkuvasti. Perinteisellä yksi oppilas pulpetissa kirjan, vihkon ja kynän kanssa -menetelmällä saavutetaan oikein hyviä tuloksia. Sitäkin voi tehdä monella eri tavalla. Ennen kaikkea tuo on itselläni sellainen opetusryhmän sisäänajovaihe, jossa opetan oppilaat opiskelemaan oppitunnillani. Kun se sujuu, voidaan ryhtyä tekemään työtä pareittain (keskustelu ja pohdinta parantaa oppimista ja viihtyvyyttä) ja tehtäviä voi hankaloittaa.
 
Jos opettajaa ei homma kiinnosta ja vanhempia lapsen osaaminen vielä vähemmän, on pieneltä koululta mahdollisuus tulla tällaisiakin oppilaita. Itse olen opiskellut ensimmäiset kuusi vuotta kaksiopettajaisella koululla (aina alle 20 oppilasta) ja nykyisin lapsi on samanlaisella (vähän yli 20 oppilasta). Siispä tiedän, että pienissä kouluissa on hyviäkin puolia, mutta vain jos opettajat ovat hyviä.

Vielä...siis kuusi vuotta koulua ja luku ja kirjoitustaidoton, terve kantis..en edelleenkään ymmärrä, miten on mahdollista vaikka opettajat olisi kuinka huonoja ja oppilasta ei hirveästi kiinnostaisi.
Miten on päässyt 7-luokalle asti?
 
Vielä...siis kuusi vuotta koulua ja luku ja kirjoitustaidoton, terve kantis..en edelleenkään ymmärrä, miten on mahdollista vaikka opettajat olisi kuinka huonoja ja oppilasta ei hirveästi kiinnostaisi.
Miten on päässyt 7-luokalle asti?
Just siten, ettei kellään kiinnosta. Jos ope on "persoona" ja vanhemmat sitä mieltä, että kirjaviisaus voi pilata työmiehen, on tulos pahimmillaan surkea. Ei se oppilas tietysti ihan sieltä kellokäyrän oikeasta reunasta olisi testeissä löytynyt, mutta mitään suoraa kehityshäiriötäkään ei ollut. Ei kouluilla mitään tarkastajia pyöri, joten jos paperit asianmukaisesti kouluvirastoon toimitetaan, ei tuommoisesta kukaan tiedä ennen kuin sitten siirtyy seuraavalle tasolle, eli nyt isompaan yläkouluun.

Osasi se useimmat kirjaimet ja pystyi se sanoja kirjoittamaan, mutta lauseita ei. Lukemisen kanssa sama juttu, eli jos näytti yhden sanan, se useinmiten luettiin oikein, muttei välttämättä ymmärtäen, mitä sana tarkoittaa.
 
Päättävätkö oppilaat siis itse tuleeko heille läksyjä vai ei?
Jos ope niin päättää. Mutta jos sitä flipped learningia oikein käytetään, niin silloin sen opettajan homma on vahtia, että niitä läksyjä myös annetaan. Lisäksi se homman idea on, että nopeammat voivat paahtaa nopeammin ja enemmän ja opettaja voi keskittää avun tarjoamisen juuri niihin eniten apua tarvitseviin.

Siinä on hyviä puolia paljonkin, mutta se ei todellakaan tarkoita oppilaiden heitteillejättöä. Tai siis sen ei pitäisi sitä tarkoittaa.
 
Vielä...siis kuusi vuotta koulua ja luku ja kirjoitustaidoton, terve kantis..en edelleenkään ymmärrä, miten on mahdollista vaikka opettajat olisi kuinka huonoja ja oppilasta ei hirveästi kiinnostaisi.
Miten on päässyt 7-luokalle asti?

Onhan siitä ollut mediassa juttua taannoin aika paljonkin miten osa peruskoulunsa päättäneistä ei osaa lukea eikä kirjoittaa juuri mitenkään. Ilmeisesti näitä tämmöisiä nuoria on ihan kohtalainen joukko.
 
Jos ope niin päättää. Mutta jos sitä flipped learningia oikein käytetään, niin silloin sen opettajan homma on vahtia, että niitä läksyjä myös annetaan. Lisäksi se homman idea on, että nopeammat voivat paahtaa nopeammin ja enemmän ja opettaja voi keskittää avun tarjoamisen juuri niihin eniten apua tarvitseviin.

Siinä on hyviä puolia paljonkin, mutta se ei todellakaan tarkoita oppilaiden heitteillejättöä. Tai siis sen ei pitäisi sitä tarkoittaa.

Vaikuttaa ihan fiksulta systeemiltä mikäli sitä vain oikein käytetään.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Loska-akatemia.

Kasvuyritystapahtuma Slush kertoi tiistaina perustavansa Slush Academyn, kasvuyrittäjyyteen valmentavan maailmanlaajuisen koulutusohjelman, joka yhdistää opintoja maailman huippuyliopistoissa, käytännön työtä kasvuyrityksissä ja riskisijoitusyhtiöissä sekä mentorointia, jota antavat menestyneet yrittäjät ja sijoittajat.

Tavoitteena on luoda laaja-alainen ohjelma, joka kouluttaisi seuraavan sukupolven globaaleja ongelmia ratkaisevia yrittäjiä. Kyseessä on Slushin historian suurin hanke, johon on jo saatu mukaan nimekkäitä akateemisia kumppaneita ja yrityksiä. Osallistujilleen ohjelma on ilmainen.

”Suurin myytti on, että yrittäjäksi synnytään. Todellisuudessa yrittäjäksi opitaan, ja jos asiaa voi oppia, sitä voi myös opettaa”, kommentoi yrittäjyyden ja innovaation professori Thomas Hellmann Saïd Business Schoolista Oxfordin yliopistosta.

Yliopistoista hankkeeseen ovat lähteneet mukaan Aalto-yliopiston lisäksi muun muassa Tukholman kauppakorkeakoulu, Oxfordin yliopiston Saïd Business School, London Business School, Berkeley ja Singapore University of Technology and Design. Yrityksistä mukaan ohjelmaan ovat jo lähteneet esimerkiksi sijoitusyhtiöt Atomico ja Accell Partners, pelialan Supercell ja Unity Technologies sekä maksupalveluyritys Klarna.

Slush Academy aloittaa ensi vuonna. Ensi vaiheessa noin 20-30 opiskelijaa pääsee kesän mittaiseen ohjelmaan, joka rakentuu harjoittelusta nopeasti kasvavissa yhtiöissä ja VC-sijoitusyhtiöissä. Kaikille avoin maailmanlaajuinen haku ohjelmaan käynnistyy keväällä. Keväällä selviävät myös muut ohjelman kumppanit. Slushin Saari kertoo, että Slush Academyä laajennetaan vuoden, kahden mittaiseksi opinto-ohjelmaksi ohjelman kumppaneilta ja osallistujilta saadun palautteen perusteella. Suunnitelmissa on hyödyntää tekoälyä yhdistämään opintokokonaisuuksia eri yliopistoista ja räätälöimään opintoja kullekin opiskelijalle. Alkuvaiheessa opiskelijoiden matkoista ja majoituksista syntyvät kulut kattaa Slush. Jatkossa rahoitukseen voivat osallistua myös kumppanit.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/slush-perusti-maailmanlaajuisen-kasvuyrittajyysakatemian-jattihankkeessa-mukana-huippuyliopistoja-sijoittajia-ja-yrityksia/92b3fd7d-f89d-46e8-b4b2-eae7e0b4a70c
 
Lapset ja äidit lastentarhaan.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen esittää, että alle kouluikäisten maahanmuuttajien tulisi saada osallistua varhaiskasvatukseen jo heidän odottaessaan oleskelulupaa tai rekisteröitymistä. Kun lapset pääsevät varhaiskasvatukseen, äitien on Luukkaisen mukaan mahdollista osallistua koulutukseen tai työelämään.

− Pedagogiseen varhaiskasvatukseen panostaminen nousee yhdeksi tärkeimmistä maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta. Varhaiskasvatuksessa pitäisi myös tarjota oman äidinkielen opetusta sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta pienten lasten pedagogiikan keinoin. Nämä pitää seuraavan hallituksen kirjata lakiin, Olli Luukkainen kirjoittaa Verkkouutisten blogissa.

Hänen mukaansa sitä, että Suomessa puhutaan jo kymmeniä kieliä, ei ole osattu hyödyntää tarpeeksi kotoutumisen edistämisessä.

− Tähän on syytä tarttua. Suomeen saapuu myös korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, joiden osaamista pitää pystyä hyödyntämään paremmin.

https://www.verkkouutiset.fi/varhaiskasvatukseen-jo-oleskeluluvan-odotuksen-aikana/
 
Hmmm.... mikäs se somalinaisten työllisyysaste mahtoikaan olla.....

https://yle.fi/uutiset/3-8403605

Että naisten (olemattomalla) emansipaatiolla ei oikein kannata lasten päiväkotiin saamista perustella.....

Tuossa kai yritettiin patistaa maahanmuuttajanaisia varhaiskasvattajiksi tarhaan (“Varhaiskasvatuksessa pitäisi myös tarjota oman äidinkielen opetusta...”).

Ehkä vaipanvaihto yms. sujuisi avustavalta henkilökunnalta ilman maisterintutkintoakin.
 
Voi tosiaan olla, suomalainen AY liike on tosiaan siirtynyt jäsenistönsä edunvalvonnasta etupäässä potentiaalisten uus-suomalaisten edunvalvontaan..
 
Viimeksi muokattu:
Keltikangas-Järvisen kanssa osittain samoilla linjoilla, mutta vain osittain.

Jos mulle maksetaan riittävästi, tuon näytille muutamia kymmeniä oppilaita, jotka eivät ole oppineet oikeastaan mitään peruskoulunsa aikana. Onpa joukossa jopa käytännössä luku- ja kirjoitustaidoton 7.-luokkalainen. Kaikki kantasuomalaisia ns. normaaleja lapsia. Kaikkia yhdistää se, että heitä EI ole opetettu ilmiöoppimisen tai digilaitteiden avulla.

Jos ennakkotiedot pitävät paikkansa ja vuoden 2015 aineistolla perustellaan, miksi OPS2016 on epäonnistunut, niin...

Ymmärtääkseni raportissa ei tällaista väitetty vaan se oli toimittajien mutkien suoriksivetoa, tai sitten kritiikin kohteeksi joutuneiden olkinukkeilua.
"Ilmiö-oppimista" ja vastaavia ei tietenkään ole aloitettu 2016 vaan niitä on ollut käytössä jo aiemmin.

Sen sijaan uskottavampi selitys on mielestäni se Hesarin jutussa mainittu esimerkki lapsesta, joka sai itse päättää omat kotitehtävänsä eikä sitten kahteen viikkoon antanut itselleen yhtään kotitehtävää. Kuka epäonnistui? - Opettaja!

Kokemus tuttavapiiristä: vanhemmat pyydettiin kouluun palaveriin kun koulun mielestä lapsella oli oppimishäiriö. Hän ei tunneilla juurikaan osallistunut opetukseen. Vanhemmat ihmettelivät tätä, kun lapsi teki kuitenkin kotona läksynsä. Selvisi, että kotona läksyt tehtiin kun vanhemmat käskivät. Koulussa hän ei tehnyt mitään, kun siellä kukaan ei käskenyt. Doh!

Minkä tahansa opetusmenetelmän saa kustua, jos sitä ei ymmärrä ja tekee väärin. Vastaavasti millä tahansa menetelmällä saa opetettua, jos sen tekee oikein. Tähän liittyy myös se mitä, missä, milloin ja kenelle opetetaan. Mutta nuo pitää opettajan tietää. Siksi me ollaan ammattilaisia, että tuo on meidän homma. Nyt liian moni opettaja laiskuuttaan/konservatiivisuuttaan jättää opettelematta uudet menetelmät ja kusee sitten homman silkkaa taitamattomuuttaan. Lisäksi osa on yksinkertaisesti niin paskoja, kuten missä tahansa ammatissa, että kusee homman joka tapauksessa menetelmästä riippumatta.

Pari vuotta sitten pääsin seuraamaan yläasteen matematiikantuntia. Tunti tehtiin tietokoneluokassa koska moderni. Suurin osa oppilaista keskittyi huutelemaan toisilleen pelien, tsättien yms. tapahtumia ja puuhailemaan tietokoneilla niitä näitä. Opettaja huusi koko ajan naama punaisena saadakseen äänensä kuuluviin metelin yli. Vaikea uskoa että kukaan oppi tunnilla mitään. Näin ilmeisesti olikin koska myöhemmin opettajanhuoneessa ao. opettaja tuskaili oppilaidensa huonoa osaamistasoa. Perusteet olivat useimmilla niin heikot että heillä ei ollut edes valmiuksia ymmärtää mitä matemaattisilla työkaluilla olisi ollut tarkoitus tehdä. Hän aprikoi, pitäisikö mennä opetussuunnitelman mukaan tuloksena se että asiat olisi nimellisesti käyty läpi, vai keskittyä siihen että kaikki oppisivat edes yksinkertaista yhtälönratkaisua vaikka sitten jäisivätkin 'virallisista' tavoitteista jälkeen. -En tiedä mihin tulokseen päätyi.

En ihmettele tuota tilannetta ollenkaan, jos ala-asteen matematiikantunnit ovat tällaisia (erään kouluavustajan fb-päivitys):
"Matematiikan tunti. Tai niin ainakin lukujärjestykseen on merkitty. Tehtävä: Ota vihko ja mene parin kanssa pihalle. Kirjoita vihkoon pihaan liittyvä kysymys, esim. "Kuinka monta pyörätelinettä pihalla on?" ja laske oikea vastaus. Seuraavaksi oppilaat suorittavat pihalla annettua tehtävää koko tunnin. Välitunnin aikana opettajat kirjoittavat tehtäviä yhdelle paperille ja monistavat sen. Paperin otsikoksi tulee "Piha tutuksi". Siis se sama piha, jossa oppilaat ovat temmeltäneet jo 4 vuotta. Seuraavalla oppitunnilla oppilaat menevät taas pihalle ja vastaavat kysymyksiin."

Valitettavasti päättävien tasojen vastaus tämäntyyliseen kritiikkiin tuntuu olevan että Pisa on aivan vanhentunut nykymaailmassa ja ettei luonnontieteellistä tai humanistista osaamista enää tarvitse. Tärkeämpää on ilmeisesti osata tökätä peukkuja fabossa. Tällä tavoin kai niitä tulevaisuuden huippuosaajia saadaan.

Mitä tulee tähän 'avokonttori/koulussa kivaa nonstop' -villityksiin, niin epäilen taustalla olevan saman ilmiön joka näkyy monissa nykyvanhemmissa ja -isovanhemmissa. Kun he ovat itse eläneet lapsena vielä sitä aikaa jolloin on ollut joskus oikeasti puutetta leluista, vaikea keksiä tekemistä ja usein vain tylsää, niin he haluavat osin alitajuisestikin varmistaa ettei ainakaan seuraava sukupolvi joudu kärsimään samasta ankeudesta. He eivät sisäistä että maailma on suunnattomasti muuttunut ja nykylapsille olisi tärkeämpää usein jo rajoittaa virikkeiden ja ärsykkeiden määrää.
 
Ymmärtääkseni raportissa ei tällaista väitetty vaan se oli toimittajien mutkien suoriksivetoa, tai sitten kritiikin kohteeksi joutuneiden olkinukkeilua.
"Ilmiö-oppimista" ja vastaavia ei tietenkään ole aloitettu 2016 vaan niitä on ollut käytössä jo aiemmin.
On ollut aiemminkin. OPS2016 korostaa niitä enemmän, jopa velvoittaa niiden osittaiseen käyttöön. Silti 2015 muutoksia ei niillä pysty selittämään, koska edellinen OPS oli sen kymmenen vuotta voimassa, eikä siinä ollut mitään isoja muutoksia aiempaan.

Uudessa OPSissa parasta on, että se vaatii käyttämään useampaa kuin yhtä opetusmenetelmää. Tämä tietysti ahdistaa ja vituttaa niitä opettajia, jotka ovat tehneet hyvät kalvot opetusharjoittelussa 20 vuotta sitten ja nyt pitäisi tehdä uudet. Ja tuo on viittaus ihan tosi elämään parin vuoden taakse.

Kokemus tuttavapiiristä: vanhemmat pyydettiin kouluun palaveriin kun koulun mielestä lapsella oli oppimishäiriö. Hän ei tunneilla juurikaan osallistunut opetukseen. Vanhemmat ihmettelivät tätä, kun lapsi teki kuitenkin kotona läksynsä. Selvisi, että kotona läksyt tehtiin kun vanhemmat käskivät. Koulussa hän ei tehnyt mitään, kun siellä kukaan ei käskenyt. Doh!
Uskon helposti. Osa opettajista on niin munattomia, ettei uskalla/halua/pysty/viitsi pakottamaan lasta tekemään asioita, joita tämä ei halua. Kyky johtaa puuttuu. Samoin ymmärrys siitä, että myös erilaisten oppimismenetelmien tai oppijoiden ja opettajien (yksilöinä) oppiminen on aikaa vievä prosessi. Pitkäjänteisyys on A ja O.

Pari vuotta sitten pääsin seuraamaan yläasteen matematiikantuntia. Tunti tehtiin tietokoneluokassa koska moderni. Suurin osa oppilaista keskittyi huutelemaan toisilleen pelien, tsättien yms. tapahtumia ja puuhailemaan tietokoneilla niitä näitä. Opettaja huusi koko ajan naama punaisena saadakseen äänensä kuuluviin metelin yli. Vaikea uskoa että kukaan oppi tunnilla mitään. Näin ilmeisesti olikin koska myöhemmin opettajanhuoneessa ao. opettaja tuskaili oppilaidensa huonoa osaamistasoa. Perusteet olivat useimmilla niin heikot että heillä ei ollut edes valmiuksia ymmärtää mitä matemaattisilla työkaluilla olisi ollut tarkoitus tehdä. Hän aprikoi, pitäisikö mennä opetussuunnitelman mukaan tuloksena se että asiat olisi nimellisesti käyty läpi, vai keskittyä siihen että kaikki oppisivat edes yksinkertaista yhtälönratkaisua vaikka sitten jäisivätkin 'virallisista' tavoitteista jälkeen. -En tiedä mihin tulokseen päätyi.

En ihmettele tuota tilannetta ollenkaan, jos ala-asteen matematiikantunnit ovat tällaisia (erään kouluavustajan fb-päivitys):
"Matematiikan tunti. Tai niin ainakin lukujärjestykseen on merkitty. Tehtävä: Ota vihko ja mene parin kanssa pihalle. Kirjoita vihkoon pihaan liittyvä kysymys, esim. "Kuinka monta pyörätelinettä pihalla on?" ja laske oikea vastaus. Seuraavaksi oppilaat suorittavat pihalla annettua tehtävää koko tunnin. Välitunnin aikana opettajat kirjoittavat tehtäviä yhdelle paperille ja monistavat sen. Paperin otsikoksi tulee "Piha tutuksi". Siis se sama piha, jossa oppilaat ovat temmeltäneet jo 4 vuotta. Seuraavalla oppitunnilla oppilaat menevät taas pihalle ja vastaavat kysymyksiin."
Edelleenkin väitän, että jos ei ole käsitystä siitä mitä tekee tai mitä pitäisi tehdä, millä tahansa opetusmenetelmällä saa tunnit ja oppilaat pilattua. Meilläkin on opettajia, joilla on kymmenien vuosien näytöt asiasta.

Valitettavasti päättävien tasojen vastaus tämäntyyliseen kritiikkiin tuntuu olevan että Pisa on aivan vanhentunut nykymaailmassa ja ettei luonnontieteellistä tai humanistista osaamista enää tarvitse. Tärkeämpää on ilmeisesti osata tökätä peukkuja fabossa. Tällä tavoin kai niitä tulevaisuuden huippuosaajia saadaan.

Mitä tulee tähän 'avokonttori/koulussa kivaa nonstop' -villityksiin, niin epäilen taustalla olevan saman ilmiön joka näkyy monissa nykyvanhemmissa ja -isovanhemmissa. Kun he ovat itse eläneet lapsena vielä sitä aikaa jolloin on ollut joskus oikeasti puutetta leluista, vaikea keksiä tekemistä ja usein vain tylsää, niin he haluavat osin alitajuisestikin varmistaa ettei ainakaan seuraava sukupolvi joudu kärsimään samasta ankeudesta. He eivät sisäistä että maailma on suunnattomasti muuttunut ja nykylapsille olisi tärkeämpää usein jo rajoittaa virikkeiden ja ärsykkeiden määrää.
Ainakaan meikäläisen oppilaiden vanhemmat eivät ole eläneet kovin puutteellista aikaa. Tietty se 1990-luvun lama voi siellä vähän heijastella, mutta viimeistään 2000-luku on pitänyt huolen maallisesta hyvästä.

Kuitenkin komppaan siinä, että on rintaan pistää ja vituttaa aina, kun kuulee/näkee/lukee ajatuksia siitä, että koulumaailmaa pitää uudistaa viihtyisyys etusijalla. Ei todellakaan. Koulua pitää uudistaa niin, että siellä oppii. Pisa-tulosten putoaminen kertoo mielestäni sen, että koulua pitää uudistaa. Mennäänkö nyt oikeaan suuntaan, on sitten asia, jonka vain aika näyttää.

Oppilaat viihtyvät koulussa ja tunneilla, jos niillä teettää jotakin järkevää. Oppilaat vihaavat kaikkein eniten sitä, että heidän aikaansa haaskataan. Jos opettaja on rehellinen oppilaita ja itseään kohtaan, ja teettää vain asioita, joiden tekemisen voi perustella uskottavasti edistävän oppimista, oppilaat tekevät mitä sanotaan. Poikkeusyksilöitä tietenkin on, mutta niitä varten sitten on muut keinot. Monet niistä "poikkeusyksilöistäkin" ovat yleensä mukana, jos niille antaa mahdollisuuden tulla mukaan, eikä anna mahdollisuutta jäädä pois kelkasta.

Tyttären luokanopettaja vetää hyvin modernilla otteella ja jälki ainakin meillä on ihan ok. Itse asiassa kysyttiin, että saako tyttö keväällä ryhtyä opiskelemaan jo seuraavan vuoden asioita. Itse olen jo kertonut, että 7.-luokkalaisten kanssa päivitin systeemini uusiksi. Oppilaat opiskelee ihan hyvin, menestyvät tasonsa mukaisesti (seuraavaksi yritetään sitä tason nostamista) ja suurin osa jopa viihtyy. Välillä on pitänyt käyttää kokkapuheita ja välillä solmuruoskaa (kuvaannollisesti), mutta vähitellen systeemi alkaa mennä kaikilla kaaliin. Kaseja ei tänä vuonna ole ja ysien kanssa käydään yhteiskuntaoppia melko perinteisesti. Sokraattisella menetelmälläkin on jo ikää mutta silti se on mielestäni tosi jees. Oppilaatkin tuntuvat tykkäävän.
 
Laitetaan eri viestiin vielä yksi huomio päättyneeltä lukukaudelta.

Kaikkiaan kolme oppilasta kärähti tänä vuonna lunttaukseen verrattavasta toiminnasta. Yhdellä oli puhelin hallussaan kokeen aikana, vaikka koulun säännöissä selvästi sanotaan, että kokeen ajaksi puhelin jätetään opettajanpöydälle. Kuten aina kokeen alkaessa, kertasin säännön ja seuraukset. Kaksi syyllistyi plagiointiin, kopioimalla esseen tekstin muualta. Toinen Sixten Korkmanilta netistä ja toinen puoliksi Wikipediasta (alkupuoli) ja puoliksi oppikirjasta (loppupuoli). Jälleen sekä esseen ohjeistuksessa että kirjoitustunnin alussa annetuissa suullisissa ohjeissa kerrottiin, että toisen tekstin esittäminen omana on kiellettu ja kerrottiin seuraukset. Toinen vieläpä teki rästitehtävänä ja korostin henkilökohtaisesti miten ei saa toimia.

Tietyllä lailla aikaa kuvaavaa oli, että kaikkien kolmen huoltajat ottivat yhteyttä ja vetosivat oppilaan typeryyteen/nuoruuteen/ymmärtämättömyteen. Lisäksi he ilmoittivat, että tehtävä pitää saada uusia, koska muuten arvosana tippuu. Osa yritti saada myös jälki-istunnon peruttua. Tällainen "curling-vanhemmuus" tuntuu yleistyvän jatkuvasti, eli vanhemmat lakaiset ongelmia lastensa edestä. Vaikka ne ongelmat olisivat itseaiheutettuja.

Silti tietysti edelleen suurin osa sekä oppilaista että huoltajista on valon puolella - pimeyttä vastaan. Ja heidän kanssaan on erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä.
 
https://yle.fi/uutiset/3-10550942?f...yIPe4Iyx5xatdMvUO9XbnHd04VUI4P9VWcxMxmPakjqUI

Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

...
Kummastusta Salpauksen lähihoitajaopiskelijoissa ovat herättäneet ahkerat vierailut lähistön suihkulähteellä Pikku-Vesijärven puistossa Lahdessa. Asiasta kertoo lähihoitaja Taru Nurmisen lisäksi keväällä valmistunut lahtelainen Sari Tuomi, 42.

Tuomen opinnot kestivät puolitoista vuotta.

– Yhden kuukauden aikana vierailimme peräti viisi kertaa tutustumassa Vesiurkuihin. Sitten kävimme lähistön puistossa laatimassa mietelauseita patsaille. Olisin kaivannut kyllä tilalle sellaisia tunteja, jotka parantavat ammatillista osaamista. Esimerkiksi työssä tarvittavien apuvälineiden käyttöön emme saaneet kunnolla opastusta. Teoriakin jäi vähiin.
...


Ajoneuvoasentajat voivat puolestaan potkia renkaita.
 
Olisivat nyt kirjoittaneet mietelauseita edes vapaudenpatsaalle. Mutta tosiaan, mitä tekemistä tuolla on ammatillisen koulutuksen kanssa, varsinkin (jos tajusin oikein) aikuisopiskelijan kohdalla?
 
Olisivat nyt kirjoittaneet mietelauseita edes vapaudenpatsaalle. Mutta tosiaan, mitä tekemistä tuolla on ammatillisen koulutuksen kanssa, varsinkin (jos tajusin oikein) aikuisopiskelijan kohdalla?

Taas joku tyhmä ja koulutusvastainen kommentoi!

Oletko tosiaankin niin yksinkertainen ettet tiedä miten satujumppa, runous ja oman bi-seksuaalisuuden reflektointi kuuluu ammattikoulutukseen?

Tiedoksesi muuten, sait hylätyn kokeesta koska olit opetellut oikeat vastaukset ulkoa!
 
Viimeksi muokattu:
Taas joku tyhmä ja koulutusvastainen kommentoi!

Oletko tosiaankin niin yksinkertainen ettet tiedä miten satujumppa, runous ja oman bi-seksuaalisuuden reflektointi kuulu ammattikoulutukseen.

Tiedoksesi muuten, sait hylätyn kokeesta koska olit opetellut oikeat vastaukset ulkoa!

Epäilisin enemmänkin syyksi epätervettä impivaaralaista nostalgiaa ja muutosvastarintaa. Ammatillisen koulutuksen reformi on menestystarina kuten olemme saaneet ministeritasolta kuulla, ja ministerihän on velvoitettu pysymään totuudessa!
 
Back
Top