Koulutus 100+

[Sakararäjähdepanos]

Taksikuskin takuuvarma uravinkki nuorelle ihmiselle (siis perävalotakuulla, tietenkin): Jos pelottaa että tekoäly vie tulevaisuudessa työt, kannattaa olla se tyyppi joka tekee muiden tekoälyt. Osaava voi ainakin tällä hetkellä kantaa sillä alalla rahaa kotiin niin paljon kuin ranteet ikinä kestävät, ja "työnhaku" tarkoittaa mieluisen tarjouksen poimimista headhuntereiden yhteydenotoista. Data-analyytikon näkymät ovat aika lailla samanlaiset. En näe tässä asiassa suurta muutosta lähitulevaisuudessa. (Paitsi jos tekoäly saavuttaa tietoisuuden ja alkaa kehittää itseään. Silloin kyllä menee koko ihmiskunta niin tyystin uusiksi, ettei taksikuskiltakaan irtoa enää mitään koherenttia.)

Mutta kumpaankaan ei sitten ole yhtään mitään asiaa jos matematiikan hallinta on kiertokoulutasolla. Siinä lajissa sluibailua ei voi paikata viikon preppauskurssilla tai viimeisen illan ihmeellä ennen työhaastattelua. Kyseessä on julmetun iso pyramidi, jossa jokainen peruskivi on pitänyt laittaa paikoilleen oikomatta ennen kuin päästään korkeampiin kerroksiin. Hiukan myöhässä voi vielä aloittaa, mutta ei enää silloin kun työpaikka pitäisi jo saada.

Nykyään voi tehdä rahaa myös olemalla se tyyppi joka ohjelmoi muiden pelit. Se ei ole pelkkää hauskanpitoa eikä joka arpa voita, mutta aika moni voittaa. Oikeasti osaavan arpa voittaa useammin. Ja taaskin loogisesta ajattelukyvystä olisi hyvin paljon apua. Isojen pyssyjen piirtelijöitä saa halvemmalla kuin päteviä ytimen koodaajia.

Kertookohan kukaan näistä asioista lukiolaisille ja kuunteleeko kukaan? Nohevimmat tietysti ottavat itse selvää. Vähemmän nohevat jäävät ruikuttamaan miten kävi elämässä "huono tuuri" ja yhteiskuntakin on epäreilu.

 

[Nojatuolistrategi]

Taksikuskin takuuvarma uravinkki nuorelle ihmiselle (siis perävalotakuulla, tietenkin): Jos pelottaa että tekoäly vie tulevaisuudessa työt, kannattaa olla se tyyppi joka tekee muiden tekoälyt. Osaava voi ainakin tällä hetkellä kantaa sillä alalla rahaa kotiin niin paljon kuin ranteet ikinä kestävät, ja "työnhaku" tarkoittaa mieluisen tarjouksen poimimista headhuntereiden yhteydenotoista. Data-analyytikon näkymät ovat aika lailla samanlaiset. En näe tässä asiassa suurta muutosta lähitulevaisuudessa. (Paitsi jos tekoäly saavuttaa tietoisuuden ja alkaa kehittää itseään. Silloin kyllä menee koko ihmiskunta niin tyystin uusiksi, ettei taksikuskiltakaan irtoa enää mitään koherenttia.)

Mutta kumpaankaan ei sitten ole yhtään mitään asiaa jos matematiikan hallinta on kiertokoulutasolla. Siinä lajissa sluibailua ei voi paikata viikon preppauskurssilla tai viimeisen illan ihmeellä ennen työhaastattelua. Kyseessä on julmetun iso pyramidi, jossa jokainen peruskivi on pitänyt laittaa paikoilleen oikomatta ennen kuin päästään korkeampiin kerroksiin. Hiukan myöhässä voi vielä aloittaa, mutta ei enää silloin kun työpaikka pitäisi jo saada.

Nykyään voi tehdä rahaa myös olemalla se tyyppi joka ohjelmoi muiden pelit. Se ei ole pelkkää hauskanpitoa eikä joka arpa voita, mutta aika moni voittaa. Oikeasti osaavan arpa voittaa useammin. Ja taaskin loogisesta ajattelukyvystä olisi hyvin paljon apua. Isojen pyssyjen piirtelijöitä saa halvemmalla kuin päteviä ytimen koodaajia.

Kertookohan kukaan näistä asioista lukiolaisille ja kuunteleeko kukaan? Nohevimmat tietysti ottavat itse selvää. Vähemmän nohevat jäävät ruikuttamaan miten kävi elämässä "huono tuuri" ja yhteiskuntakin on epäreilu.

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan.

Tekoälyn tekijöillä, näkijöillä ja opettajilla riittää varmaan työtä tulevaisuudessa. Yliopistoissakin on herätty kouluttamaan alan asiantuntijoita. Sekä softa- että rautapuoli kehittyvät kovaa kyytiä.

https://www.aalto.fi/study-options/aalto-bachelors-programme-in-science-and-technology-data-science
https://www.aalto.fi/study-options/quantum-technology-bachelor-of-science-technology-master-of-science-technology

Kyyti voi olla kylmääkin, jollei ihmisapinan aivot pysy mukana evoluution kehityksessä.

Matematiikan ja fysiikan huipulle Suomen vähäväkisen kansan koulutus ei koskaan yltänytkään. Viimeiset (ja ainoat) kultamitalit olympialaisista saatiin 1980-luvun alussa. Muut maat menivät ohi.



https://en.wikipedia.org/wiki/International_Mathematical_Olympiad

Onneksi tietotekniikkaolympialaisissa sato on ollut riittoisampi – C, C++ ja Pascal-kielissä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4liset_tietotekniikkaolympialaiset

 

[Oho]

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan.

Tekoälyn tekijöillä, näkijöillä ja opettajilla riittää varmaan työtä tulevaisuudessa. Yliopistoissakin on herätty kouluttamaan alan asiantuntijoita. Sekä softa- että rautapuoli kehittyvät kovaa kyytiä.

Pitkäänhän huttulassa on 'tekoäly' opetusta ja tutkimusta ollut, varmaankin yli 40 vuotta.... Oikeastaan ainoa asia mikä on tainnut oleellisesti muuttua on laskentakapasiteetin kasvaminen mutta melkein kaikki nykyään hypetetty ja enemmänkin oli kehitetty ennen vuosituhannen vaihdetta...

 

[Mili]

Onneksi tyttö on missin mittainen ja näköinen, joten oikean puolison valitsemalla ei tarvitse välttämättä koskaan tehdä muuta kuin pitää Tuppervare-kutsuja siinä hienossa kivitalossa. Pojalla ei tule olemaan tässä suhteessa yhtä helppoa, mutta poika on onneksi tullut enemmän isäänsä ja on tolkun kaveri vaikka onkin siinä pahimmassa syrjäytymisvaara-iässä. Tuntuu jo nyt monessa suhteessa aikuisemmalta kuin isosiskonsa ja pärjää tälle hyvin keskusteluissa ja väittelyissä. Ja pojalle voi aina sanoa tarpeen tullessa niin kuin mies miehelle, että "Hemmetin juntti, mieti nyt vähän itsekin" ilman että menee heti herne nenään ja mökötysmoodi päälle.

Kuva liittyy.

 

[Nojatuolistrategi]

Pitkäänhän huttulassa on 'tekoäly' opetusta ja tutkimusta ollut, varmaankin yli 40 vuotta.... Oikeastaan ainoa asia mikä on tainnut oleellisesti muuttua on laskentakapasiteetin kasvaminen mutta melkein kaikki nykyään hypetetty ja enemmänkin oli kehitetty ennen vuosituhannen vaihdetta...

Niin. Noin tiede ja tekniikkaa edistyvät. Uusi rakentuu vanhan päälle.

Suomessa on tutkittu suprajohtavuutta jo 1960-luvulla ja Kohosen karttoja 1980-luvulla. Kvanttitietokoneeseen ja vahvaan tekoälyyn on kuitenkin vielä matkaa.

Onneksi kvanttiläpi-murtoja julkaistaan vertaisarvioiduissa artikkeleissa tieteellisissä huippujulkaisuissa. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016020121035343

 

[Hallinkorva]

Opetusta keilahallissa ja läpi tyhjällä koepaperilla – yksityiset yritykset tienaavat kymmeniä miljoonia kotoutumiskoulutuksella


Valtio maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja yksityisten yritysten järjestämistä kotoutumiskoulutuksista. Alalla työskentelevät ovat huolissaan opetuksen laadusta ja työehtosopimusten ulkopuolelle pudotettujen opettajien tilanteesta.

TE-toimistoon yhteyttä ottaneen opiskelijan mukaan kaikki opiskelijat olivat saaneet saman arvosanan siitä huolimatta, että osa jätti tasokokeessa tyhjän paperin.

ELY lähetti Arffmanille selvityspyynnön maaliskuun lopussa. Viranomaiset halusivat tietää, ketkä ryhmän opettajina olivat kulloinkin toimineet. Arffmanin kehityspäällikkönä tuolloin toiminut Husein Muhammed antoi selityksen opettajavaihdosten käänteistä.

Kävi ilmi, että ryhmällä oli ollut yhteensä kuusi opettajaa sen sijaan että heillä olisi ollut yksi suomen kielen ja viestintätaitojen opettaja sekä yksi yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettaja.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/...pi-tyhjalla-koepaperilla-yksityiset-yritykset

 

[Nojatuolistrategi]

Biologian, kemian, fysiikan ja pitkän matematiikan valinnat kasvussa.

Pitkän matematiikan suosio on nyt korkeimmillaan vuosikymmeneen.

Uutissuomalaisen mukaan aineen suosio ylioppilaskirjoituksissa on noussut viisi vuotta.

Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan pitkän matematiikan kirjoitti viime vuonna runsaat 37 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna ja runsaat 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013.

Luonnontieteistä suosiotaan on kasvattanut eniten biologia, jonka kirjoittajien osuus on vuosikymmenen aikana noussut seitsemän prosenttiyksikköä vajaaseen 24 prosenttiin. Kemian kirjoittajien osuus on noussut noin kuudella prosenttiyksiköllä ja fysiikan vajaalla neljällä prosenttiyksiköllä vuosien 2008 ja 2018 välillä. Niiden arvosana löytyy noin joka viidennestä ylioppilastodistuksesta.

– Yhtenä vaikuttavana tekijänä (kasvuun) on ollut lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnan pääsykokeissa edellytetty lukion opetussuunnitelman mukainen fysiikan, kemian ja biologian osaaminen, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä Uutissuomalaiselle.

Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe on vuodesta 2012 lähtien perustunut lukion oppimäärään kemiasta, fysiikasta ja biologiasta. Tähkä arvioi vaikutusta olevan myös sillä, että diplomi-insinöörikoulutuksessa on lisätty todistusvalintaa.

https://www.verkkouutiset.fi/usu-pitkan-matematiikan-suosio-kasvanut/

 

[fulcrum]

On ollut aiemminkin. OPS2016 korostaa niitä enemmän, jopa velvoittaa niiden osittaiseen käyttöön. Silti 2015 muutoksia ei niillä pysty selittämään, koska edellinen OPS oli sen kymmenen vuotta voimassa, eikä siinä ollut mitään isoja muutoksia aiempaan.

Pointti LKJ:n tutkimuksessa taisi olla enemmän se että vikaan on menty jo pitkään, ja uusimmat opetussuunnitelmat kääntävät rattia vielä enemmän metsän puolelle.

Uskon helposti. Osa opettajista on niin munattomia, ettei uskalla/halua/pysty/viitsi pakottamaan lasta tekemään asioita, joita tämä ei halua. Kyky johtaa puuttuu. Samoin ymmärrys siitä, että myös erilaisten oppimismenetelmien tai oppijoiden ja opettajien (yksilöinä) oppiminen on aikaa vievä prosessi. Pitkäjänteisyys on A ja O.

Edelleenkin väitän, että jos ei ole käsitystä siitä mitä tekee tai mitä pitäisi tehdä, millä tahansa opetusmenetelmällä saa tunnit ja oppilaat pilattua. Meilläkin on opettajia, joilla on kymmenien vuosien näytöt asiasta.

Niin, onko vika sysissä vai sepissä? Pidän hiukan heikkona argumenttina sitä että "nämä menetelmät toimivat kun on karismaattinen huippuope". Suurin osa opettajista, tai ihmisistä yleensäkään, ei ole karismaattisia luontaisia johtajia. Sama pätee tietysti oppilaisiinkin, motivoituneet superoppijat ovat harvassa. Menetelmät pitää mitoittaa niin että ne sopivat myös harmaalle massalle.

Selvältä vaikuttaa ettei nykyinen oppimisympäristö sovi ainakaan pojille. Valitettavasti uusimmat suunnitelmat näyttävät lähinnä tarjoavan ratkaisuksi lisää savua, peilejä ja strobovaloja.
Toinen asia mikä on mennyt persiilleen on inkluusio. Tai ehkä mahdollisesti toimivakin ajatus on vesitetty niin että 'inkluusiota' on käytetty tekosyynä resurssien leikkauksille.

Tietysti kun koulutusmäärärahoja on leikattu nyt kolmen peräkkäisen hallituksen voimin niin olisi hölmöä kuvitella ettei silläkään voisi olla vaikutusta.

Ainakaan meikäläisen oppilaiden vanhemmat eivät ole eläneet kovin puutteellista aikaa. Tietty se 1990-luvun lama voi siellä vähän heijastella, mutta viimeistään 2000-luku on pitänyt huolen maallisesta hyvästä.

En tarkoittanut tätä materiaalisella puutteella. 70- ja vielä 80-luvullakin, jos olit köyhän perheen lapsi niin se tarkoitti että oli vaatteita, ruokaa ja perheellä auto, mutta ei ollut videoita, leegokasoja tai tietokonepelejä. Telkkarissa oli kaksi kanavaa (yksi, jos asui oikein syrjäseudulla). Tekemistä oli usein vähän jos sitä ei itse keksinyt.
Nykyään köyhän perheen lapsella on näpeissään sata kertaa enemmän valmista viihdykettä kuin 40 vuotta sitten rikkaan perheen lapsella. Tästä kehityksestä "YYA-aikaan" jämähtänyt vanhempi tai isovanhempi, joka katsoo kymmenen uutiset, käy kirjastossa ja K-kaupassa, välistä metsällä, kalastamassa tai martoissa ja ehkä joskus maksaa laskut netissä ja käy facebookissa kun on moderni, ei välttämättä paljoa ymmärrä. Se ärsyketulva joka lapsille tulee on aivan jotain muuta kuin omassa nuoruudessa.

Kuitenkin komppaan siinä, että on rintaan pistää ja vituttaa aina, kun kuulee/näkee/lukee ajatuksia siitä, että koulumaailmaa pitää uudistaa viihtyisyys etusijalla. Ei todellakaan. Koulua pitää uudistaa niin, että siellä oppii. Pisa-tulosten putoaminen kertoo mielestäni sen, että koulua pitää uudistaa. Mennäänkö nyt oikeaan suuntaan, on sitten asia, jonka vain aika näyttää.

Niin...ja jos suunta osoittautuu vääräksi, puolustaudutaan sillä ettei tätä kukaan voinut nähdä ennalta?

 

[EK]

Pari kommenttia.

Niin, onko vika sysissä vai sepissä? Pidän hiukan heikkona argumenttina sitä että "nämä menetelmät toimivat kun on karismaattinen huippuope". Suurin osa opettajista, tai ihmisistä yleensäkään, ei ole karismaattisia luontaisia johtajia. Sama pätee tietysti oppilaisiinkin, motivoituneet superoppijat ovat harvassa. Menetelmät pitää mitoittaa niin että ne sopivat myös harmaalle massalle.

Selvältä vaikuttaa ettei nykyinen oppimisympäristö sovi ainakaan pojille. Valitettavasti uusimmat suunnitelmat näyttävät lähinnä tarjoavan ratkaisuksi lisää savua, peilejä ja strobovaloja.
Toinen asia mikä on mennyt persiilleen on inkluusio. Tai ehkä mahdollisesti toimivakin ajatus on vesitetty niin että 'inkluusiota' on käytetty tekosyynä resurssien leikkauksille.

Karismaattinen huippuope auttaa juurikin siinä opettajakeskeisessä opetusmenetelmässä. Jossa edelleenkään ei mielestäni ole mitään vikaa sinänsä, käytän sitäkin. Se luokan edessä paasaava opettaja vain ei yleensä ole kovin innostava, paitsi tietenkin minä. Opettajajohtoisuus helposti johtaa juuri siihen tasapäistämiseen josta koulua monesti kritisoidaan, eli kaikille opetetaan samat asiat, jolloin heikommat tippuvat kärryiltä ja nopeammat turhautuvat.

Oppilaslähtöisyys on oikein toteutettuna hyvä tapa. En oikein ymmärrä, mikä vika on siinä, että nopeammat oppijat saavat opiskella asioita enemmän, nopeammin ja syvemmin, kun taas hitaammat oppijat opiskelevat ehkä hieman hitaammin ja ehkä hieman vähemmän, mutta kuitenkin perusasiat omaksuen. Opettaja voi keskittyä auttamaan juuri niitä, jotka apua tarvitsevat.

Valitettava tosiasia on, että virassa on niitäkin opettajia, jotka eivät hallitse mitään menetelmää. Tai ainakaan käytännössä. Vielä valitettavampi tosiasia on, että edelleenkin joudun korostamaan sitä, että minkäänlaista oikeaa koulutusta tähän uuteen Opetussuunnitelmaan ei ole tullut. Suuri osa opettajista on lähinnä tiedotusvälineiden klikkiotsikoiden varassa ja on muodostanut hyvin voimakkaan negatiivisen kannan koko uudistukseen. Koska eivät tiedä/ymmärrä mitä ja miten nyt pitäisi toimia. Nyt yksi opettaja toimii yhdellä tavalla ja toinen toisella tavalla ja yhdessä koulussa yhdellä tavalla ja toisella ihan muulla tavalla.

Ajat muuttuvat, ihmiset muuttuvat, joten koulunkin on muututtava. Muutettiinhan taistelutapaakin.

Tuo inkluusion toimimattomuus on harvinaisen totta. Joidenkin oppilaiden kohdalla se on yksinkertaisesti toimimaton. Onneksi kuitenkin kaikkein haastavimmille tapauksille on vielä oikeasti muitakin paikkoja kuin normiluokka, mutta valitettavasti paikkoja tarvittaisiin enemmän. Kuitenkin on selkeästi havaittavissa, että inkluusiossa on kyse osin ideologiasta (kaikkien pitää pärjätä kaikessa ja kaikkien kanssa) ja rahasta. Ruotsissa inkluusion mukana tuli resurssit eli kouluavustajia, resurssiopettajia, erityisopettajia. Meillä ei oikeastaan mitään.

Tietysti kun koulutusmäärärahoja on leikattu nyt kolmen peräkkäisen hallituksen voimin niin olisi hölmöä kuvitella ettei silläkään voisi olla vaikutusta.

Tuo on erittäin totta. Lisäksi vielä ainakin meidän kunnan omatoiminen perseily talousasioissa. Peruskoulutuksesta vastaa edelleenkin kunta, eli myös sinne kuntapuolelle pitää syyttävää sormea osoittaa. Väitän edelleenkin, että kuntapuolella ulosmitattiin aika tehokkaasti koulupuolen valtionavustukset tilavuokrina yms. muuhun käyttöön. Jos meillä vaihdetaan vesihana, tilaliikelaitos käy sen vaihtamassa ja laskuttaa siitä koulupalvelua ja lisäksi nostaa vuokraa, koska sen hanan kohdalta koulu on nyt parempi kuin aiemmin. Eikä tämä ole mikään vitsi.

Niin...ja jos suunta osoittautuu vääräksi, puolustaudutaan sillä ettei tätä kukaan voinut nähdä ennalta?

Entäs sitten, jos suunta osoittautuu oikeaksi?

Itse teen sen mitä pystyn, eli opetan oppilaita käytettävissä olevin resurssein, sopivimmiksi katsomillani tavoilla. Hirveän paljon muuta en voi.

 

[Hallinkorva]

Se luokan edessä paasaava opettaja vain ei yleensä ole kovin innostava, paitsi tietenkin minä. .

Tunnen jonkin verran ihmisiä, jotka säätävät sitä kentän työtä.

Kasvatuspsykologian dosentti Kirsti Lonka, joka ei koskaan ole lapsia tai nuoria opettanut, vertasi joskus vuonna 2010 visioimaansa digikoulua omaan kouluaikaansa, jolloin hänellä oli pulpetissa tylsää. Se on itse asiassa vieläkin hänen keskeisin argumenttinsa. Pitää käyttää paljon digiä, koska hänellä oli tylsää koulussa. Hän sanoi kerran, että menettäisi elämänsä ilman älypuhelintaan. Hänen mielestään on olemassa ihminen mutta sitten kun on älypuhelin, on ihminen "plus" eli enemmän. Niinpä älypuhelin tai iPad voisi olla hauska laite ja lapsi ahmii tietoa, kun oppimateriaalit ovat sähköisiä ja kun hänen ei tarvitse olla paikallaan.

Minä olen häntä vain kolme vuotta nuorempi, joten ihmettelen, miten hemmetin tylsää Helsingin vanhassa tyttönorssissa (yhtenäiseksi muutettuna oli 1980-luvulla Helsingin II normaalikoulu) on oikein ollut, ja miten vanhanaikaiset metodit siellä oli samaan aikaan, kun minä istuin paneelikeskusteluissa puhumassa politiikkaa tavallisessa koulussa ja lukiossa istuimme vissiin jo baarissa. Hän kyllä sai paremmat paperit.. ...mutta ei ole kiitollinen siitä, että pakko oli paras muusa.

Mikäli pitäisi nimetä yksi ainoa ihminen, joka kyllä osaa liitää kulloisillakin aallonharjoilla, hän on tuo Esa Saarisen 1980-luvun opiskelijoiden joukosta poimima ja nostama tyttö, nyt jo kuusikymppinen rouva.

Opetussuunnitelman perusteet 2014 (käyttöön 2016) ei tietenkään käske tekemään huonosti. Harva opettaja lukee opetussuunnitelmia vaan paine tulee osin muita, lähes näkymättömiä ja oudosti istutettuja kanavia pitkin. Näitä ovat media, Apple, Microsoft (jolla oli oma edustaja Opetushallituksen digityöryhmässä monen vuoden ajan) jne. Monissa työpaikoissa joku keskinkertainen mutta äärettömän kunnianhimoinen oopettaja voi nähdä tilaisuutensa ja alkaa liitää saadakseen jotain etua ja päsmää mielellään työryhmissä. Voi sillä olla vallankäytönkin kanssa tekemistä.

Jonkin verran uskoisin järjevällä uusien menetelmien käytöllä olevan etua. Eniten poikia auttaisi kyllä lukutaito. Älypuhelin on mielestäni (urheilun parissa toimivana) valmentajan vihollinen. Vapaaehtoinen harjoittelu vähenee, keskittymiskyky heikkenee.

Oppimistulokset alkoivat heiketä vuodesta 2006, jolloin äidinkielen "tekstitaito-opetussuunnitelma" otettiin käyttöön. Pitkiä ajatusprosesseja alettiin lyödä paloiksi, yo-koe muutettiin osin lukuanalyysin kokeeksi jne. Suomessa oli maailman parhaat tulokset, mutta tekstitaidon toi Minna-Riitta Luukka, koska jossain australialaisessa konferenssissa oli ollut jotain guruja, joten me olimme jääneet edelliselle jurakaudelle.

Tällaiselle hutulle opetusviranomaiset ovat herkkiä, koska he eivät tiedä paremmasta. Nythän sama Minna-Riitta (joka sai urastartin ylös pilatessaan äidinkielen 2004) sai lähes itsevaltaisesti muuttaa äidinkielen yo-kokeen niin, että on lukutaidon koe (jossa ei enää arvioida vastauksen kieltä) ja kirjoitustaidon koe on aineistopohjainen ja kahta aineistoa on pakko käyttää. Se kirjoitustaidon koe piti oikein taistella siihen. Luukka halusi pelkästään nelituntista lukutaidon testiä, eikä hän ole lainkaan niitä ihmisiä, joka kuuntelee muiden näkemyksiä.

Koska lukutaito on kaiken osaamisen (reaaliaineet, soveltavat tehtävät luonnontieteissä, ajattelu) pohjalla ja se menee enenevästi koneteksteihin ja koneen kieleen ja äidinkieli, joka on ollut vahva osa monien muiden juttujen pohjalla, on saanut pahoja iskuja saman naisen toimesta jo pari kertaa, en oikein jaksa uskoa asetelman olevan herkullisin mahdollinen. Ihan oikeasti: Minna-Riitta Luukka on yksi pala prosessissa, joka pudotti meidät huipulta, ja hän sai YTL:ssä päättää uudesta sähköisestä yo-kokeesta, siis siitä, millainen siitä tehtiin. Yo-koe taas määrää lukion opetusta jne.

Näillä kaikilla on merkityksensä. Sukupolvi muuttuu ja sitä kositaan tekemällä helpommaksi, ei niinkään pakoteta hiljaiseen pitkäjänteiseen työhöän, ei opeteta kärsivällisyyteen vaan nopeaan palkintoon, tehdään valmiiseen purskeeseen valmista oppimateriaalipursketta, palasteltuun karttaan pala-opetusta jne.

On vain yksi valtti. Autonominen opettaja, jos hän osaa valita työkalut kulloinkin oikein ja tietää, mitä tekee.

Olen samaa mieltä siitä, että kehittää pitää, mutta ei muutoksen itsensä ja muutoksen vuoksi. Meillä oli paras systeemi ja se pilattiin osin jo 2004 perusteilla. Nyt mielestäni kurssi on sama mutta uusilla mausteilla.

Oppimistulokset nousivat tasaisesti vuoteen 2005 asti, jolloin olimme kaikessa parhaita. 2006 alkoi lasku. Kulmakohtaa ei ole tutkittu riittävästi.

 

[Nojatuolistrategi]

Puolelle korkeakoulututkinto v. 2030. Ehkä alempi.

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala nimeää peruskoulu-uudistuksen seuraavaksi koulutuspolitiikan kärkiteemaksi, johon pitää tarttua heti ensi vaalikaudella.

– Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorista aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nuo 2030-luvun osaajat istuvat jo pulpeteissaan ympäri Suomen. Tulevaisuuden tavoitteista onkin tehtävä totta jo tänään. Parhaiten sen toteutamme, kun varmistamme, että maailman parhailla opettajilla on mahdollisuudet keskittyä peruskouluissa opetustyöhön ja oppilaiden kohtaamiseen, sanoo Multala. https://www.verkkouutiset.fi/sari-multala-peruskoulua-uudistettava-ensi-vaalikaudella/

Ylempi pitäisi hilata ylemmäs.

Suomenkielinen kandi-vaihe ja englanninkielinen maisterikoulutus?

 

[Nojatuolistrategi]

FT-ranking: parhaat MBA-koulutusohjelmat.

It pays to be on top in the business education market. Despite a torrid year for US schools, in which even the elite institutions suffered declines in applications, the same names make up the top 10 of the FT’s 2019 Global MBA ranking as last year.

There have been notable shifts in their positions within the top 10, however. Shanghai-based Ceibs (China Europe International Business School) rises to fifth, up from eighth in 2018, making it the highest placed Chinese school to date.

Harvard Business School rose to second place after dropping to fifth last year but could not unseat Stanford Graduate School of Business from the top spot, an accolade the California-based school gained for only the second time in the ranking’s history last year.

https://www.ft.com/content/319d081e-14f7-11e9-a168-d45595ad076d

 

[fulcrum]

Huomasitteko muuten tämän päivän Hesarissa artikkelin uudesta Rantakylän normaalikoulusta? Avokonttorikoulu parhaimmillaan - tai pahimmillaan. Kaikkien trendisanojen alta oli vaikea hahmottaa miten opetus koulussa oikeasti tapahtuu. Myönsivät sentään ettei avotilaopetus sovi kaikille.

 

[Sarek1]

Huomasitteko muuten tämän päivän Hesarissa artikkelin uudesta Rantakylän normaalikoulusta? Avokonttorikoulu parhaimmillaan - tai pahimmillaan. Kaikkien trendisanojen alta oli vaikea hahmottaa miten opetus koulussa oikeasti tapahtuu. Myönsivät sentään ettei avotilaopetus sovi kaikille.

Monetkohan vastamelukuulokkeet sinne joudutaan hankkimaan? Paskakaupunnissa n. 1000 oppilaan kouluun hankittiin kahdetsadat. Tekniikalla koetetaan paikata vuotavaa ideologiaa.

 

[EK]

Huomasitteko muuten tämän päivän Hesarissa artikkelin uudesta Rantakylän normaalikoulusta? Avokonttorikoulu parhaimmillaan - tai pahimmillaan. Kaikkien trendisanojen alta oli vaikea hahmottaa miten opetus koulussa oikeasti tapahtuu. Myönsivät sentään ettei avotilaopetus sovi kaikille.

Voi jumalauta. Onneksi ei tarvitse olla tuolla töissä.

 

[EK]

Opettajien vuosityöaikaan siirtymisestä puhutaan kovasti tällä hetkellä. OAJ tuntuu olevan sen kannalla myös peruskouluissa. Laskeskelin huvikseni OAJ:n laskurilla, mikä vaikutus palkkaan olisi VTA:lla. Nykyisillä tehtävillä näköjään palkka tippuisi tonnin verran kuussa. En välttämättä tunne itseäni hirvittävän motivoituneeksi muutoksen tiimoilta.

 

[Hallinkorva]

Voi jumalauta. Onneksi ei tarvitse olla tuolla töissä.

Menevät arkkitehtuuri edellä, ja sitten siinä on se ilmiöhumppa.

 

[Hallinkorva]

Opettajien vuosityöaikaan siirtymisestä puhutaan kovasti tällä hetkellä. OAJ tuntuu olevan sen kannalla myös peruskouluissa. Laskeskelin huvikseni OAJ:n laskurilla, mikä vaikutus palkkaan olisi VTA:lla. Nykyisillä tehtävillä näköjään palkka tippuisi tonnin verran kuussa. En välttämättä tunne itseäni hirvittävän motivoituneeksi muutoksen tiimoilta.

Tuota hommaa olen sivusta seurannut. Niinhän sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn vaikka OAJ-valtuutetutkin ovat kriittisiä. Luukkanen on elinkeinoelämän, Sitran ja kuntatyönantajan kanssa ilmeisesti antanut lupauksen opettajien ohi.

Konkretia on juuri tuota kertomaasi. OAJ taas puhuu fraasein. "Opettajan työ näkyväksi." "Opettaja saa palkan kaikesta tekemästään työstä."

 

[Oho]

Opettajien vuosityöaikaan siirtymisestä puhutaan kovasti tällä hetkellä. OAJ tuntuu olevan sen kannalla myös peruskouluissa. Laskeskelin huvikseni OAJ:n laskurilla, mikä vaikutus palkkaan olisi VTA:lla. Nykyisillä tehtävillä näköjään palkka tippuisi tonnin verran kuussa. En välttämättä tunne itseäni hirvittävän motivoituneeksi muutoksen tiimoilta.

Kuulostaa todella viisaalta, sitten sitä voisikin käydä kusella laadukkaan suomalaisen peruskoulutuksen haudalla. Kunnat kusettavat opettajia sen minkä kerkiävät, se on maan tapa, ja sitten kehtaavat piipittää jotain laadukkaan koulutuksen merkityksestä.

 

[Mortti]

Tuota hommaa olen sivusta seurannut. Niinhän sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn vaikka OAJ-valtuutetutkin ovat kriittisiä. Luukkanen on elinkeinoelämän, Sitran ja kuntatyönantajan kanssa ilmeisesti antanut lupauksen opettajien ohi."

Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa opettajilla on tainnut olla jo vuosikausia käytössä vuosityöaika, joten ei tuo mitenkään erikoiselta uudistukselta kuulostaisi. Opettaminen on viimekädessä urakkatyötä, ja siten tuollainen könttämalli sopinee siihen hyvin.