Koulutus 100+

StmSvejk

Kenraali
Ja uskotko, että näin tehdään juuri säästösyistä, ei jäykän byrokratian vuoksi. Esimerkiksi saamen opetus osoittaa, että etäopetus voidaan käyttää, jos tarvetta on. Ja aiemmin meilläkin oppilaat saa saattoivat siirtyä koululta toiseen kielitunnin takia. Nyt ei.
Kyseisessä kaupungissa koulujen etäisyys oli 1,5km, eli ei kyse ollut kustannuksista vaan viitseliäisyydestä.
 

EK

Kenraali
Kyseisessä kaupungissa koulujen etäisyys oli 1,5km, eli ei kyse ollut kustannuksista vaan viitseliäisyydestä.
Kustannukset nimenomaan. Kun opetusta ei tarvitse järjestää, ei tarvitse palkata tehtävään opettajaa. SE on se todellinen säästö
 
Monikielisyys.

Englanninkielisiä päiväkoteja pyörittävät Suomessa tavallisimmin yksityiset toimijat, ja näiden päiväkotien suosio vaikuttaa STT:n haastattelemien varhaiskasvatusasiantuntijoiden mukaan olevan hienoisessa kasvussa.

Kunnallisellakin puolella englanninkielisiä päiväkoteja on, mutta valtaosassa niistä vain osa varhaiskasvatuksesta annetaan englanniksi. Tällöin puhutaan kielisuihkutuksesta tai kielirikasteisesta päiväkodista, kertoo opetusministeriön opetusneuvos Kirsi Alilahttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+alila.
Kaksikielisyystutkija ja filosofian tohtori Sirje Hassinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sirje+hassinen sanoo, että kaksikielisyys ei lisää riskiä kielen kehityksen viivästymiin tai häiriöihin. Hassisen mukaan ei ole perusteita ajatukselle, että liian varhainen englanninkielisessä päiväkodissa aloittaminen sotkisi lapsen äidinkielen oppimista.

”Näkökulma, jonka mukaan toinen kieli haittaisi toista, on todella konservatiivinen – 1960-luvulla uskottiin lapsen kykenevän vastaanottamaan kerrallaan vain yhden kielen”, Hassinen sanoo.

Kun lapsi alkaa opetella toista kieltä vasta kolmannen ikävuoden jälkeen, puhutaan peräkkäisestä kaksikielisyydestä. Hassisen mukaan lapset omaksuvat kaikki äidinkielensä suunnilleen ensimmäisen neljän elinvuoden aikana. Lapsi oppii aikuiselta, mutta tarvitsee harjoittelua varten myös samanikäistä seuraa.

”Päiväkoti, kaverit ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kielen kehittymistä.”

Hassinen kertoo, että lapsen kielenkehityksen kannalta ensimmäinen puoli vuotta on aika, jolloin lapsesta voisi kasvaa niin sanottu maailmankansalainen: lapsi pystyy omaksumaan mitä tahansa kieltä. Vasta noin puolen vuoden iässä lapsen huomio alkaa kohdistua tarkemmin hänelle puhuttuihin kieliin, minkä takia kaksikielisissä perheissä tulisi aloittaa kahden tai useamman kielen puhuminen lapselle heti syntymästä lähtien.

Hassisen mukaan kaksikielisen lapsen kielten omaksuminen etenee samaa tahtia kuin yksikielisellä. Yksilöllinen vaihtelu siinä, milloin lapsi omaksuu ensimmäisen sanan ja kummalla kielellä, on kuitenkin suurta.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006086172.html
 

rööperi

Kapteeni
BAN

"Pyrin pois mahdollisimman nopeasti" – valmistuneiden opiskelijoiden joukkopako riivaa yliopistokaupunkia rajan pinnassa
Hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat nuoria Lappeenrantaan, mutta monet heistä nostavat kytkintä opintojen päättyessä.


Yliopistokampuksella Skinnarilassa on rauhallista. Viimeiset tentit ovat suurimmalla osalla tämän kevään osalta ohi. Muutama opiskelija käytäviltä vielä löytyy. Yksi heistä on markkinointia Saimia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Santeri Savinainen.

Korkeakouluista valmistuneista harva jää opintojen jälkeen Lappeenrantaan. Savinainenkin suunnittelee jo lähtöä. Hän on pohtinut opiskelukavereidensa kanssa, mitä kaupungissa pitäisi olla toisin.

– Todennäköisesti pyrin pois mahdollisimman nopeasti. Jotenkin tuntuu siltä, että varsinkaan oman alan hommia ei ole täällä niin paljon kuin pitäisi. Tai sellaisia hommia, joihin itse haluaisin erikoistua. Se ehkä vaatii jollekin toiselle paikkakunnalle muuttoa, Savinainen pohtii.

Nurmijärveläinen Joona Heinikari aikoo myös pakata tavaransa ja lähteä Lappeenrannasta valmistumisensa jälkeen. Heinikarin päätökseen vaikuttaa erityisesti perheen ja ystävien läheisyys pääkaupunkiseudulla.

– Pääkaupunkiseudulla on enemmän duunia. Ja tottakai on kiva olla kotona opiskeluiden jälkeen, Heinikari sanoo.

Heinikarin tavoin myös suurin osa muista valmistuvista valuu Uudenmaan alueelle.

Vahva Skinnarilan henki
Lappeenranta tavoittelee vuoteen 2030 mennessä yli 5000 uutta asukasta. Nuorten aikuisten haaliminen Lappeenrantaan on kaupungille hyvin tärkeä asia.

Kaupungin selvityksen mukaan alle viidennes korkeakouluopiskelijoista työskenteli viime vuonna opintojen ohella. Joka kolmas ei ollut hakenut töitä ollenkaan Lappeenrannasta.

Tällä hetkellä suuri ongelma on se, ettei korkeakoulutetuille ole tarpeeksi koulutusta vastaavia työpaikkoja. Esimerkiksi LUT-yliopistosta valmistuu vuosittain satoja opiskelijoita, mutta vain kymmenet työllistyvät, sillä sopivia työpaikkoja ei ole tarpeeksi.

– Meiltä mennään työelämään maistereina ja se on on korkeasti koulutettu paikka. Täällä ei ole sen tason paikkoja. Uran alussa halutaan vaativia työtehtäviä, että voidaan kehittyä, LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström kertoo.

Lappeenrannan satama


Lappeenrannan kaupunki toivoisi korkeakoulutettujen jäävän kaupunkiin. Tällä hetkellä suurin osa lähtee pääkaupunkiseudulle.Kare Lehtonen/Yle
Skinnarilan kampus, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan keskustasta, on tunnettu hyvästä "Skinnarilan hengestä".

– Tuntuu, että on kaksi eri maailmaa – opiskelijamaailma ja se muiden arkimaailma keskustassa. Se on ainakin yksi asia, joka pitäisi pystyä parantamaan, opiskelija Santeri Savinainen pohtii.

Opiskelijoiden kotouttaminen Lappeenrantaan ontuu, sillä moni opiskelija saattaa viettää opiskeluaikansa lähes yksinomaan Skinnarilan kampuksella. Vaikka opiskeluajoista jää lämmin muisto, saattaa Lappeenrantaan sitoutuminen jäädä vähemmälle.

– Kun koulu on syrjässä, opiskelijoiden määrä ei näy tuolla katukuvassa Lappeenrannassa niin paljon kuin vaikka Jyväskylässä tai Tampereella, joissa kampus on lähellä keskustaa, Savinainen toteaa.

Lappeenrannan strategiajohtaja Markus Lankinen sanoo, että opiskelijoiden yhteisöllisyys ja idearikkaus on vahvuus, jota kaupunki haluaisi hyödyntää.

– Haluamme tuoda Skinnarilan henkeen kuuluvaa elämänmyönteistä asennetta ja uteliaisuutta uudistamaan kaupungin ilmapiiriä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto


Skinnarilan kampus sijaitsee reilun 7 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.Yle
Mistä töitä ulkomaalaisille opiskelijoille?
LUT-yliopistossa kolmannes valmistuvista tulee ulkomailta. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät vielä suomalaisiakin harvemmin, vaikka kansainväliset työntekijät voisivat tuoda huomattavaa lisäarvoa omalla kulttuurin tuntemuksellaan ja kielitaidollaan.

– On äärimmäisen hankalaa, että meillä valmistuu kansainvälisille työmarkkinoille huippuosaajia, joita meidän alueemme yrityskenttä ei saa työllistettyä. Syynä on, että toisen työkielen ottaminen on investointi, sanoo stretegiajohtaja Markus Lankinen.

Eniten kansainvälisiä opiskelijoita tulee Venäjältä, mutta myös Aasiasta tulleiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Vuoden 2018 kyselyyn vastanneista opiskelun aikana noin joka neljäs ei ollut hakenut töitä lainkaan. Yli puolella opiskelijoista olisi ollut kiinnostusta, mutta he eivät saaneet töitä.

Edullisempaa kuin Helsingissä
Yksi tänä keväänä Lappeenrannan LUT-yliopistosta valmistuvista on Alireza Ameli, joka muutti opiskelemaan Suomeen Iranista.

Ameli on valmistunut diplomi-insinööriksi ja huhtikuussa hän väitteli energiatekniikan alalla tohtoriksi. Valmistumisen jälkeen Ameli löysi itselleen työpaikan Lappeenrannasta.

– Etsin töitä pari-kolme kuukautta ja löysin hyvän työn. Lappeenrannassa on rennompaa ja rauhallisempaa ja minä pidän siitä enemmän. Lisäksi eläminen on täällä hiukan halvempaa. Siksi pidän Lappeenrannasta enemmän kuin pääkaupunkiseudusta, Ameli kertoo.

Yritykset esittäytyvät yliopistolla.


Kolmannes LUT-yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia. Kari Kosonen / Yle
Työhön siirtymiselle tukea
LUT-yliopiston vararehtori Jaana Sandström peräänkuuluttaa uusia ja pärjääviä yrityksiä alueelle. Metsäteollisuuden keskittymästä huolimatta yhä useammin työt tehdään ihmisten sijaan koneilla.

– Yliopisto on tehnyt osansa 50 vuoden aikana. Tänne on oikeasti syntynyt uutta yrityselämää, jota on kansainvälisesti myyty eteenpäin. Olemme onnekkaita, että meillä on nyt ilmastonmuutoksen tullessa osaamista, jonka pohjalta uusia yrityksiä voidaan perustaa, Sandström toteaa.

Kaupunki haluaa edistää opiskelijoiden pääsemistä työelämään jo opintojen aikana. Nyt kesätöitä saa noin joka viides korkeakouluopiskelija. Lukua pyritään nostamaan kuluvan valtuustokauden aikana.

– Panostamme rahallisesti siihen, että tarjotaan kesätyöseteleitä ja opintotyöpaikkoja yhdessä yritysten kanssa, jotta tutustuminen paikallisiin yrityksiin onnistuu paremmin, strategiajohtaja Markus Lankinen kertoo.

Opiskelijoita


Opiskelijoista 20 prosenttia saa Lappeenrannassa kesätöitä. Kare Lehtonen/Yle
Aloittain isoja vaihteluita
Opetushallituksen viestinnästä kerrotaan, ettei Suomessa seurata valmistuneiden opiskelijoiden työpaikkojen sijainteja.

Yliopistot sen sijaan seuraavat itse jonkin verran opiskelijoiden urien kehittymistä kyselytutkimuksilla. Esimerkiksi Vaasan yliopistosta valmistuneita jää omalle alueelle enemmän kuin Lappeenrannasta, mutta toisaalta myös tiedekunnat ovat laajemmat.

Vuonna 2017 valmistuneista kielten- ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoista Vaasassa yli puolet on jäänyt Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle tai Keski-Pohjanmaalle. Tekniikan alan valmistuneista alueelle on jäänyt puolet, mutta kauppatieteiden opiskelijoista vain noin kymmenen prosenttia.

Lapin yliopistossa seurataan maistereiden työelämään sijoittumista viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Lapin tilasto on vuodelta 2016.

Kaikkien neljän tiedekunnan keskiarvolla Lappiin jää kolmannes ja Pohjois-Pohjanmaalle noin neljännes valmistuneista. Pois lähtee lähes puolet. Eri tutkinnoissa on Lapissakin eroja. Vähiten Lappiin jää oikeustieteen maistereita.

Eniten Lapin alueelle jää kasvatustieteen maistereita eli yli puolet.
 

arix

Eversti
"Kolmannes LUT-yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia. "
Suomessa on todellista ylitarjontaa opiskelupaikoissa, noita maakuntayliopistoja voisi sulkea samantien pari kappaletta...
Jos ovat maksavia asiakkaita EU:n ulkopuolelta, lukukausimaksut kannattaa ottaa vastaan.

Mutta olen samaa mieltä, että aluepoliittisin perustein on perustettu liian paljon pieniä yliopistoja ja päällekkäisiä koulutusohjelmia joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Suomen kokoiseen vähäväkiseen maahan riittäisi äärimmillään yksi kansallinen yliopisto (sivutoimipisteineen) ja yksi yksityinen yliopisto.
 

Talvela

Ylipäällikkö
"Kolmannes LUT-yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia. "
Suomessa on todellista ylitarjontaa opiskelupaikoissa, noita maakuntayliopistoja voisi sulkea samantien pari kappaletta...

Korkeakoulut kuitenkin pitävät osaltaan maata asuttuna, samoille paikkakunnille ja maakuntiin on syntynyt uusia vientiyrityksiä, siinä mielessä järkevintä aluepolitiikkaa.
 
Viimeksi muokattu:

EK

Kenraali
"Kolmannes LUT-yliopiston opiskelijoista on ulkomaalaisia. "
Suomessa on todellista ylitarjontaa opiskelupaikoissa, noita maakuntayliopistoja voisi sulkea samantien pari kappaletta...
Lappeenrannan teknillinen yliopiston sulkemista esitettiin reilu kymmenen vuotta sitten Akavan puheenjohtajan suulla. Lappeenrannan rehtori kysyi, että jos Kymenlaakson metsäteollisuus keskittymä on maailman toiseksi suurin, eikä se riitä perusteeksi teknillisen yliopiston sijainnille, niin mikä sitten.
 

Oho

Majuri
Jos ovat maksavia asiakkaita EU:n ulkopuolelta, lukukausimaksut kannattaa ottaa vastaan.

Mutta olen samaa mieltä, että aluepoliittisin perustein on perustettu liian paljon pieniä yliopistoja ja päällekkäisiä koulutusohjelmia joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Suomen kokoiseen vähäväkiseen maahan riittäisi äärimmillään yksi kansallinen yliopisto (sivutoimipisteineen) ja yksi yksityinen yliopisto.
Ei ole, juuri yksiaan lukukausimaksuja maksava ei maksa maksujaan itse vaan maksuista huolehtii suomalaisten veronmaksajien rahoittaama stipendi.
 
Korkeakoulut kuitenkin pitävät osaltaan maata asuttuna, samoille paikkakunnille ja maakuntiin on syntynyt uusia vientiyrityksiä, siinä mielessä järkevintä aluepolitiikkaa.
Ammattikorkeakoulut sopivat hyvin maakuntatason oppilaitoksiksi. Niiden opetusohjelmat voi räätälöidä palvelemaan maakunnan tarpeita.

Yliopistot kilpailevat maailmanmestaruussarjassa. Niihin tarvitaan parhaat kansalliset ja kansainväliset resurssit.
 
Ei ole, juuri yksiaan lukukausimaksuja maksava ei maksa maksujaan itse vaan maksuista huolehtii suomalaisten veronmaksajien rahoittaama stipendi.
Kolmasosa maksaa.

Selvä vähemmistö korkeakoulujen lukuvuosimaksuun velvollisista ulkomaisista opiskelijoista maksaa opinnoistaan täyden maksun. Opetusministeriön mukaan noin kaksi kolmasosaa maksuvelvollisista saa jonkinlaista apurahaa, eli täyden maksun maksaa vain noin kolmasosa.
Opetusministeriö on selvittänyt lukuvuosimaksuihin liittyviä käytäntöjä korkeakouluille tehdyllä kyselyllä. Osa tiedoista on vielä saamatta, joten tarkkaa lukumäärää maksavista opiskelijoista ei vielä ole. Lopullinen yhteenveto valmistuu kesän aikana.
Suomessa on noin 350 ohjelmaa, jossa voi olla maksuvelvollisia. Lukuvuosimaksut vaihtelevat suuresti Suomen korkeakouluissa. Alin on 2 100 euroa, korkein 18 000 euroa. Lain mukaan maksun pitää olla vähintään 1 500 euroa. Ylärajaa ei ole säädetty.


Apurahat tulevat muualtakin kuin veronmaksajan taskuista (esim. Fulbright-stipendit).
 
Maakuntien miehet ja naiset ovat kirjoittaneet.

Varsinais-Suomessa kirjoitettiin parhaiten, Etelä-Karjalassa heikoimmin – kartta kertoo, miten maakuntasi ylioppilaat pärjäsivät
Kirjoitusten tuloksia voi verrata alla olevalla kartalla maakuntakohtaisesti. Parhaiten menestyivät Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ylioppilaat ja huonoiten Etelä-Karjalan ja Lapin ylioppilaat. Vertailu perustuu parhaan laudatur-arvosanan ja huonoimman improbatur-arvosanan prosentuaalisiin osuuksiin eri maakunnissa.
Ylioppilaskokeessa annetut arvosanat ovat olleet käytössä vuodesta 1996 alkaen. 1960-luvulta alkaen ne on arvosteltu Gaussin käyrän mukaisesti, mutta vuonna 2014 ylioppilastutkintolautakunta muutti käytäntöään. Lisääntyneen valinnaisuuden takia jakauman käyttö ei toiminut oikeudenmukaisesti niissä aineissa, joita kirjoittaa hyvin valikoitunut oppilasaines. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi pitkä matematiikka, fysiikka ja ranska. Uudessa mallissa arvosanat jaetaan yhä normaalijakauman mukaisesti, mutta ei aineittain, vaan kokonaisen vuoden kirjoittajien kesken.
Keväällä 2019 ylioppilaaksi valmistuu noin 25 200 henkilöä, ja heistä kuusi sai vähintään kahdeksan laudaturia.​
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006111376.html

Varsinais-Suomessa 5.62% kirjoitti Laudaturin. Improbaturin ansaitsi 3.1%.
 
Lääkintäkenraalimajuri.

Kaksoistutkinnot ovat kullanarvoisia, mutta silti niiden suorittamista on hankaloitettu kohtuuttomasti
Lääketieteellisissä tiedekunnissa kiintiö hakijoille ilman aiempaa korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta toiseen tutkintoon on ollut 65 prosenttia. Tie toisista tiedekunnista lääketieteen pariin on näin hankaloitunut. Myös tiedekunnan sisäinen yleis- ja hammaslääkärin kaksoistutkintoon tähtäävä erillisvalinta on Helsingissä toistaiseksi loppunut.
Samaan aikaan niin kauppatieteen, oikeustieteen kuin insinööritieteidenkin aloilla on toimiva maisterivalintajärjestely hakijoille, joilla on jo toinen tutkinto. Näillä aloilla on ymmärretty poikkitieteellisen ja laadukkaan korkeakoulutasoisen osaamisen korvaamaton arvo.
Jokainen lääkäri tai erikoislääkäri ei tarvitse kaksoistutkintoa, mutta jäävuoren huipulle tulee taata tarvekohtainen mahdollisuus kouluttautua asianmukaisella vakavuudella, jotta Suomessa voidaan jatkossakin nauttia laadukkaasta terveydenhuollosta ja kehittää sen johtamista.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006111222.html
 

Nargö

Luutnantti
Yliopistot kilpailevat maailmanmestaruussarjassa. Niihin tarvitaan parhaat kansalliset ja kansainväliset resurssit.
Lukemattomiin aivan tavallisiin töihin vaaditaan yliopistotutkinto. Jos yliopistoista tehdään huippulaitoksia niin kysymys on, että pitäisikö koulutuksia alkaa siirtää isossa mitassa amk-tasolle vai kenties luoda erikseen tiedekorkeakouluja ja opetuskorkeakouluja?
 

Talvela

Ylipäällikkö
Ammattikorkeakoulut sopivat hyvin maakuntatason oppilaitoksiksi. Niiden opetusohjelmat voi räätälöidä palvelemaan maakunnan tarpeita.

Yliopistot kilpailevat maailmanmestaruussarjassa. Niihin tarvitaan parhaat kansalliset ja kansainväliset resurssit.
Esimerkiksi Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset ovat kyllä hyvinkin sidoksissa alueeseensa ja toiminnan supistaminen pelkästään ammattikorkeakouluun olisi haitallista paikalliselle taloudelle ja teollisuudelle.
 
Esimerkiksi Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset ovat kyllä hyvinkin sidoksissa alueeseensa ja toiminnan supistaminen pelkästään ammattikorkeakouluun olisi haitallista paikalliselle taloudelle ja teollisuudelle.
Tampereella resursseja keskitettiin suuremmaksi yksiköksi.

Tampereelle syntyy vuoden 2019 alusta yliopistojen yhdistyessä Tampereen yliopisto, joka tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa.
Korkeakouluyhteisön suunnitteluvaihe tunnetaan nimellä Tampere 3. Suunnittelussa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk). Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa mahdollisuudet opiskelussa ja tutkimuksessa. Tampereella haluttiin lähteä liikkeelle ennen kuin korkeakoulujen muutoksista määrättäisiin. Yhdistyminen tapahtuu teknisesti niin, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi säätiö harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Uudessa Tampereen yliopistossa keskeistä ovat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus.
Idea yhteistyöstä syntyi neljä vuotta sitten, kun tamperelaiset korkeakoulut halusivat tietää, millä alueilla ne voisivat saavuttaa kansainvälisesti vankan aseman.
Uuteen yliopistoon siirtyvät vuonna 2019 fuusioituvien yliopistojen toiminta, henkilöstö, opiskelijat ja varallisuus. Tamk jatkaa ammattikorkeakoululain määrittelemin vastuin ja osakeyhtiönä. Yhteisössä on kaikkiaan opiskelijoita 35 000 ja työntekijöitä 5 000.

https://www.aamulehti.fi/a/200606842
 

Talvela

Ylipäällikkö
Tampereella resursseja keskitettiin suuremmaksi yksiköksi.

Tampereelle syntyy vuoden 2019 alusta yliopistojen yhdistyessä Tampereen yliopisto, joka tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa.
Korkeakouluyhteisön suunnitteluvaihe tunnetaan nimellä Tampere 3. Suunnittelussa ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk). Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa mahdollisuudet opiskelussa ja tutkimuksessa. Tampereella haluttiin lähteä liikkeelle ennen kuin korkeakoulujen muutoksista määrättäisiin. Yhdistyminen tapahtuu teknisesti niin, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi säätiö harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Uudessa Tampereen yliopistossa keskeistä ovat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus.
Idea yhteistyöstä syntyi neljä vuotta sitten, kun tamperelaiset korkeakoulut halusivat tietää, millä alueilla ne voisivat saavuttaa kansainvälisesti vankan aseman.
Uuteen yliopistoon siirtyvät vuonna 2019 fuusioituvien yliopistojen toiminta, henkilöstö, opiskelijat ja varallisuus. Tamk jatkaa ammattikorkeakoululain määrittelemin vastuin ja osakeyhtiönä. Yhteisössä on kaikkiaan opiskelijoita 35 000 ja työntekijöitä 5 000.

https://www.aamulehti.fi/a/200606842
Ja se oli oikein ja järkevää, yliopiston lakkauttaminen taas olisi tuhoisaa.
 
Niin. Ei kai Tampereella yliopistojen lakkauttamista edes harkittu.

Pienetkin yliopistot voivat profiloitua, mutta yhdistymisillä saadaan hallintoa tehokkaammaksi ja päällekkäisiä koulutusohjelmia karsituksi. Yhdysvalloissa osavaltioyliopistosysteemikehitys on jo pitkällä.

A state university system normally means a single legal entity and administration, but may consist of several institutions, each with its own identity as a university. Some states—such as California and Texas—support more than one such system.
 
Top