Koulutus 100+

Parin tonnin lukuvuosimaksuilla tuuli veronmaksajan kukkarossa on kova... Eli ei edelleenkään maksa itse....
En oikein ymmärrä, mitä vikaa lukuvuosimaksuissa on, jos niitä peritään EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka rahoittavat opintonsa itse (opintolainalla), yksityisen sektorin stipendeillä (Fulbright) tai sukulaisten avustuksilla (kiinalaiset). Ennen opiskelu oli ”ilmaista” kaikille.

Selvempää toki olisi, jos kansallinen valtion yliopisto rahoitettaisiin puhtaasti veroveroin ja opiskelijat valittaisiin pääsykokein, kun taas kansainvälinen yksityinen yliopisto rahoittaisi toimintansa lukuvuosimaksuin, lahjoituksin ja sijoituksin.
 

Oho

Majuri
En oikein ymmärrä, mitä vikaa lukuvuosimaksuissa on, jos niitä peritään EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka rahoittavat opintonsa itse..
Kun eivat rahoita, parin tonnin vuosittaiset maksut eivat kata kuluja tuskin edes yläpäässä oleva 18000 kattaa läheskään kaikissa tiedekunnissa...
 

arix

Eversti
Kun eivat rahoita, parin tonnin vuosittaiset maksut eivat kata kuluja tuskin edes yläpäässä oleva 18000 kattaa läheskään kaikissa tiedekunnissa...
Tämä on se mitä itse kritisoin, mitä järkeä Suomen on panostaa ulkomaisiin opiskelijoihin jotka eivät jää Suomeen?
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Vaihto-opiskelussa on tarkoitus, kuten termistä käy ilmi, vaihtaa opiskelijoita oppilaitosten kesken. Jos tänne ei kukaan halua tulla opiskelemaan, niin ei silloin täältäkään pääse muualle.
 
Kun eivat rahoita, parin tonnin vuosittaiset maksut eivat kata kuluja tuskin edes yläpäässä oleva 18000 kattaa läheskään kaikissa tiedekunnissa...
Apurahoja ja stipendejä (jatko-)opintoihin myöntävät monet säätiöt ja järjestöt, joita Suomen veronmaksajat eivät rahoita. Esim.

https://www.fulbright.fi/sites/default/files/Liitetiedostot/stipendiaattilistat/complete_cv_catalogue_us_2018-19.pdf

Maailmalla on tuiki tavallista, että vanhemmat (tai näiden työnantaja tms. yksityinen taho) maksavat lastensa lukukausimaksut päiväkodista yliopistoon. Suomessa lukukausimaksukokeilu, säätiöyliopistomalli, rahoituksen keruu alumnilta yms. ovat varsin uusia asioita, mutta hiljalleen lienee aika oppia rahoittamaan toimintaa muutenkin kuin verovaroin.

Koulutusalasta riippuu, miten paljon kustannuksia syntyy. Hävittäjalentäjän koulutus on kalliimpaa kuin juristin.

Toisaalta kustannukset eivät välttämättä kasva, vaikka opiskelijamäärä kasvaisi. Peruskurssien on-line -opetus vetää helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia opiskelijoita. https://www.elementsofai.com/fi/ää
 
Viimeksi muokattu:

Oho

Majuri
Apurahoja ja stipendejä (jatko-)opintoihin myöntävät monet säätiöt ja järjestöt, joita Suomen veronmaksajat eivät rahoita. Esim.
Entäs sitten 2100n euron lukuvuosimaksu ei kata kuluja. Tohon kustannusten kasvamattomuuteen vedotaan aika-ajoin. Melkoista älyllistä epärehellisyyttä on ulkolaisten kouluttamisen edulliseuuden perustelu jyvittämällä kustannukset vain suomalaisten opiskelijoiden harteille, mutta hyvässä seurassa sä olet samaan turvautununeiden korkeiden viranomaisten kanssa. Tolleen absurdina laajennuksena tosta vaan päästään tilanteeseen jossa 999 ulkolaista koulutetaan olellisesti ilmaiseksi ja se ainokaisen suomalaisen koulutus maksaa esmes 20 miljoonaa, eikä tilanteesta joidenkin koulutusohjelmien kohdalla edes olla kaukana. Siinä ei sitten muuta tarvitsekaan kuin potkia se viimeinen ulos ja touhu muuttuu halvemmaksi kuin saippua....
 
Viimeksi muokattu:
Eli ongelma on ulkomaalaisten kouluttaminen? USA, UK, Australia, Kanada, Sveitsi ja monet muut maat vetävät ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoihinsa huolimatta selvästi korkeammista lukukausimaksuista.

Suomalaisille opiskelu on maksutonta. Nettoveronmaksajien rahoilla palkat ja vuokrat maksetaan. Ne ovat kiinteitä kuluja, jotka eivät juuri riipu opiskelijoiden määrästä. Tuo 2100 tai 18 000 euron lukuvuosimaksu ulkomaalaisilta taas näkyy suoraan yliopiston ”tuloksessa”.

Suomen tavoitteena taitaa olla kouluttaa 40% ikäluokasta korkeakoulutasolle. Vastaamatta on kysymys, kuinka suuri prosenttiosuus ikäluokasta kykenee yliopisto-opintoihin - ilman että valmistuminen viivästyy tai vaatimustasoa lasketaan. Mistä maasta yhdysvaltalaiset tohtorit ja Nobel-voittajat ovat kotoisin?
 

Oho

Majuri
Eli ongelma on ulkomaalaisten kouluttaminen? USA, UK, Australia, Kanada, Sveitsi ja monet muut maat vetävät ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoihinsa huolimatta selvästi korkeammista lukukausimaksuista.
Ei vaan paskanjauhanta 'koulutusviennistä' kannattavana toimintana, jos ja kun kerätyt maksut eivät edes lähetulkoonkaan kata aiheutuneita kuluja muutoin kuin älyllisesti epärehellisen kiakkailun avulla. Jos opikelijoita ei Suomesta löydy pitäsi ehkä vakavasti harkita ohjelmien supistamista sen sijaan, että rahaa kaadetaan venäläisten, kiinlaisten ja intialaisten, joilla ei ole oikeastaan mitään hinkua jäädä Suomeen, kouluttamiseen.

Mistä maasta yhdysvaltalaiset tohtorit ja Nobel-voittajat ovat kotoisin? Enimmäkseen yhdysvalloista.....
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan paskanjauhanta 'koulutusviennistä' kannattavana toimintana, jos ja kun kerätyt maksut eivät edes lähetulkoonkaan kata aiheutuneita kuluja muutoin kuin älyllisesti epärehellisen kiakkailun avulla. Jos opikelijoita ei Suomesta löydy pitäsi ehkä vakavasti harkita ohjelmien supistamista sen sijaan, että rahaa kaadetaan venäläisten, kiinlaisten ja intialaisten, joilla ei ole oikeastaan mitään hinkua jäädä Suomeen, kouluttamiseen.
Sikäli kuin ”koulutusvientiä” harjoittavat yksityiset yritykset, kannattamaton toiminta katoaa markkinoilta kuin piiru Saharaan.

Toinen puoli on ”opiskelijatuonti”. Ulkomaalaisia opiskelijoita on opiskellut suomalaisissa yliopistoissa jo vuosikymmeniä. Ennen opiskelivat ilmaiseksi; nyt voivat joutua jopa jotakin maksamaankin. Jos maksavia opiskelijoita ei Suomesta löydy (koska opiskelu on maksutonta), kustannuksia voidaan kattaa maksavilla asiakkailla, mikäli luentosalissa on vapaita istuinpaikkoja tms.

Onpa joitakin suomalaisiakin opiskellut ulkomaisissa yliopistoissa. Ja toiset taas opiskelivat Suomessa, mutta valmistuttuaan muuttivat ulkomaille. Loogista: opiskelijat muuttavat ensin opiskelupaikkakunnalle ja sitten työpaikkakunnalle.
 

Oho

Majuri
Toinen puoli on ”opiskelijatuonti”. Ulkomaalaisia opiskelijoita on opiskellut suomalaisissa yliopistoissa jo vuosikymmeniä.
Joo mutta ei tommosia määriä: 30% tutkinto-opiskelijoista ulkolaisia (paljon enemmän kuin tasokkaisssa yliopistoissa jenkeissä, esmes UofM:ssä tutkinto-opiskelijoista on ulkolaisia 7.4%). Suomalaiset yliopistot vaan suosivat ulkolaisia opiskelijoita, koska saavat ulkomaisista enemmän budjettirahaa. Kertoo muuten karua kieltä suomen valtion suhtautumisesta suomalaisiin. Yliopistoille se toki passaa, paskat niitä rahan lisäksi juuri muu kiinnosta.
 
Viimeksi muokattu:

arix

Eversti
Joo mutta ei tommosia määriä: 30% tutkinto-opiskelijoista ulkolaisia. Suomalaisert yliopistot vaan suosivat ulkolaisia opiskelijoita, koska saavat ulkomaisista enemmän budjettirahaa. Kertoo muuten karua kieltä suomen valtion suhtautumisesta suomalaisiin. Yliopistoille se toki passaa, paskat niitä rahan lisäksi juuri muu kiinnostaa,.
Vuoden 2004 dataa:
Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa vuonna 2004

määrä%-osuus
Lukio1 8201,5
Ammattikoulu6 4082,8
Ammattikorkeakoulu3 7652,9
Yliopisto3 0492
Yliopisto (jatko-koulutus)1 6246,7
Yhteensä16 6702,5


Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2018:

30112
 
Vuoden 2004 dataa:
Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa vuonna 2004

määrä%-osuus
Lukio1 8201,5
Ammattikoulu6 4082,8
Ammattikorkeakoulu3 7652,9
Yliopisto3 0492
Yliopisto (jatko-koulutus)1 6246,7
Yhteensä16 6702,5


Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2018:

View attachment 30112
Tuossa Tilastokeskuksen jälkimmäisessä linkissä (9.5.2019) kerrotaan ulkomaalaisten suorittamista tutkinnoista.

Tutkinnoista ulkomaalaisten suorittamia oli lähes joka kymmenes, ylemmistä korkeakoulututkinnoista reilu 13 prosenttia ja tohtorintutkinnoista 29 prosenttia. Ulkomaalaiset opiskelijat suorittivat suhteellisesti eniten tutkintoja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla, noin 21 prosenttia koulutusalan kaikista yliopistotutkinnoista. Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen osuus oli suurin luonnontieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä maa- ja metsätalouden aloilla, joilla kaikilla ulkomaalaiset suorittivat noin 42 prosenttia alalta valmistuneista tohtorintutkinnoista.
Noiden lukujen perusteella tutkinnon suorittaneita ulkomaalaisia on vajaa 10% kaikista, mutta yli 40% tohtorintutkinnoista ”kovilla” tieteenaloilla.
 
Kielitaito: huono englanti ja suomenruotsi.

Vuosiluokkien 1-6 oppilaista englantia opiskeli 74 prosenttia. Vuosiluokkien 7-9 oppilaista lähes kaikki opiskelivat englantia. Ruotsia opiskeli muuna kuin äidinkielenä 19 prosenttia luokkien 1-6 oppilaista ja 92 prosenttia luokkien 7-9 oppilaista. Vuosiluokkien 7-9 oppilaista opiskeli 10 prosenttia saksaa ja 5 prosenttia ranskaa pääasiassa vapaaehtoisena tai valinnaisena vieraana kielenä.
Vuosiluokilla 1-6 oli 370 020 oppilasta, joista poikia oli 189 545 ja tyttöjä 180 475. Vuosiluokilla 7-9 oli 180 058 oppilasta, joista poikia oli 92 100 ja tyttöjä 87 958.

https://www.verkkouutiset.fi/peruskoulussa-on-vahan-saksan-ja-ranskan-lukijoita/
 
Tuo ulkomaalaisten opiskelijoiden jakauma – vajaa 10% kaikista tutkinnoista ja yli 40% ”kovien” tieteiden tohtorintutkinnoista – vaikuttaa mielestäni sopivalta.

Jos seminaarissa on kymmenen suomalaisen joukossa yksi ulkomaalainen tai kymmenen ulkomaalaista sadan hengen massaluennolla, se ei varmaan suurempia ongelmia aiheuta.

Toisaalta ”kovien” tieteiden terävimpään kärkeen tarvitaan täydennystä ulkomailta, mikäli Suomi tavoittelee paikkaa auringossa huipputekniikan, korkean jalostusasteen tai tutkimusintensiivisten kasvuyritysten avulla. Omat resurssit eivät riitä.

Jos nuo ulkomaalaiset eivät avioidu suomalaisten kanssa, eivät työllisty suomalaisten suuryritysten ulkomaisissa toimipisteissä tai eivät perusta Suomeen omia yrityksiään, voi tietenkin kysyä, missä vika.

Toisaalta tieteellinen tutkimus julkaistaan yleensä avoimesti kaikkien käyttöön ja sovellettavaksi vaikka kaupallisina innovaatioina suomalaisyritysten toimesta, jos toimeen ja tilaisuuteen tarttuvat.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tuo ulkomaalaisten opiskelijoiden jakauma – vajaa 10% kaikista tutkinnoista ja yli 40% ”kovien” tieteiden tohtorintutkinnoista – vaikuttaa mielestäni sopivalta.

Jos seminaarissa on kymmenen suomalaisen joukossa yksi ulkomaalainen tai kymmenen ulkomaalaista sadan hengen massaluennolla, se ei varmaan suurempia ongelmia aiheuta.

Toisaalta ”kovien” tieteiden terävimpään kärkeen tarvitaan täydennystä ulkomailta, mikäli Suomi tavoittelee paikkaa auringossa huipputekniikan, korkean jalostusasteen tai tutkimusintensiivisten kasvuyritysten avulla. Omat resurssit eivät riitä.

Jos nuo ulkomaalaiset eivät avioidu suomalaisten kanssa, eivät työllisty suomalaisten suuryritysten ulkomaisissa toimipisteissä tai eivät perusta Suomeen omia yrityksiään, voi tietenkin kysyä, missä vika.

Toisaalta tieteellinen tutkimus julkaistaan yleensä avoimesti kaikkien käyttöön ja sovellettavaksi vaikka kaupallisina innovaatioina suomalaisyritysten toimesta, jos toimeen ja tilaisuuteen tarttuvat.
Sitä suuremmalla syyllä voi kyseenalaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisen järkevyyden. Kun tiede pohjautuu joka tapauksessa muiden olkapäillä seisomiseen, niin miksi Suomen pitäisi houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita? Sen kuin laitetaan ACS:n haku käyntiin ja tsädäm, meillä on kohta vallankumouksellinen syöpälääke tai vähintäänkin kustannustehokas synteesi sen massatuotantoa varten.
 
Sitä suuremmalla syyllä voi kyseenalaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisen järkevyyden. Kun tiede pohjautuu joka tapauksessa muiden olkapäillä seisomiseen, niin miksi Suomen pitäisi houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita? Sen kuin laitetaan ACS:n haku käyntiin ja tsädäm, meillä on kohta vallankumouksellinen syöpälääke tai vähintäänkin kustannustehokas synteesi sen massatuotantoa varten.
Miksi yliopiston pitäisi houkutella lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita?

Yliopistot kilpailevat tieteentekemisen maailmanmestaruussarjassa. Niiden täytyy houkutella parhaat opiskelijat, opettajat ja tutkijat ilman isompaa etnistä profilointia saavuttaakseen tavoitteensa mahdollisimman hyvin.

Yksityisissä yliopistoissa opiskelijat ovat maksavia asiakkaita, joita houkutellaan siksi, että yritys tuottaisi voittoa.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Miksi yliopiston pitäisi houkutella lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita?

Yliopistot kilpailevat tieteentekemisen maailmanmestaruussarjassa. Niiden täytyy houkutella parhaat opiskelijat, opettajat ja tutkijat ilman isompaa etnistä profilointia saavuttaakseen tavoitteensa mahdollisimman hyvin.

Yksityisissä yliopistoissa opiskelijat ovat maksavia asiakkaita, joita houkutellaan siksi, että yritys tuottaisi voittoa.
Yliopiston johdolle kansainvälisillä rankingeilla voi olla merkitystä, mutta ympäröivän yhteiskunnan ja veronmaksajan kannalta ne eivät välttämättä kerro paljoakaan yliopiston toiminnasta. Minulle sopii erittäin hyvin, että ainakin yksi suomalaisen yliopiston kasvatti saa Nobel-palkinnon joka vuosi, mutta sen pitää tulla yksityisellä rahalla. Huippututkimus ei voi olla itseisarvo julkisesti rahoitetussa järjestelmässä (viittaan ETA:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joissakin oppilaitoksissa huomattavasti alihinnoiteltuihin lukukausimaksuihin), vaikka yliopiston toimintaa ei voikaan mitata ainoastaan opiskelijoiden työllistymisellä tai maisterin tutkinnon hinnalla.

Ammattikorkeakoulut ovat vielä kokonaan oma lukunsa. Tarvitaanko niihin ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka eivät itse maksa kustannuksiaan kokonaisuudessaan? Keskinkertaisuuksia meillä lienee riittävästi omastakin takaa.
 
Yliopiston johdolle kansainvälisillä rankingeilla voi olla merkitystä, mutta ympäröivän yhteiskunnan ja veronmaksajan kannalta ne eivät välttämättä kerro paljoakaan yliopiston toiminnasta. Minulle sopii erittäin hyvin, että ainakin yksi suomalaisen yliopiston kasvatti saa Nobel-palkinnon joka vuosi, mutta sen pitää tulla yksityisellä rahalla. Huippututkimus ei voi olla itseisarvo julkisesti rahoitetussa järjestelmässä (viittaan ETA:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joissakin oppilaitoksissa huomattavasti alihinnoiteltuihin lukukausimaksuihin), vaikka yliopiston toimintaa ei voikaan mitata ainoastaan opiskelijoiden työllistymisellä tai maisterin tutkinnon hinnalla.

Ammattikorkeakoulut ovat vielä kokonaan oma lukunsa. Tarvitaanko niihin ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka eivät itse maksa kustannuksiaan kokonaisuudessaan? Keskinkertaisuuksia meillä lienee riittävästi omastakin takaa.
Ammattikorkeakoulusta olen samaa mieltä. En näe mitään hyvää perustetta lennättää keskinkertaisuuksia maailman ääriltä värittämään Suomen maakuntien julkisesti rahoitettuja ammattikorkeakouluja.

Periaatteessa myös korkeakoulut voisivat olla erikoistuneita opetusyliopistoja – ”tutkintotehtaita”, jotka tuottavat kandidaatteja, maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita. Silloin korkeakoulun menestystä voitaisiin pitkälti mitata siten, miten hyvin opiskelijat työllistyvät ja millaista alkupalkkaa saavat. Tutkimus olisi korkeimmillaan väitöskirjatasoa.

Toisaalta maahan saattaisi mahtua yksi (yksityinen) tutkimusyliopisto, joka keskittyisi tutkimukseen ja tieteentekoon.
 
Viimeksi muokattu:

EK

Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10809378
Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen
Jaahas. Enää ei tarvitse siis vaatia peruskoulussa mitään. Jos kerran jokaisen on pakko suorittaa toisen asteen tutkinto, niin silloin jokaisen on pakko päästä toisen asteen koulutukseen. Siispä peruskoulun päättötodistuksella ei ole enää mitään merkitystä.

Mielenkiinnolla odotan, miten tämä toteutuu käytännössä. Jos kaikkien on käytävä toisen asteen opinnot, on koulutuspaikkoja lisättävä. Säilyvätkö pääsy- ja soveltuvuuskokeet määrätyillä aloilla, koska voidaanko velvoittaa oppilasta opiskelemasta alalla, jonne hän ei missään nimessä halua?

Nyt peruskoulussa on voinut "kiristää" tai ehkä kiltimmin ilmaistuna kirittää "ei-motivoituneita" oppijoita sillä, että jos ei ole riittävän hyvä todistus, ei pääse sille linjalle jolle haluaa. Mutta entäs nyt? Ja jos kerran oppivelvollisuus jatkuu, niin silloin voidaan vissiin päästää kuka tahansa peruskoulusta, koska peruskoulun päättötodistuksella ei enää ole merkitystä vaan toinen aste ottaa kopin kaikista. Ja ammattikoulussa on voitu samalla tavoin "kirittää" opiskelijoita potkimalla pois poissaolojen tai opinnoissa menestymättömyyden vuoksi, mutta nythän se muuttuu mahdottomaksi samoin kuin meillä peruskoulussa.

Tuo yhdistettynä ammattikoulutuksen viime vuosina tapahtuneeseen romuttamiseen, [SARKASMI]niin hyvä tulee[/SARKASMI].

Toivottavasti olen tapani mukaan väärässä ja tämä on ihan käsittämättömän hieno uudistus.
 
Top