Koulutus 100+

Mortti

Eversti
Samaan asiaan kiinnitin huomiota.

Suomi ja Viro hoitavat valmennuksen yhteistyönä.

Mutta aurinko nousee idästä. https://www.ipho2019.org.il/results/#1563198890641-9129ea12-182b
Kultamitalisteista tosiaan noin 2/3:lla oli aasialainen nimi. Sekin samalla vähän pisti silmään, että Suomen edustaja oli näemmä lähes ainoa "etnisesti länsimaalainen" kultamitalisti. Ehkä slovenialaisen voisi nykyisin laskea toiseksi. Viron edustajakin oli Narvasta kotoisin oleva vironvenäläinen ja listan pari amerikkalaistakin nimiensä perusteella etnisesti aasialaisia.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kultamitalisteista tosiaan noin 2/3:lla oli aasialainen nimi. Sekin samalla vähän pisti silmään, että Suomen edustaja oli näemmä lähes ainoa "etnisesti länsimaalainen" kultamitalisti. Ehkä slovenialaisen voisi nykyisin laskea toiseksi. Viron edustajakin oli Narvasta kotoisin oleva vironvenäläinen ja listan pari amerikkalaistakin nimiensä perusteella etnisesti aasialaisia.
Aasian väkiluku takaa sen, että synnynnäisiä lahjakkuuksia syntyy, ja lahjakkaille lapsille on olemassa erityiskouluja, joissa taipumuksia teroitetaan. Kärki on terävä.

Valko-Venäjän edustajan Yauheni Dziadkoun voisi lukea hyvällä tahdolla länsimaiseksi, vaikka nimi hieman epäilyttää. Länsimaalaisten puuttuminen listoilta saattaa kuitenkin selittyä silläkin, että nämä koululaisten mat-fys-kem -olympialaiset keksittiin muistaakseni Romaniassa, ja aluksi niihin osallistui vain itäblokin maita (kuten Suomi). Länsimaat eivät kommunistisesta hapatuksesta pitäneet.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Maavertailussa Kiina, Taiwan ja Korea loistavat kultamitaleillaan.

Eteläisen pallonpuoliskon maat taas loistavat poissaolollaan. https://ipho-unofficial.org/countries/CHN/
 

Lunni

Eversti
Oppiaineiden tasa-arvovaltuutetun kannanotto.
Sitä luulisi järjenkäytön olevan sallittua sekä jopa suotavaa.. Jollekin teknilliselle alalle luulisi matematiikan ja fysiikan olevan vähän tärkeämpää kuin filosofian ja psykologian. Humanistisille aloille sitten toisinpäin.

Ja ainahan voi yrittää pääsykokeiden kautta...
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Helpottaisi mitä? Jos sisäänotto oletetaan vakioksi kyseessä kuitenkin on nollasummapeli.....
Li tarkentaa:

Anderssonin mukaan tämänhetkinen korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytystyökalu, jossa tietyt ylioppilastutkinnon oppiaineet kuten pitkä matematiikka saavat suuremman painoarvon kuin toiset, luo turhan suuria paineita opiskelijoille korkeakoulutukseen haettaessa.

Andersson haluaisi uudistaa järjestelmää niin, että lukiolaiset opiskelisivat aineita, jotka heitä aidosti kiinnostavat.

– Haluan kannustaa jokaista opiskelemaan itseä kiinnostavia aineita, jotta opiskelijat eivät stressaisi arvosanoista lukion ensimmäisestä vuodesta alkaen, Li Andersson toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

MUOKATTU 24.7. klo 15.10: Opetusministeri Li Andersson täsmensi Maaseudun tulevaisuudelle, ettei näe, että kaikkien oppiaineiden tulisi olla tasa-arvoisia opiskelijavalinnassa.
https://www.verkkouutiset.fi/li-andersson-matematiikan-painoa-vahennettava/
 

Oho

Majuri
Li tarkentaa..
Jotain tommosta mä arvelinkin..... Jännää hyökätä juuri matematiikkaa (ja varmaan fysiikkaa) vastaan. Jos lukiossa opiskeltaisiin lähinnä tai ainoastaan aineita, jotka oppilaita kiinostavat, lukio yleissivistävänä kouluna siirtyisi historian lehdille suunnilleen sillä sekunnilla ja muutama tuhat historian-, ruotsin- ja uskonnonopettajaa joutuisi samantien kilometritehtaalle....

Pääsykokeista piti päästä eroon kun ne on niin epäreiluja. Kun tavote saavutettiin nähtävästi sitten seuraavaksi pitäisi päästä arvosanoistakin eroon, etteivät raukkaparat joudu ottamaan niistä stressiä ja että kaikenlainen meritokratia opiskelijavalinnoissa saataisin haudatuksi monimuotoisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaalimisen tieltä.
 
Viimeksi muokattu:

Lunni

Eversti
Kun tavote saavutettiin nähtävästi sitten seuraavaksi pitäisi päästä arvosanoistakin eroon, etteivät raukkaparat joudu ottamaan niistä stressiä ja että kaikenlainen meritokratia opiskelijavalinnoissa saataisin haudatuksi monimuotoisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaalimisen tieltä.
... parhaitenhan homma ratkeaa kiintiöillä... /s
 

Poliittinen vasemmisto on puolustanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa valtiolla ja kunnilla on suuri rooli. Poliittinen oikeisto taas on halunnut pienentää valtion ja kuntien roolia, vähentää tulonsiirtoja ja siirtää palveluita enemmän yksityisten yritysten vastuulle. 1990- ja 2000-luvuilla suomalainen yhteiskunta on muuttunut poliittisen oikeiston toivomaan suuntaan. Verotusta on kevennetty ja toisaalta valtion sekä kuntien tarjoamia palveluja on leikattu ja siirretty yksityisten yritysten hoidettavaksi.
Aah, ihanan punaisen sosiologian värittämä tulkinta Suomen historiasta. Kaikki avainsanat vielä kivasti lihavoitu: nationalistit (ensimmäisessä asiayhteydessä oikein), ruotsinkieliset LUOVAT suomalaisille historian, kahtiajako, pettynyt äärioikeisto, sen nousu, fasistit, natsit, uhkaa, kommunistit ei ongelma.

Jos joku maahanmuuttaja tai laiton siirtolainen tämän lukee, niin ei ihme jos on vihamielinen asenne suomalaisia kohtaan, koska koko tekstin laatijasta saa suomalaisvastaisen kuvan.

Ja tämäkö noudattelee nykyistä opetussuunnitelmaa mitä tulee Suomen historiaan?

Mikä ero on pelkällä vasemmisto-oikeistolla ja poliittisella vasemmisto-oikeistolla?
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kapta.

Virolaisdiplomaatti ja turvallisuusyrittäjä Eerik-Niiles Kross on twiitannut oheisen kartan Venäjän keisarikunnan tilanteesta vuonna 1897.

Kartta kuvaa lukutaidon yleisyyttä Venäjän silloisilla Euroopan puoleisilla alueilla.

– Lyhyesti sanoen, vain Suomi, Viro, Latvia, Inkeri olivat täysin ja Liettua enimmäkseen lukutaitoisia. Ja Moskova ja Pietari, Kross kirjoittaa.

https://www.verkkouutiset.fi/hammastyttava-kartta-suomen-ja-baltian-lukutaidosta-jyrkka-raja-naapuriin/
Lue: kartta.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Ammattikoulutuksen vuosityöaika näyttää menneen reisille, paitsi työnantajan näkökulmasta. Opettajia eroaa kovaa tahtia ja joillakin nettopalkat putosivat jopa 400-500 euroa kuussa, mutta työt lisääntyivät ja vapaat vähenivät parilla viikolla.

Samasta työstä samalla koulutuksella ja samoilla tunneilla voidaan maksaa erilaista palkkaa, erityisen huonossa jamassa ovat ns. E-liitteeltä siirtyneet. OAJ on siis neuvotellut tasapuolisuuden näkökulmasta jopa laittoman sopimuksen. Tähän suuntaan viittaa Aluehallintoviraston vastaus erään opettajan tekemään kanteluun.

Ammatikouluissa äänenpainot kohoavat kaiken aikaa. Osa opettajista etsii uutta liittoa ymmärtämättä, että ei kukaa toinen niitä sopimuksia neuvottele. Tässä tilanteessahan pitäisi vaihtaa liiton edustuksellista johtoa.
 

EK

Kenraali
HAH-HAH-HAH-HAAAA! VITTU, VOIN HYVIN KUVITELLA!
https://yle.fi/uutiset/3-10925064
12-vuotiaan tytön tarina nykykoulusta nosti kohun – lasten liian suuri valinnanvapaus kerää rajua kritiikkiä: "On menty liian pitkälle"
Lastenpsykiatri kritisoi modernia opetusta kouluissa ja toivoo, että lapsilta vaadittaisiin nykyistä vähemmän itseohjautuvuutta.
Nykyisessä OPS:ssa sekä Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa vallitsevissa kasvatusfilosofioissa on se ongelma, että kun ne viedään liian pitkälle reaalimaailmaa ajattelematta, lopputulos on USMC:n sanoin "Charlie Fox" eli "Clusterfuck".

Valinnanvapaus toimii peruskoululaisella, kun sitä opetetaan siihen alusta lähtien ja valinnanvapautta lisätään pikkuhiljaa. Silti opettajan ja opetuksen järjestäjän pitäisi muistaa, että kaikille pitäisi opettaa OPS:n mukaiset ainesisällöt. Se ei ihan onnistu, jos ei vaadita perehtymään kaikkiin OPS:n vaatimiin asioihin.

Itse toteutan valinnanvapauden siten, että annan oppilaille aiheen/aiheet jotka opiskelevat määrätyssä ajassa. Jokaisen aiheen sisällä on erilaisia tehtäviä, joista osa on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Osa tehtävistä tarkistetaan yhdessä (=käydään yhdessä läpi perusasiat) ja kaikkiin tehtäviin on oppilaille tarjolla vastaukset, joista voi omatoimisesti tarkistaa vastauksensa.

Oppilaat saavat myös valita, opiskelevatko yksin vain pienryhmissä. Muita ei saa häiritä, mutta keskustelu on erittäin suotavaa, jopa kannustettua.

Silti kaikessa perustava lähtökohta on työrauha. Yksilön kohdalla se lähtee siitä, että jokaiselle pitää antaa riittävän selkeä tieto siitä, mitä hänen pitää oppitunnilla tehdä. Ryhmän kohdalla se lähtee siitä, että kaikilla pitää olla riittävä työrauha. Kiusaaminen, nälviminen, yms. vittuilu on ehdottomasti kielletty ja siitä seuraa sanktioita joko kiellon, huomautuksen tai ikävän puheen muodossa. Myös työrauhan tahalliseen häiritsemiseen puututaan.

Eli mielestäni perinteiset opetuskeinot toimivat erittäin hyvin. Silti uusissa ajatuksissa on paljon hyvää, mutta liian pitkälle vietyinä ne on tie Helvettiin.

Edit.
Kommentoin vielä tuota uutista vanhan isäni viisaudella (oli 30+ vuotta alakoulun opettajana) "Jotkut oppilaat eivät oli ilman opettajan apua, jotkut oppilaat tarvitsevat toisinaan opettajan apua ja jotkut oppilaat oppivat opettajasta huolimatta." Nimittäin valitettavasti osa meistä opettajistakin on sellaisia, että me ollaan ihan väärässä työpaikassa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Silti kaikessa perustava lähtökohta on työrauha. Yksilön kohdalla se lähtee siitä, että jokaiselle pitää antaa riittävän selkeä tieto siitä, mitä hänen pitää oppitunnilla tehdä. Ryhmän kohdalla se lähtee siitä, että kaikilla pitää olla riittävä työrauha. Kiusaaminen, nälviminen, yms. vittuilu on ehdottomasti kielletty ja siitä seuraa sanktioita joko kiellon, huomautuksen tai ikävän puheen muodossa. Myös työrauhan tahalliseen häiritsemiseen puututaan.
Ja tuo ei ikinä, eikä missään oloissa toimi mikäli opiskeluryhmä on maahanmuuttajia joilla ei ole kunnollista kielitaitoa. Eli kaiken kaikkiaan ihmettelen mitä ihmettä opetusministeriössä on ajateltu tätä suunnitellessa, vaikka mamujen määrä on vain lisääntymään päin kouluissa? Ellei niillä ole oletuksena, että mamuille tehdään omankieliset opetusmateriaalit ja siten opettajan ei tarvitse osata kieltä itse, vaan opiskelija voi opetella itse.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
HAH-HAH-HAH-HAAAA! VITTU, VOIN HYVIN KUVITELLA!
https://yle.fi/uutiset/3-10925064


Nykyisessä OPS:ssa sekä Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa vallitsevissa kasvatusfilosofioissa on se ongelma, että kun ne viedään liian pitkälle reaalimaailmaa ajattelematta, lopputulos on USMC:n sanoin "Charlie Fox" eli "Clusterfuck".

Valinnanvapaus toimii peruskoululaisella, kun sitä opetetaan siihen alusta lähtien ja valinnanvapautta lisätään pikkuhiljaa. Silti opettajan ja opetuksen järjestäjän pitäisi muistaa, että kaikille pitäisi opettaa OPS:n mukaiset ainesisällöt. Se ei ihan onnistu, jos ei vaadita perehtymään kaikkiin OPS:n vaatimiin asioihin.

Itse toteutan valinnanvapauden siten, että annan oppilaille aiheen/aiheet jotka opiskelevat määrätyssä ajassa. Jokaisen aiheen sisällä on erilaisia tehtäviä, joista osa on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Osa tehtävistä tarkistetaan yhdessä (=käydään yhdessä läpi perusasiat) ja kaikkiin tehtäviin on oppilaille tarjolla vastaukset, joista voi omatoimisesti tarkistaa vastauksensa.

Oppilaat saavat myös valita, opiskelevatko yksin vain pienryhmissä. Muita ei saa häiritä, mutta keskustelu on erittäin suotavaa, jopa kannustettua.

Silti kaikessa perustava lähtökohta on työrauha. Yksilön kohdalla se lähtee siitä, että jokaiselle pitää antaa riittävän selkeä tieto siitä, mitä hänen pitää oppitunnilla tehdä. Ryhmän kohdalla se lähtee siitä, että kaikilla pitää olla riittävä työrauha. Kiusaaminen, nälviminen, yms. vittuilu on ehdottomasti kielletty ja siitä seuraa sanktioita joko kiellon, huomautuksen tai ikävän puheen muodossa. Myös työrauhan tahalliseen häiritsemiseen puututaan.

Eli mielestäni perinteiset opetuskeinot toimivat erittäin hyvin. Silti uusissa ajatuksissa on paljon hyvää, mutta liian pitkälle vietyinä ne on tie Helvettiin.

Edit.
Kommentoin vielä tuota uutista vanhan isäni viisaudella (oli 30+ vuotta alakoulun opettajana) "Jotkut oppilaat eivät oli ilman opettajan apua, jotkut oppilaat tarvitsevat toisinaan opettajan apua ja jotkut oppilaat oppivat opettajasta huolimatta." Nimittäin valitettavasti osa meistä opettajistakin on sellaisia, että me ollaan ihan väärässä työpaikassa.

Tuossa Lappeenrannan koulussa on tosiaan menty helvettiin koko arkkitehtuurin kanssa. Mikäli ymmärsin, ovat menneet junttaamaan "oppiaineiden rajoja rikkovat ilmiötilat" ihan rakenteisiin. 80 oppilaan solut.

Yliopiston luentosaliksi tai alkoholistien pakkasmajoitukseksi sopisi isokin tila. Pienistä lapsista taas saattaa lähteä vähän ääntäkin, kun parveilevat siinä pehmotuoleillaan. Onkohan kaikilla vastamelukuulokkeet? Voi olla jo työturvallisuusasia.

Kyllä tuo on ujoille ja aroille kamala paikka; ei siinä kohtaa ihmistä enää siten kuin pitäisi. Toivottavasti näitä hullutuksia ei ole monia. Kalliiksi tulee kunnalle remontoida se talo toimivaksi. Sehän tulee väistämttä vastaan, kun ei enää voi valehdella.

Ei OPS tuollaiseen tötöilyyn varmaankaan käske. Opetuksen järjestäjä siinä keulii ja haluaa olla moderni.

Minulla on noita omia lapsia ja nuorisotyötä olen tehnyt paljon. Kyllä sinun menetelmäsi vaikuttaa todella hyvältä. Lapselle perustaitoja aika perinteisestikin ja kooltaan riittävän turvallisessa ryhmässä. Käyttäisin mitä vain välineitä, jotka toimivat, mutta sen lasten itsenäisyyden kanssa miettisin, että missä vaiheessa ja minkä verran; aluksi vähän vaihteluksi jne. Se itseohjautuvuus taitaa osalla kuitenkin olla vähän niin ja näin jopa koko perusasteen läpi, saati ihan pienenä. Fiksuille kun antaa tehtävän ja lähettää matkaan, tulevat tietysti vastauksen kanssa takaisin. Laiska ottaa älypuhelimen ja alkaa pelata, kun hönö opettaja antoi joutilasta aikaa.

Ensin pitää opettaa uimaan. Sitten päästetään yksin veteen. Muuten hukkuu varmasti.

Pienissä on vielä se, että ovat niin eri tasoilla alun alkaen. Keskiasteen lopussa erot tasoittuvat. Koulu alkaa seitsemän ikävuoden paikkeilla, mutta aloittaja voi olla yhtä hyvin 5- tai 9-vuotiaan tasolla.

Rakenteisiin tehdyt virheet ovat kova juttu. Kai tuolla Lappeenrannassa muitakin luokkahuoneita löytyy kuin nuo avotilat? Jos ei, niin en kyllä päästäisi lastani sinne, en mitenkään.
 

Sarek1

Kenraali
On viikonloppu, mutta sen verran sanon, että opetuksen järjestäjälle nykyinenkin OPS mahdollistaa varsin laajan pedagogisen liikkumatilan jos sitä halutaan vain käyttää. Koulujen OPSiin kirjoitetaan se, miten asiat kullakin koululla ja kunnassa/kaupungissa tehdään. Tässä on siis mahdollista vaikuttaa, mikäli sormet sattuvat kuvaannollisesti yltämään näppäimistölle.

@Hallinkorva ampuu napakymppiin puhuessaan keulimisesta. Jotkut rehtorit haluavat leikkiä tehdaskoulujen toimitusjohtajia, sivistysjohtajat haluavat ajaa etupyörä ilmassa ja Opetushallituksessa kerätään sulkia hattuun virkakausien jatkumisen toivossa. Opettajat haluavat olla jotain muuta kuin opettajia. Ne opettajat, jotka haluaisivat todella opettaa oppilaita ja ohjata näiden oppimista, kuohitaan hömpänpömppäsäännöillä ja -ohjeistuksilla. Raadollista touhua. Avokonttorikoulut ja muut hölmön tölmäykset ovat höyrypäisimpien toheltajien keksintöä ja aikaansaannosta, samoin monet muut ”uudistukset” kuten pakkouskontomme inkluusio ilman resurssia. Sieg ink!

Kun OPSia kirjoittaa tai tekee päätöksiä opetuksen järjestämistä koskien, on viisautta miettiä asioita erilaisten oppijoiden näkökulmasta eikä ideologiaputken kahlitsemana. Jotkut asiat toimivat ja jotkut eivät. Järki ja viisaus, no ne ovat olleet kovasti hukassa opetuksen ja opetusjärjestelmän kehittämisessä muutaman viime vuosikymmenen aikana.
 

Sarek1

Kenraali
Psykologian tohtori saa ympäri maailmaa yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Suomi muutti menestyksekkään koulujärjestelmänsä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006208500.html

Tohtorin mukaan ulkomailla ihmetellään sitä, miksi Suomi uudistaa koulujärjestelmää vastoin tutkimustietoa.
PSYKOLOGIAN tohtori Aino Saarinen Helsingin ja Oulun yliopistosta kertoo, että kansainvälisessä tiedeyhteisössä on hämmästelty sitä, mihin suuntaan Suomen koulujärjestelmä on matkalla.
Vielä 2000-luvun alussa Suomi paistatteli kansainvälisessä Pisa-vertailussa maailman kärkisijoilla, mutta 2010-luvulla Pisa-tornin korkeimmalta huipulta on pikkuhiljaa laskeuduttu. Vielä vuonna 2003 ja 2006 Suomi oli esimerkiksi matematiikassa sijalla kaksi, mutta vuonna 2015 sija oli 13.
Luonnontieteissä Suomi on pudonnut ensimmäiseltä sijalta viidennelle.
– Olemmehan me edelleen ihan siellä kärjessä, mutta aina sanotaan, että asioihin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Sanoisin, että nyt on se varhainen vaihe, Saarinen toteaa.


———
Hän muistuttaa, että Pisa-tulosten laskentakaava on hyvin monimutkainen. Tuloksiin vaikuttavat opetusmenetelmien lisäksi lukemattomat muutkin yhteiskunnalliset tekijät, kuten esimerkiksi perheympäristön tekijät, yleistyneet mielenterveyden häiriöt ja taloudelliset tekijät.

– Kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että uudet opetusmenetelmät ovat yksi tekijä siinä, miksi oppimistulokset ovat heikentyneet.
———
SAARINEN kertoo puhuneensa muutama kuukausi sitten ulkomailla tieteellisessä konferenssissa kouluikäisten lasten opetusmenetelmistä. Hän piti esityksen, jonka jälkeen useat professorit eri puolilta maailmaa tulivat juttelemaan Saariselle.

– Esimerkiksi australialainen professori harmitteli minulle sitä, että he olivat panneet merkille jo vuosikausia sitten, että Suomen koulujärjestelmää alettiin uudistaa vastoin tutkimustietoa. Siitä johtuen he olivat kuulemma lopettaneet kaiken mallin ottamisen Suomen koulujärjestelmästä.

– Myös itävaltalainen kokenut koulutustutkija tuli ihmettelemään sitä, miksi Suomessa koulujärjestelmää uudistetaan vastoin tutkimustietoa. Hän kysyi minulta moneen kertaan, osaanko selittää hänelle, miksi Suomessa ryhdyttiin tekemään ideologisia koulukokeiluja.
———
Vastaavia yhteydenottoja on sadellut tasaiseen tahtiin muun muassa Ecuadorista, Etelä-Koreasta, Kaliforniasta ja noin kymmenestä Euroopan maasta.

– Jokaisessa yhteydenotossa on toistunut sama kysymys: koska Suomi oli aiemmin maailmanlaajuisesti niin tunnettu hyvistä Pisa-tuloksista, niin mikä tässä massiivisessa, koulujärjestelmän perusperiaatteitakin muuttavassa uudistuksessa on idea?

Pipsa Havula
Itävaltalaisen asiantuntijan kysymys osuu suoraan ytimeen: miksi?
Minulla olisi tähän paljonkin sanottavaa.
 

miikkaj

Majuri
Psykologian tohtori saa ympäri maailmaa yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Suomi muutti menestyksekkään koulujärjestelmänsä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006208500.html



Itävaltalaisen asiantuntijan kysymys osuu suoraan ytimeen: miksi?
Minulla olisi tähän paljonkin sanottavaa.
Rinteellä on selkeesti mennyt kuningasajatus käytäntöön eli julkisella koulutuksella lapset tulevat tyhmempinä koulusta ulos kuin sinne mennessään. Ja jos pitää lapset kotona niin penskat voi säästyä jonkin esikoto-moniosaajan lääppimiseltä.

Tässähän otetaan mallia ameriikoista, kun nyt olisi kohta tarvetta yksityisille opinahjoille, joita varten pitää ottaa toinen pallo jalkaan asuntolainan kylkeen.
 

EK

Kenraali
Rinteellä on selkeesti mennyt kuningasajatus käytäntöön eli julkisella koulutuksella lapset tulevat tyhmempinä koulusta ulos kuin sinne mennessään. Ja jos pitää lapset kotona niin penskat voi säästyä jonkin esikoto-moniosaajan lääppimiseltä.

Tässähän otetaan mallia ameriikoista, kun nyt olisi kohta tarvetta yksityisille opinahjoille, joita varten pitää ottaa toinen pallo jalkaan asuntolainan kylkeen.
No tämän nykyisen OPS:n valmistelu aloitettiin jo Kataisen hallituksen aikana ja käyttöön se tuli Sipilän hallituksen aikana. Nykyistä hallitusta tästä ei voi syyttää.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
No tämän nykyisen OPS:n valmistelu aloitettiin jo Kataisen hallituksen aikana ja käyttöön se tuli Sipilän hallituksen aikana. Nykyistä hallitusta tästä ei voi syyttää.
Kyllä, kyse on isommista asioista kuin yhdestä pari kuukautta istuneesta hallituksesta. Isojen opetustilojen ihannointi lähtenee ihan taloudesta - tulee halvemmaksi rakentaa halleja kuin luokkahuoneita, jo erillisten seinien puuttumisesta alkaen. Lisäksi lukkarijärjestelyt ym. ovat halleihin helpompia. Sitä saa mitä tilaa.

Sama idea on myös opettajien aseman murtamisessa eri kouluasteilla. Henkilöstökustannukset pienenevät kun ryhmäkoot suurenevat ja osa opettajista korvataan muilla ammattinimikkeillä.

Sama idea on myös inkluusiossa - joka on hieno idea kunhan resurssit ovat kunnossa - pienryhmäopetus maksaa.

Toisaalta opetusala on identiteettinsä osalta digitalisaation myötä sekaisin siinä missä moni muukin ala eikä tulevaisuudenvisioita ole. Uudelleenvisioinneissa lisätään yksi uskonnontunti viikossa tai vähennetään se. Sitä, mitä muualla maailmalla tapahtuu, mikä onnistuu ja mikä epäonnistuu, ei juuri seurata.

Talousmiehet ja naiset vievät kuin litran mittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Top