Koulutus 100+

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
https://yle.fi/uutiset/3-10809378


Jaahas. Enää ei tarvitse siis vaatia peruskoulussa mitään. Jos kerran jokaisen on pakko suorittaa toisen asteen tutkinto, niin silloin jokaisen on pakko päästä toisen asteen koulutukseen. Siispä peruskoulun päättötodistuksella ei ole enää mitään merkitystä.

Mielenkiinnolla odotan, miten tämä toteutuu käytännössä. Jos kaikkien on käytävä toisen asteen opinnot, on koulutuspaikkoja lisättävä. Säilyvätkö pääsy- ja soveltuvuuskokeet määrätyillä aloilla, koska voidaanko velvoittaa oppilasta opiskelemasta alalla, jonne hän ei missään nimessä halua?

Nyt peruskoulussa on voinut "kiristää" tai ehkä kiltimmin ilmaistuna kirittää "ei-motivoituneita" oppijoita sillä, että jos ei ole riittävän hyvä todistus, ei pääse sille linjalle jolle haluaa. Mutta entäs nyt? Ja jos kerran oppivelvollisuus jatkuu, niin silloin voidaan vissiin päästää kuka tahansa peruskoulusta, koska peruskoulun päättötodistuksella ei enää ole merkitystä vaan toinen aste ottaa kopin kaikista. Ja ammattikoulussa on voitu samalla tavoin "kirittää" opiskelijoita potkimalla pois poissaolojen tai opinnoissa menestymättömyyden vuoksi, mutta nythän se muuttuu mahdottomaksi samoin kuin meillä peruskoulussa.

Tuo yhdistettynä ammattikoulutuksen viime vuosina tapahtuneeseen romuttamiseen, [SARKASMI]niin hyvä tulee[/SARKASMI].

Toivottavasti olen tapani mukaan väärässä ja tämä on ihan käsittämättömän hieno uudistus.
Toivon todellakin, että olet väärässä, mutta pelkään, että olet oikeassa.
Kun ammattikoulussa tunnutaan vähentävän (lähi)opetusta koko ajan, tuntuu erikoiselta, että rahat riittäisivät paikkojen lisäämiseen. Ja toivon todellakin, että soveltuvuuskokeista ei pistetä luiskaan.
 

arix

Kenraali
Toivon todellakin, että olet väärässä, mutta pelkään, että olet oikeassa.
Kun ammattikoulussa tunnutaan vähentävän (lähi)opetusta koko ajan, tuntuu erikoiselta, että rahat riittäisivät paikkojen lisäämiseen. Ja toivon todellakin, että soveltuvuuskokeista ei pistetä luiskaan.
Siinähän sitä onkin kun peruskoulun lopussa surkeimmat eivät osaa lukea tai kirjoittaa ja nämä pitäisi sitten saada oppimaan...
Ottaisivat edes oppisopimuksen kunnolla käyttöön.
 
  • Tykkää
Reactions: EK

EK

Kenraali
Toivon todellakin, että olet väärässä, mutta pelkään, että olet oikeassa.
Kun ammattikoulussa tunnutaan vähentävän (lähi)opetusta koko ajan, tuntuu erikoiselta, että rahat riittäisivät paikkojen lisäämiseen. Ja toivon todellakin, että soveltuvuuskokeista ei pistetä luiskaan.
Etäopetuspaikkoja on helppo lisätä. Ongelma on siinä, miten ne heikoimmat/vähiten kouluorientoituneet saadaan hiissattua läpi toisesta asteesta, kun jo peruskoulukin on tuottanut ongelmia. Ja miten kauan toinen aste on pakollinen? Montako vuotta siellä saa/pitää "opiskella"? Miten sitten kun oppilas on 18?

Mutta näihin on varmasti valmiina ratkaisut koska tuskin uudistuksia tehdään vain mutu-pohjalta. Eihän tehdä?

Olisivat antaneet sen 100 miljoonaa peruskoulun erityisopetukseen ja 6.-7. -nivelvaiheeseen, jossa ongelmat kärjistyvät.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Siinähän sitä onkin kun peruskoulun lopussa surkeimmat eivät osaa lukea tai kirjoittaa ja nämä pitäisi sitten saada oppimaan...
Ottaisivat edes oppisopimuksen kunnolla käyttöön.
Eiköhän tähänkin ongelmaan löydy luova ratkaisu.

Ehdottaisin asevelvollisuusiän alentamista 16 vuoteen. Nuorten miesten- ja naistenkoulu muutettaisiin samalla toisen asteen oppilaitokseksi. Siellä sitten peruskoulunsa päättäneet sventuubat suorittavat 2-3 vuotiset toisen asteen opintonsa ryhdikkäästi rivissä marssia ja muita taitoja opetellen.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Markus on Lohi.

Kansanedustaja Markus Lohihttps://www.is.fi/haku/?query=markus+lohi (kesk) kertoi keskustan kipukohdista hallitusohjelmassa ennen puoluevaltuuston kokousta Pikkuparlamentissa.

Yksi näistä oli paljon julkisuutta saanut ruotsin kielen palauttaminen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa. Lohi kuvaili sitä ISTV:n suorassa lähetyksessä ”lapsukseksi”.

– Minusta tätä pitää kyllä uudestaan miettiä, se ei ole oikein fiksu ajatus. Se vasta poistettiin ja nyt palautettaisiin, ei pitäisi tällaista humppaamista tehdä. Pitäisi olla pitkäjänteisempää, Lohi kertoo.

Hänen mukaansa kirjaus hallitusohjelma ei sano suoraan, että näin tehdään.

– Se on vain tavoitteena. Sitten kun sitä tarkastellaan, niin voidaan todeta, että se ei ole viisas tavoite, Lohi sanoo.

Äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame) saisi olla toki pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Muiksi pakollisiksi aineiksi soisi valittavan muitakin kuin kieliä. Yleissivistystystään voi osoittaa yhdelläkin sivistyskielellä.
 

Umkhonto

Kenraali
Henkilöstövuokraaja: Työvoimapulaa ei paikata tutkinnoilla ja koulutusohjelmilla – Yritysten pitää kouluttaa itse, ja nopeasti
Henkilöstövuokrausyhtiö Manpowerin toimitusjohtajan mukaan it-alalta tuttu omien työntekijöiden täsmäkouluttaminen pitää ottaa käyttöön monilla muillakin aloilla.
työmarkkinat
11.6.2019 klo 00.01
Mies työskentelee tehtaassa.
Manpowerin mukaan yritysten kannattaa täsmäkouluttaa työntekijöitään itse juuri niihin tehtäviin, joihin sillä on tarvetta. Jyrki Lyytikkä / Yle


Suomalaiset työmarkkinat ovat vaarassa jakautua kahtia: haluttuihin osaajiin ja "automaation työmarkkinoille vapauttamiin" työntekijöihin.
Näin luonnehtii henkilöstövuokrausta ja ulkoistuksia tarjoavan Manpower Groupin toimitusjohtaja Matti Kariola. Hän puhuu työmarkkinoiden polarisoitumisesta eli siitä, että on paljonkin aloja, joilla on aitoa työvoimapulaa ja huutava tarve osaajille.
Ja sitten on se toinen puoli.
– Työmarkkinoille vapautuu digitalisaation ja automaation takia henkilöitä, joiden osaamiselle ei ole enää niin paljon kysyntää, Kariola muotoilee.

Vauhtia muuntokoulutukseen
Kariolan mukaan pitää löytää kiireesti keinot, jotta työmarkkinoiden kahtia jakautumien ei pääse jyrkkenemään. Ratkaisu on erilaisen muuntokoulutuksen tuntuva nopeuttaminen.
– Nykyiset perinteiset tutkintopohjaiset ohjelmat ovat vaan liian hitaita.
Työllistämisaikeet

Kyselyyn haastateltiin Suomessa 625 yritystäAntti Parviala / Yle
Yritysten ei pidäkään jäädä odottamaan, että heille koulutetaan juuri sopivia osaajia – niiden on toimittava itse.
– Täsmänä täytyy kouluttaa ja yritysten kannattaa ottaa koulutus yhä aktiivisemmin työkaluvalikoimaansa osaamisen hankkimiseksi.
Tämä onkin ollut käytäntö erityisesti it-alalla, mutta samaa voisi Kariolan mukaan soveltaa hyvin monella muullakin alalla.

Työllistämisaikeet edelleen hyvätManpowerin säännöllisesti tekemän työantajakyselyn mukaan yrityksien aikomus palkata uutta työvoimaa jatkuu tasaisena.
Yksitoista prosenttia työnantajista aikoo kasvattaa henkilöstönsä määrää. Vain neljä prosenttia yrityksistä suunnittelee vähennyksiä. Arvioissa puhutaan heinä-syyskuusta.
Mutta työnantajista 83 prosenttia ennustaa työllistämisensä pysyvän ennallaan.
Se ei ole erityisen rohkaiseva tieto hallitukselle, jonka tavoitteena on nostaa työllisyysaste nykyisestä 72,4 prosentista 75 prosenttiin.
Säännölliset kausivaihtelut huomioon otettuna työllistämisaikeet olivat vielä viime vuonna korkeammalla kuin vuosiin. Nyt on tultu alaspäin, mutta tämän vuoden ajan työllistämisaikeet ovat pysyneet vakaina.

Itä-Suomi synkkenee
Itä-Suomessa työllisyysnäkymät ovat heikentymässä ja alueen työnantajien arvio on nyt kahteen vuoteen huonoin.
Kyselytutkimus ei suoraan anna selitystä kehitykselle, mutta Kariolan mukaan pääosin kyse on Venäjältä tulevan matkailun vähentymisestä.
Manpowerin kyselyä on tehty Yhdysvalloissa jo 55 vuoden ajan. Tuoreimman tulokseen mukaan yhdysvaltalaisyritysten työllistämisaikeet ovat korkeammalla kuin 13 vuoteen.
30570

Indeksissä suuret lukemat kertovat suhteessa suurimmista työllistämisaikeista alalla. Näkymät ovat parhaat rahoitus- ja vakuutusalalla, heikoimmat kaivoksissa ja logistiikassaAntti Parviala / Yle
Euroopassa Ruotsin ja Norjan työllisyysnäkymät ovat vahvat, kun taas Saksassa ja Britanniassa odotetaan melko varovaista kasvua.
Manpowerin tutkimuksessa Suomessa haastateltiin 625 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa.
Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän seuraavien kolmen kuukauden aikana verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”

https://yle.fi/uutiset/3-10821366
 

Liitteet

politruk

Kersantti
BAN
Etäopetuspaikkoja on helppo lisätä. Ongelma on siinä, miten ne heikoimmat/vähiten kouluorientoituneet saadaan hiissattua läpi toisesta asteesta, kun jo peruskoulukin on tuottanut ongelmia. Ja miten kauan toinen aste on pakollinen? Montako vuotta siellä saa/pitää "opiskella"? Miten sitten kun oppilas on 18?

Mutta näihin on varmasti valmiina ratkaisut koska tuskin uudistuksia tehdään vain mutu-pohjalta. Eihän tehdä?

Olisivat antaneet sen 100 miljoonaa peruskoulun erityisopetukseen ja 6.-7. -nivelvaiheeseen, jossa ongelmat kärjistyvät.
Tiedättekö mitä?

Ongelma ei ole koulutuksessa (vaikka toki siinäkin voi hienosäätöä tehdä ja pitääkin tehdä)

Ongelma on opiskelijoiden motivaatiossa. Kun ei vittu kiinnosta, niin ei kiinnosta, vaikka säätäisitte mitä.

Suomessa on liian helppo rottailla vaivautumatta.

Kun ajettaisiin nuoriso oikeasti jamaan, jossa nälkä kurnii suonissa ja on vittumaista - eikä edes vähää rahaa tule mistään rottailijalle - niin rupeaisi opinnotkin kiinnostamaan.
 

politruk

Kersantti
BAN
Seuraavana lienee vuorossa kolmannen asteen oppivelvollisuus, kun joku huomaa, että pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden asema työmarkkinoilla on perin kehno... ;)

No mitä sitä himmailemaan. Kaikille vaan teknikkan tohtorin suorituspakko 30 ikävuoteen mennessä niin asia on lopullisesti järjestykssä.

Ai mitä niille tapahtuu, jotka eivät valtion standardia saavuta? No vaikka syanidia poskeen ja 10 kg lekalla kolautus ohimoon....
 

Heikki

Luutnantti
No mitä sitä himmailemaan. Kaikille vaan teknikkan tohtorin suorituspakko 30 ikävuoteen mennessä niin asia on lopullisesti järjestykssä.

Ai mitä niille tapahtuu, jotka eivät valtion standardia saavuta? No vaikka syanidia poskeen ja 10 kg lekalla kolautus ohimoon....
Onko tämän tarkoitus olla huvittavaa vai vaahdossa suin kirjoitettua? En ole huvittunut. En myöskään koe, että sellainen keskustelu olisi kovinkaan hyödyllistä, jossa "yksi askel portaita ylös" muutetaan katolle juoksuksi ja sieltä hyppäämiseksi ja sitten kommentoidaan tätä versiota. (Toivon tosiaan, ettei se ollut vakavaksi tarkoitettu ehdotus, joskin tuo edellinen "nuorisolla ei ole tarpeeksi vittumaista" -kommentti pisti hetken harkitsemaan sitäkin.)
 

politruk

Kersantti
BAN
Sarkasmitutkan perussäätöä ehdotan.

Nuorisolle nälkä kurnimaan tosin ei ollut sarkasmia. Ihan oikeasti se olisi eduksi, jos heitä piiskaisi joku asia eteenpäinkin. Vaikka siten nälkä, kuten aiempiakin sukupolvia.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Muuttotase vinossa.

Ulkomaalaiset suorittavat Suomessa vuosittain noin 4 000 ylempää korkeakoulututkintoa, joka vastaa noin 13 prosenttia suomalaisista ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Tohtorin tutkinnoista ulkomaalaiset suorittavat jo lähes kolmanneksen. Valtaosa muuttaa tutkinnon suoritettuaan ulkomaille, ja heistä suuri osa siksi, että eivät löydä Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Lisäksi korkeasti koulutettujen Suomen kansalaisten muuttotase on pari tuhatta pakkasella.
Menetämme siis vuosittain ehkä viitisen tuhatta potentiaalisesti kovapalkkaista työntekijää, joiden työpanoksen hyödyntäminen kotimaassa olisi julkiselle taloudelle tärkeää, maksaahan hyvätuloinen vähemmistö leijonanosan tuloveroista. Vielä suuremmalta osuus näyttäisi, jos tarkasteltaisiin nettoveronmaksajia, eli niitä, joiden maksamat verot ylittävät heidän saamansa tulonsiirrot.
Viiden tuhannen vuosittainen vaje tekee kymmenessä vuodessa 50 000 työpaikkaa, ja niiden verovaikutus lasketaan miljardeissa. Vielä parempi tietysti olisi, jos Suomi pystyisi houkuttelemaan globaalisti liikkuvaa korkean tuottavuuden työtä itselleen. Jos korkeakoulutettujen vuosittainen nettomaahanmuutto olisikin 5 000 positiivinen, olisi meillä kymmenen vuoden kuluttua 100 000 hyvää veronmaksajaa enemmän kuin tänä päivänä ja lisäksi kerrannaisvaikutuksina toinen mokoma palvelualojen työpaikkoja https://www.verkkouutiset.fi/suomi-tarvitsee-lisaa-suurituloisia/

Jos korkeakoulutetut suomalaisetkaan eivät pysy maassa, miksi sitten ulkomaalaiset?
 

Oho

Majuri
Tuosta Kaupin kolumnista saa sen kuvan, ettei Kela Gold pidättele korkeakoulutettuja Suomessa.
Ei niin, Kela Gold ajaa niitä pois. Minkä helvetin takia Suomessa opiskellut kiinalainen tai oikeastaan juuri kukaan muukaan haluaisi osallistua Vihreiden ja vasureiden visioiman kaikkille avoimen hyvinvointivaltion rahottamiseen. Kyllä sitä vettä voi kaivoon kantaa muuallakin.

Siinä sitä on suunnilleen kognitiivisen dissonanssin ainekset. Maassa on huutava työvoimapula mutta samaan aikaan tuhatmäärin vastavalmistuneita vaihtaa maata ja maisemaa työllistymisvaikeuksien takia. Mutta ainahan selitykseksi keksitään syrjintä, joka ei sitten kuitenkaan koskisi niitä suoraan ulkomailta rekryttyjä (pää hajoaa).

Ulkolaiset muuttavat pois, koska syrjintä estää työllistymisen Suomessa. Samaan aikaan samaiset syrjivät työnantajat haluaisvat poistaa oikeastaan kaikki maahanmuuton rajotteet ulkolaisen työvoiman rekryämisen helpottamiseksi koska muuten kuulemma talous sakkaa.
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Ei niin, Kela Gold ajaa niitä pois. Minkä helvetin takia Suomessa opiskellut kiinalainen tai oikeastaan juuri kukaan muukaan haluaisi osallistua Vihreiden ja vasureiden visioiman kaikkille avoimen hyvinvointivaltion rahottamiseen. Kyllä sitä vettä voi kaivoon kantaa muuallakin.

Siinä sitä on suunnilleen kognitiivisen dissonanssin ainekset. Maassa on huutava työvoimapula mutta samaan aikaan tuhatmäärin vastavalmistuneita vaihtaa maata ja maisemaa työllistymisvaikeuksien takia. Mutta ainahan selitykseksi keksitään syrjintä, joka ei sitten kuitenkaan koskisi niitä suoraan ulkomailta rekryttyjä (pää hajoaa).

Ulkolaiset muuttavat pois, koska syrjintä estää työllistymisen Suomessa. Samaan aikaan samaiset syrjivät työnantajat haluaisvat poistaa oikeastaan kaikki maahanmuuton rajotteet ulkolaisen työvoiman rekryämisen helpottamiseksi koska muuten kuulemma talous sakkaa.
Teknologiateollisuudella haasteena rekrytointi.

Teknologiateollisuus ry:n Kasvuvoimakartoitukseen vastanneista teknologiayrityksistä 46 prosenttia tavoittelee yli kymmenen prosentin kasvua. Suurimpana esteenä kasvutavoitteiden saavuttamisessa nähdään osaavan työvoiman saatavuus ja haasteet henkilöstön rekrytoinnissa.
Kartoituksesta käy ilmi, että esimerkiksi jatkuva kehittäminen, kasvuhakuinen myynti sekä omistajien ja johdon sitoutuminen kasvutavoitteisiin ovat kasvua tukevia toimintatapoja, joita soveltavat yritykset ovat onnistuneet kasvussa muita paremmin. https://www.verkkouutiset.fi/rekrytointi-teknologiateollisuuden-kasvun-suurimpana-esteena/

Lisää liksaa – tai mitä optioita ne nykyisin ovat.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Närpiössä ei pitkää suomea kirjoiteta, vaan luetaan Höblää. Puolet oolantilaisista jättää suomen kokonaan kirjoittamatta.

Alle 65 prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvista kirjoitti tämän kevään kirjoituksissa pitkän suomen. Kymmenen vuotta sitten osuus oli 74 prosenttia. Sen sijaan keskipitkän oppimäärän kirjoittavien ja suomen kirjoittamatta jättävien osuus on kasvanut.
Käytännössä kaikki ruotsinkieliset lukevat pitkän oppimäärän peruskoulussa. Enemmistö myös kirjoittaa kielen pitkänä, mutta alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Pohjanmaan Närpiössä pitkän kirjoittavia on lehden mukaan vain neljä prosenttia. Uudellamaalla Kirkkonummella sen sijaan 98 prosenttia kirjoitti pitkän suomen.
Suomen kirjoittamatta jättävien osuus on noussut vähän. HBL:n mukaan puolet niistä, jotka jättävät suomen täysin kirjoittamatta ovat ahvenanmaalaisia.

Helan går
Sjung hopp faderallan lallan lej
Helan går
Sjung hopp faderallan lej
Och den som inte helan tar
Han heller inte halvan får
Helan går
(Drink)
Sjung hopp faderallan lej
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kultaa.

Jyväskylän lyseon lukiosta valmistunut Aleksi Kononen on historian toinen suomalainen, joka on voittanut kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa kultaa. Suomen viisihenkisen joukkueen mitalisaldoon kuului myös kaksi pronssia.
37 vuotta siihen vierähtikin, mutta lopulta fysiikkaolympialaisten kultamitali matkasi jälleen tällä viikolla Suomeen. Sen toi mukanaan jyväskyläläinen Aleksi Kononen, 19, – kaikkien aikojen toinen fysiikkaolympialaisissa kultaa voittanut suomalainen sitten kylmän sodan. Suoritus ei ole aivan helppo, sillä vuosien varrella osallistuvien maiden lukumäärä on kasvanut seitsemästätoista aina seitsemäänkymmeneenkahdeksaan.
Suomalaisjoukkueelle fysiikkaolympialaisissa voitettu kultamitali on osoitus sitkeydestä. Valmennusmetodit ja valmistautumisaika voidaan laskea täällä viikoissa, kun joissakin osallistujamaissa valmistautuminen kestää vuosia.
Euroopan Unionin maista Suomen lisäksi kultamitaleille pääsivät Viro ja Slovenia. Parhailla yhteispisteillä absoluuttisen voiton taas ansaitsi kiinalainen Xiangkai Sun.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jyvaskylalainen-aleksi-19-voitti-historiallisen-kultamitalin-fysiikkaolympialaisissa-kulta-saatiin-suomeen-viimeksi-37-vuotta-sitten-pronssin-ja-hopean-myota-tuumin-etta-voisi-sita-kultaakin-viela-hankkia/7482478#gs.pnj4do
 

Mortti

Eversti
Euroopan Unionin maista Suomen lisäksi kultamitaleille pääsivät Viro ja Slovenia. Parhailla yhteispisteillä absoluuttisen voiton taas ansaitsi kiinalainen Xiangkai Sun.
Sinänsä mielenkiintoisen vähäväkinen joukko EU-maita keräsi kultamitaleita... Suomessa 5.5, Sloveniassa 2.1 ja Virossa 1.3 miljoonaa asukasta.
 
Top