Koulutus 100+

Koodarien tuomista en todellakaan tajua, jos kerran tehtaatkin siirrettiin Aasiaan niin miksi ei tätä tuotantoa? Fyysisellä olinpaikalla ei kuvittelisi olevan paljon merkitystä, joku tiimi koodaa Suomessa ja toinen Intiassa.

Ja kaikki tuntemani IT alan inssit ovat haukkuneet näitä intialaisia.

Järki on siinä, että noiden avulla saadaan suomalaisten palkkoja poljettua alas.
 
Järki on siinä, että noiden avulla saadaan suomalaisten palkkoja poljettua alas.
Hivenen OT tässä ketjussa, mutta jos kirjoittaisin juuri nyt mitään koulutuksesta, se pitäisi sijoittaa vihapuheketjuun.

Ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun viitaten:
Työehtojen kiristämisen ja palkkojen polkemisen päämääränä meillä Suomessa on sisäinen devalvaatio.
 
Koodarin meno-paluu -matka Piilaaksoon.

Viime päivinä on keskusteltu huippukoodaajien houkuttelemisesta Suomeen. Houkuttimina korostetaan Suomessa koulutusta, ilmaista terveydenhuoltoa, turvallisuutta, lomia seka puhtautta. Suomi erottuukin edukseen, kun puhutaan keskiarvoista.

Huippukoodaajien tuloilla keskiarvo ei kuitenkaan ole käypä vertailukohta. Hyvillä tuloilla voi Yhdysvalloissa asua turvallisella alueella, jossa on hyvät koulut ja palvelut. Työnantajan tarjoaman sairausvakuutuksen ansiosta saa loistavaa terveydenhuoltoa, joka ei maksa työntekijälle juuri mitään.

Olin Yhdysvalloissa Googlella ohjelmistoinsinöörinä ja tutkijana, ja jos huippukoodaajista kilpaillaan, he kilpailevat samoista. Vuosipalkkani suoraan koulunpenkiltä oli yli 200 000 dollaria, ja kandidaatiksi valmistuneet saivat noin 180 000 dollaria. Palkka nousi nopeasti, ja tiimini kokeneimmat insinöörit saivat puolesta miljoonasta noin miljoonaan dollaria vuodessa. Tein 8–9 tunnin työpäiviä, palkallisia lomia oli työvuosista riippuen pyhineen 27–38 päivää, ja isyysvapaata käytin kertaalleen täydellä palkalla 12 viikkoa.

Toimistolla oli ilmainen huipputason aamiainen, lounas ja päivällinen, ilmaiset hierojat, personal trainerit, smoothie-baarit, baristat ja videopelihuoneet. Siis huippuliksa sekä toimistomummot. Muutin takaisin Suomeen, mutta syinä olivat lapset, sukulaiset ja ystävät – syitä, joilla ulkomaalaisia ei Suomeen houkutella.

Useimmat suomalaiset, myös johtajat, eivät tunnu olevan tietoisia siitä, mitä vastaan kilpaillaan, kun puhutaan amerikkalaisista huipputyönantajista. Kaipaisin siksi paljon rehellisempää keskustelua siitä, mitä Suomi voi tarjota. Ellei yritys ole jostain syystä lähes ainutlaatuisen kiinnostava, todellisten huippujen houkutteleminen ulkomailta on melkein mahdotonta ilman perhesyitä. Myös kielellä on suuri merkitys, minkä opin asuessani muutaman vuoden maassa, jossa en puhunut paikallista kieltä. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005876596.html

DigiDoc esittää kuitenkin eriävän mielipiteen.

Tunnen piilaakson palkat varsin hyvin, ihan kokemuksesta. Tuollaiset palkat eivät pidä paikkaansa, kuin promillelle, joilla pitää olla jotain todella erikoista tarjottavaa, juuri sen hetkiseen kysyntään. Esim AI algoritmi ja analytiikka juuri nyt ja sekin kapealla alueella. Piilaaksossa on toki hieman korkeammat palkat kuin muualla, johtuen elämisen kalleudesta. Hyvä koodaaja tienaa dollareissa 70-12000 vuodessa. Muitakin etuja voi toki olla.

Numero-osaaminen saattaa selittää, miksi Doci tienasi dollareissa 70-12000 vuodessa.
 
Poikkeuksellinen kannanotto: ”Suomen ja ruotsin kielen asema uhattuna”

Suomen kielen lautakunta on huolissaan Suomen kansalliskielten asemasta. Lautakunnan mukaan suomen ja ruotsin asemaan kohdistuu vakava uhka, koska englannin kielen asema kasvaa kotimaisten kielten kustannuksella.

”Lautakunta pitää välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy pikaisesti toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi”, lautakunnan tiedotteessa sanotaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy
Lautakunnanhttps://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/suomi_tarvitsee_pikaisesti_kansallisen_kielipoliittisen_ohjelman mukaan kieli ei ole uhanalainen, mutta sen rooli yhteiskunnassa uhkaa heiketä.

Tätä kuvastaa lautakunnan mukaan esimerkiksi se, että äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyyttä on kyseenalaistettu ja ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen ole enää itsestään selvää.


----------------------------------------

Piristävää nähdä näin suora kannanotto korkealta tasolta. Yleensä professoripiireistä totutaan vain kuulemaan ulostuloja miten suomalais-ugrilainen junttikieli ja -kulttuuri on este ihmiskunnan kehittymiselle korkeammalle tasolle.
Esimerkiksi saamelaisilla olisi paljonkin kerrottavaa siitä miten omalle kielelle käy kun kaikki koulutus on vieraalla kielellä. Asiaan olisi syytä paneutua juuri nyt kun se on vielä melko helppoa. Sitten kun lapset puhuvat välkällä englantia keskenään, on myöhäistä tehdä enää mitään ja päädytään samaan tilanteeseen missä Irlanti on iirin kanssa: omaa kieltä pidetään kalliilla yllä seremoniallisista syistä.
 
Ketunhäntä kainalossa?

”Kieli itse ei siis ole uhanalainen, mutta sen asemaa yhteiskunnassa uhkaa nopea heikkeneminen. Tätä kuvastaa muun muassa se, että virkamiestasollakin kyseenalaistetaan äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyys, samoin kuin se, ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen suomalaisissa yrityksissä ole enää lainkaan itsestään selvää.”

Esimerkit ovat epäselvät.

Mikä äidinkieli ylioppilaskirjoituksessa pitäisi olla välttämätön? Suomi – vai kenties ruotsi (saamen kieli, romani, viittomakieli) tai jokin muu äidinkieli? Onkohan kukaan suomen asemaa yo-kokeessa kyseenalaistamassa?

Asiakaspalvelussa kieliongelmia on kai tullut takseissa, busseissa ja joissakin etnisissä tai entisissä ravintoloissa. Mutta onko ongelma havaittavissa Helsingin ulkopuolella? Ehkä Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisissä kunnissa.
 
Mikä äidinkieli ylioppilaskirjoituksessa pitäisi olla välttämätön? Suomi – vai kenties ruotsi (saamen kieli, romani, viittomakieli) tai jokin muu äidinkieli? Onkohan kukaan suomen asemaa yo-kokeessa kyseenalaistamassa?

On, helsinkiläiset kouluthan sitä äskettäin alkoivat ajamaan.
Jo nyt englanninkielisissä alakouluissa on kaikki oppilaspaikat täynnä ja pitkät jonot, kun ihan ummikkosuomalaisetkin laittavat lapsensa niihin. Koko koulun englanniksi käyneelle on tietysti vaikeaa lähteä tekemään yo-kirjoitusta tai jatkokoulutusta suomeksi.
 
On, helsinkiläiset kouluthan sitä äskettäin alkoivat ajamaan.
Jo nyt englanninkielisissä alakouluissa on kaikki oppilaspaikat täynnä ja pitkät jonot, kun ihan ummikkosuomalaisetkin laittavat lapsensa niihin. Koko koulun englanniksi käyneelle on tietysti vaikeaa lähteä tekemään yo-kirjoitusta tai jatkokoulutusta suomeksi.

Ok, oppia ikä kaikki.

Jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, vanhempien toive lähettää lapsensa vieraskieliseen kouluun on ymmärrettävä.

Suomenkielisetkin voivat halutessaan kouluttaa lapsensa IB-kouluissa ja -lukioissa (sikäli kuin niitä on paikkakunnalla). Mutta sitten pitää hyväksyä se, ettei loppukoetta aina tunnusteta kansallista yo-tutkintoa vastaavaksi – ja opiskelemaankin voi joutua lähtemään ulkomaille. https://fi.wikipedia.org/wiki/International_Baccalaureate

Suomen kielen kannalta nostaisin esiin isompiakin ongelmia. Kantasuomalaisten syntyvyys on nyt ennätyksellisen pieni. Yli sataan vuoteen ei ole syntynyt näin vähän tulevia suomen kielen taitajia. Viime vuosina pudotus on ollut 10 000 lasta. Vaje kumuloituu. Kymmenessä vuodessa syntyy 100 000 lasta vähemmän. Ja sitten ongelma siirtyy seuraaviin sukupolviin.
 
Jalkapallon yhteydessä saan joskus kuulla tarinoita.

Kehuin aiemmin Stadin ammattiopistoa, mutta tietoni olivat menneitä tietoja. Vuoden alusta on alkanut sama kuin muuallakin: ei ketään, ei mitään. En tiedä, millä kohta perustelevat olemassaolonsa.

Viime viikolla Stadin ammattiopiston Haagan toimipisteellä tapahtunutta. Eräs viimeistä vuotta suorittava poika kertoi, ettei maanantaina hommaa, ei tiistaina hommaa, eipä keskiviikkonakaan hommaa, koska ei opettajia paikalla. Torstaina piti olla.

Pojan isäukko sanoi torstaina, että mene sinne vaihtamaan renkaat ja tarkista jäähäri. Lämmitin skulaa huonosti. Poika innostui. Siellähän on lämmin halli ja valoa, yksinkertaista hommaa varmaan voi tehdä.

Vaan ei. Koska linjan opettajia ei ollut hallissa valvomassa, edes renkaita ei saa vaihtaa. Määräykset.

Poika ajoi auton ammattikoulun tontilta ulos lähimmän tien levikkeelle ja vaihtoi jäisessä syyskelissä renkaat sekä hoiti lämmitysjärjestelmän ja jäähdytydsnesteen huollon samaan aikaan, kun siellä opiston rehtori suunnitteli kahvikupin ääressä "pedagogiiikka edellä" ja "opiskelija keskiöön" -juttuja ja muuta yhtä älykästä.

Perjantaina varmuudella piti kuulemma olla joku paikalla ja opetusta. Opiskelija kertoi, että kyllä sinne poikia meni, mutta lähtivät pois, koska "opetus oli peruttu". Koko viikon toiminta: puhdas nolla. Zero.

Kyllä minä sanon, ettei enää ole pojissa vika. Ensimmäinen vuosi menee perseilyyn, toisena vähän ryhtiä ja työharjoittelua, kolmannella pitäisi tehdä jo asiakastöitä ja syventää mutta paskat, kun mitään ei tapahdu.

Olen kyllä varma siitä, että tuo tarinan kaveri saa töitä. Aikoo kuulemma käydä intin ensin pois. Mutta hänen jälkeensä sielläkin vedenpaisumus.
 
Viimeksi muokattu:
Jalkapallon yhteydessä saan joskus kuulla tarinoita.

Kehuin aiemmin Stadin ammattiopistoa, mutta tietoni olivat menneitä tietoja. Vuoden alusta on alkanut sama kuin muuallakin: ei ketään, ei mitään. En tiedä, millä kohta perustelevat olemassaolonsa.

Viime viikolla Stadin ammattiopiston Haagan toimipisteellä tapahtunutta. Eräs viimeistä vuotta suorittava poika kertoi, ettei maanantaina hommaa, ei tiistaina hommaa, eipä keskiviikkonakaan hommaa, koska ei opettajia paikalla. Torstaina piti olla.

Pojan isäukko sanoi torstaina, että mene sinne vaihtamaan renkaat ja tarkista jäähäri. Lämmitin skulaa huonosti. Poika innostui. Siellähän on lämmin halli ja valoa, yksinkertaista hommaa varmaan voi tehdä.

Vaan ei. Koska linjan opettajia ei ollut hallissa valvomassa, edes renkaita ei saa vaihtaa. Määräykset.

Poika ajoi auton ammattikoulun tontilta ulos lähimmän tien levikkeelle ja vaihtoi jäisessä syyskelissä renkaat sekä hoiti lämmitysjärjestelmän ja jäähdytydsnesteen huollon samaan aikaan, kun siellä opiston rehtori suunnitteli kahvikupin ääressä "pedagogiiikka edellä" ja "opiskelija keskiöön" -juttuja ja muuta yhtä älykästä.

Perjantaina varmuudella piti kuulemma olla joku paikalla ja opetusta. Opiskelija kertoi, että kyllä sinne poikia meni, mutta lähtivät pois, koska "opetus oli peruttu". Koko viikon toiminta: puhdas nolla. Zero.

Kyllä minä sanon, ettei enää ole pojissa vika. Ensimmäinen vuosi menee perseilyyn, toisena vähän ryhtiä ja työharjoittelua, kolmannella pitäisi tehdä jo asiakastöitä ja syventää mutta paskat, kun mitään ei tapahdu.

Olen kyllä varma siitä, että tuo tarinan kaveri saa töitä. Aikoo kuulemma käydä intin ensin pois. Mutta hänen jälkeensä sielläkin vedenpaisumus.

Ei hyvää päivää sentään. Mitä ne opettajat sitten tekee. Vai onko ne kaikki irtisanottu.
 
Numero-osaaminen saattaa selittää, miksi Doci tienasi dollareissa 70-12000 vuodessa.

Jos laittaa nollan perään, niin puhutaan normi vastavalmistuneen palkasta. En nyt jaksa katsoa inflaatiota, mutta vuonna -01 tarjottiin paikkaa ja vuosiansio olisi ollut ~$100k. Kyllähän tuo rapiat puolimiljoonaa markkaa vuodessa houkutteli, mutta kun oli kerennyt jo lisääntymään niin se jäi...
 
Kyllä minä sanon, ettei enää ole pojissa vika. Ensimmäinen vuosi menee perseilyyn, toisena vähän ryhtiä ja työharjoittelua, kolmannella pitäisi tehdä jo asiakastöitä ja syventää mutta paskat, kun mitään ei tapahdu.

Olen kyllä varma siitä, että tuo tarinan kaveri saa töitä. Aikoo kuulemma käydä intin ensin pois. Mutta hänen jälkeensä sielläkin vedenpaisumus.

Fiksulle kaverille, sellaiselle joka kouluttautuu seudun työvoimapula-alalle, ammattikoulun uudistus on toimiva homma. Saa harjoittelupaikat ja tehtyä näytöillä rivakasti paperinsa, ehkäpä pääsee vielä papereillaan jatko-opintoihin ammattikorkeaan halutessaan. Sen sijaan jo norminuori on vaikeuksissa, puhumattakaan niistä jotka ovat syystä tai toisesta vähän jälkijunassa mutta saisi muut kiinni amisaikana.

Amisuudistus on häpeä. Lyhentäisivät vaikka kahteen vuoteen jos eivät muuta keksi. Ehkäpä se on päällimmäinen tavoite...
 
Jalkapallon yhteydessä saan joskus kuulla tarinoita.

Kehuin aiemmin Stadin ammattiopistoa, mutta tietoni olivat menneitä tietoja. Vuoden alusta on alkanut sama kuin muuallakin: ei ketään, ei mitään. En tiedä, millä kohta perustelevat olemassaolonsa.

Viime viikolla Stadin ammattiopiston Haagan toimipisteellä tapahtunutta. Eräs viimeistä vuotta suorittava poika kertoi, ettei maanantaina hommaa, ei tiistaina hommaa, eipä keskiviikkonakaan hommaa, koska ei opettajia paikalla. Torstaina piti olla.

Pojan isäukko sanoi torstaina, että mene sinne vaihtamaan renkaat ja tarkista jäähäri. Lämmitin skulaa huonosti. Poika innostui. Siellähän on lämmin halli ja valoa, yksinkertaista hommaa varmaan voi tehdä.

Vaan ei. Koska linjan opettajia ei ollut hallissa valvomassa, edes renkaita ei saa vaihtaa. Määräykset.

Poika ajoi auton ammattikoulun tontilta ulos lähimmän tien levikkeelle ja vaihtoi jäisessä syyskelissä renkaat sekä hoiti lämmitysjärjestelmän ja jäähdytydsnesteen huollon samaan aikaan, kun siellä opiston rehtori suunnitteli kahvikupin ääressä "pedagogiiikka edellä" ja "opiskelija keskiöön" -juttuja ja muuta yhtä älykästä.

Perjantaina varmuudella piti kuulemma olla joku paikalla ja opetusta. Opiskelija kertoi, että kyllä sinne poikia meni, mutta lähtivät pois, koska "opetus oli peruttu". Koko viikon toiminta: puhdas nolla. Zero.

Kyllä minä sanon, ettei enää ole pojissa vika. Ensimmäinen vuosi menee perseilyyn, toisena vähän ryhtiä ja työharjoittelua, kolmannella pitäisi tehdä jo asiakastöitä ja syventää mutta paskat, kun mitään ei tapahdu.

Olen kyllä varma siitä, että tuo tarinan kaveri saa töitä. Aikoo kuulemma käydä intin ensin pois. Mutta hänen jälkeensä sielläkin vedenpaisumus.

On sitten mennyt näköjään huonoon suuntaan. 90-luvun lopulla tuon, silloisen Helsinki institude of technology, tunnettiin silloin nimellä Helsingin AMK, sitemmin Stadia ja myöhemmin joku Metropolia, käyneenä, niin en palkkojen tietäen ihmettele. Yliopettaja kertoi että rakkaudesta lajiin... yksityiseltä puolelta olisi silloinkin saanut enemmän kuin sen vajaat 15k markkaa kuussa... vertailuksi oma ensimmäinen työpaikka toi ~34kilomarkkaa kuussa...

...hmmm vieläköhän mun email @hit.fi toimisi...
 
On sitten mennyt näköjään huonoon suuntaan. 90-luvun lopulla tuon, silloisen Helsinki institude of technology, tunnettiin silloin nimellä Helsingin AMK, sitemmin Stadia ja myöhemmin joku Metropolia, käyneenä, niin en palkkojen tietäen ihmettele. Yliopettaja kertoi että rakkaudesta lajiin... yksityiseltä puolelta olisi silloinkin saanut enemmän kuin sen vajaat 15k markkaa kuussa... vertailuksi oma ensimmäinen työpaikka toi ~34kilomarkkaa kuussa...

...hmmm vieläköhän mun email @hit.fi toimisi...

Metropolia ja Stadin ammattiopisto ovat eri oppilaitoksia.
 
Metropolia ja Stadin ammattiopisto ovat eri oppilaitoksia.

Sitten ovat, koko vitun Helsingin oppilaitokset kävivät jatkuvaa muutosta niin paljon etten välillä itsekkään tiennyt mikä oppilaitoksen nimi on sillä hetkellä... Vallilan ammattikoulu oli välillä Kemian ja tekniikan oppilaitos, koska siellä oli 100 kemianalan opiskelijaa, verrattuna 600:n sähköalan opiskelijaan. Nimihärdelli jatkui sitten AMK:ssa...
 
On, helsinkiläiset kouluthan sitä äskettäin alkoivat ajamaan.
Jo nyt englanninkielisissä alakouluissa on kaikki oppilaspaikat täynnä ja pitkät jonot, kun ihan ummikkosuomalaisetkin laittavat lapsensa niihin. Koko koulun englanniksi käyneelle on tietysti vaikeaa lähteä tekemään yo-kirjoitusta tai jatkokoulutusta suomeksi.

Etelä-Tapiolan lukion rehtori Rinta-Aho alkoi ajaa asiaa pari vuotta sitten. Hänellä on aivan erinomainen suomenkielinen lukio mutta IB-ohjelmansa ei vedä vertoja Ressulle tai SYK:lle. Hän pääsi selvitysmieheksi virkaportaisiin. Todennäköisesti hän ajatteli jotain muutoksia omaan koulunsa alun alkaen.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto ja englanninkielinen lukiokoulutus on Suomessa ollut kauan, eli tämä International Baccalaureate. Opiskelijat käyvät koko lukion englanniksi ja suorittavat kansainvälisen ylioppilastutkinnon. Tutkinto on kansainvälisessä järjestelmässä arvostettu ja täysin standardoitu. Se on erittäin vaativa. IB:n hyvin käynyt usein hakeutuu vaikkapa Oxfordiin tai Cambridgeen.

IB-koulut ovat ohessa: http://fibs.fi/ib-in-finland/

"Englanninkielinen ylioppilastutkinto" taitaa olla kädenojennus tälle uudelle ajalle ja uusille ihmisille eli niille, jotka peruskoulusta heitetään lukioon vaikka eivät osaa suomen sanaa. Heidän keskeyttämisprosenttinsa on suuri eivätkä he selviydy välttämättä yo-kokeesta.

Suomessahan on ajettu läpi kapean kielitaidon käsitys, eli että kielitaitoa on se, kun osaa englantia. Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa huomaa kyllä, miten paljon he piittaavat tästä angloamerikkalaisesta kielitaidosta. Kuitenkin Vapaavuori innostui tästä ja sitten taas sosialistit innostuivat sosiaalisista syistä.

Kieli on myös valtaa. Ensimmäisenä valloitetuilta alueilta kieli halutaan viedä. Ja kun solutat kielen, solutat mielen.
 
HS otti kopin.

Suomen kielen lautakunta ilmaisi äskettäin vakavan huolensa suomen ja ruotsin kohtalosta h englannin kielen ylivoiman vuoksi. Lautakunnan puheenjohtaja, professori Jaakko Leino oli HS:n haastattelussa huolestunut englannin kielen lisääntyvästä käytöstä sekä työelämässä että yliopistokoulutuksessa.

Kielilautakunnan huoli ei ole ainutlaatuinen. Englannin ylivoima on nähty viime vuosikymmeninä uhkana kansalliskielelle useissa eurooppalaisissa maissa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005880314.html

Ranska, Islanti, Ukraina ja Unkari kuulemma vaalivat oman kielensä puhtautta, mutta Venäjällä kaikki on toisin: “Mutta englanti dominoi, ja harvassa paikassa se on yhtä villiä ja luovaa kuin Venäjällä. Liittovaltion laki sanoo, että kieli on venäjä ja kirjaimisto kyrillinen, mutta lakeihin Venäjällä suhtaudutaan hyvällä huumorilla. Eikä kansalla ole samoja komplekseja kuin pienten kieliryhmien edustajilla.

Niinpä Moskovan yleisin ammatti on menedžer, joka töikseen kiiruhtaa brifingistä biznes lantšille halveksien sekond hendistä kamppeensa ostaneita hipstereitä, joten imidz on kohdallaan, ja jos taiming on super, niin supervaizer on tyytyväinen eikä tarvitse poguglit uutta työtä netistä. Että kaikille respekt.”
 
HS otti kopin.



Ranska, Islanti, Ukraina ja Unkari kuulemma vaalivat oman kielensä puhtautta, mutta Venäjällä kaikki on toisin: “Mutta englanti dominoi, ja harvassa paikassa se on yhtä villiä ja luovaa kuin Venäjällä. Liittovaltion laki sanoo, että kieli on venäjä ja kirjaimisto kyrillinen, mutta lakeihin Venäjällä suhtaudutaan hyvällä huumorilla. Eikä kansalla ole samoja komplekseja kuin pienten kieliryhmien edustajilla.

Niinpä Moskovan yleisin ammatti on menedžer, joka töikseen kiiruhtaa brifingistä biznes lantšille halveksien sekond hendistä kamppeensa ostaneita hipstereitä, joten imidz on kohdallaan, ja jos taiming on super, niin supervaizer on tyytyväinen eikä tarvitse poguglit uutta työtä netistä. Että kaikille respekt.”


Mutta suomihan on rasistisen vaikea kieli oppia.
 
Back
Top