Koulutus 100+

Rauhantekijä kirjoitti:
Suomen epäonnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa johtuu siitä että kaikkia tulijoita hyysätään ja autetaan, eikä tulijalla tunnu olevan itsellään mitään velvoitetta aloittaa suomalaisten asioiden tekemistä eli yhteiskuntaan integroituminen.
Viranomaisten ja auttajajärjestöjen virhehän tämä on. Vai väittäkö joku jotain muuta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mä väitän että akateemisen maailman rasististen antirasistien ja agendajournalistien vastuuta tilanteen pahenemisesta ei saa missään tapauksessa unohtaa!
 
Arton ajatuksia.

Ihmisten kyvykkyys jakaantuu jotenkuten normaalisti monilla mittareilla. Näistä kyvyistä muodostuu tuottavuus. Tuottavuutta toki nostetaan koulutuksella jakauman kaikissa kohdissa.

Ei ole syytä olettaa, että suomalaisten lähtökohtainen kyvykkyysjakauma poikkeaisi kilpailijamaistamme länsimaissa tai Aasiassa. Sen sijaan elintasomme poikkeaa. Olemme rikkaampia kuin keskimäärin kilpailijamme. Rikkautemme edellyttää kovempaa tuottavuutta.

Suomalaisen koulutuksen perusajatus on kuitenkin ollut nostaa koko väestön koulutustasoa ja siten tuottavuutta. Tämä riitti 1980-luvun loppuun, kun globaali talous oli pientä verrattuna lähialuetalouteen. Avoimessa maailmassa tuottavuuserot vaikuttavat nopeasti itse tuotantoon.

Tätä nykyä keskeistä ovat: 1) miten tuottavia parhaat ovat ja 2) miten heitä voidaan verottaa?

Ykköseen suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole hyvä. Kakkoseen se auttaa aivopesemällä heidät.

https://www.sijoitustieto.fi/sijoit...blogit/matkalla-lipulle?page=28#comment-43900
Klikkaa laajentaaksesi...

Peruskoulu on toki kansakoulu.

Mutta tylsistyykö terävin kärki, jos korkeakoulutus levenee? Vai karkaako kärki ja järki muualle.
 
Seida kirjoittaa asiaa. Se olisi tuo halullisuuden houkuttelu sielusta kaikin puolin tehokkaampaa ja kannattavampaa kuin pakkoraamin rakentaminen. Mutta kun pitää saada sulka hattuun...

Kolumni: Koulujen ongelmiin esitetään nyt absurdia lääkettä – pyrkimys hyvään tuottaakin kaikille pahaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006600079.html
Oppivelvollisuutta lisäämällä ei saada lisättyä nuorten oppimisen halua eikä työllisyyttä, kirjoittaa Seida Sohrabi.

Hallituksella on aivan liian kova vauhti oppivelvollisuuden pidentämisen kanssa aikana, jolloin pandemia haastaa meitä ja yhteiskuntaa monin tavoin. Oppivelvollisuuden nostaminen ei lisää nuorten oppimisen halua. Pakottaminen ei korjaa ongelman juurisyitä, kuten kansanedustaja Paula Risikko (kok) ja apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) kirjoittavat Helsingin Sanomienmielipidekirjoituksessa 31.7.

Painopisteen täytyy olla muualla kuin oppivelvollisuuden pidentämisessä. Poliitikkojen olisi hyvä nähdä opettajien ja koulun arkea, ennen kuin he alkavat visioimaan kunnianhimoisia suunnitelmia, joiden tavoitteena näyttää pikemmin olevan historiankirjoihin pääseminen kuin ongelman ratkaiseminen. Tämän kalliin ja kannattamattoman projektin hinnan joutuvat maksamaan sellaiset kunnat, jotka ovat jo valmiiksi vakavassa taloudellisessa ahdingossa.

Mitään näin suurta, satoja miljoonia maksavaa reformia ei pitäisi viedä läpi näin nopealla aikataululla, varsinkaan ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Oppivelvollisuutta lisäämällä ei saada lisättyä nuorten oppimisen halua eikä työllisyyttä. Ne 15 prosenttia 20–29-vuotiaista, jotka ovat pelkän perusasteen varassa, on tavoitettava jo ennen kuin yläkoulu päättyy. Peruskoulun oppilashuollon rakennetta tulisi vahvistaa esimerkiksi kouluvalmentajilla. Psykologi- ja kuraattoripalveluiden riittävyyttä tulisi arvioida. Tutkimukset osoittavat, että varhainen puuttuminen on paras keino ennaltaehkäistä ongelmia.


Peruskoulussa tulisi myös olla yhä enemmän kasvatuspainotteisuutta terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi, toteaa erityisluokanopettaja Jaana KiviluoteTurun Sanomien mielipidekirjoituksessa 10.8. Samalla kannalla on erityisluokanopettaja ja rehtorina toiminut entinen työparini Risto Kilvelä. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että vastuu lasten kasvatuksesta olisi yhteiskunnan harteilla.


Nuorten syrjäytyminen liittyy koulua laajemmin yhteiskunnan ja yksittäisten perheiden haasteisiin ja jo siksi pelkkä koulunkäyntiin velvoittaminen 18 ikävuoteen asti on absurdi ajatus. Pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.


Lukio-opettaja Arno Kotro toteaa osuvasti 10.8. blogissaan: ”Tarvitsemme pienemmät ryhmät, mahdollisimman paljon lähiopetusta ja asialliset työtilat. [--]. Nyt voimavaroja kannattaa lisätä mielenterveystyöhön lapsiperheiden parissa, päihdepalveluihin, arjen hallinnan opastukseen, työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön, peruskoulun oppilashuoltoon, erityisopetukseen, oppilaanohjaukseen.” Näin nykyistä harvempi putoaisi kelkasta.


Jokainen koulun arkea kokenut ymmärtää, että nuoria ei pakolla saada haluamaan asioita. Opettaessani huippuopettajan työparina erityisluokkaamme varmistuin siitä, mitä nuoret tarvitsevat: tukea, kuria, johdonmukaisuutta ja aikuisen, jolla on aikaa ja resursseja johdattaa oikeille poluille.


Parasta mitä voimme antaa nuorille ei ole velvoittaa heitä kouluttautumaan, vaan saada heidät kokemaan koulunkäynti tärkeäksi.

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja Lähi-idän asiantuntija.

Seida Sohrabi
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
...
Peruskoulu on toki kansakoulu.

Mutta tylsistyykö terävin kärki, jos korkeakoulutus levenee? Vai karkaako kärki ja järki muualle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vuosituhannen vaihteessa tuli pizzakolmion oliivista Asian Tuntiat henkselit napsuen kertomaan, että tulevaisuudessa 2/3 väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Hieanoo, eikös vain? Pyysin puheenvuoroa ja kysyin, mistä aikovat taikoa silloiset koulutusvaatimukset täyttävää materiaalia kun perusopetus ei kyennyt sitä tuossa suhdeluvussa tuottamaan. Kysyin myös, mistä kaikille korkeakoulutetuille löytyy heidän koulutustaan vastaavaa työtä.

Odottelen noin kaksi vuosikymmentä myöhemmin vieläkin vastausta. Ehkä sitten joskus?
 
Sarek1 kirjoitti:
Seida kirjoittaa asiaa. Se olisi tuo halullisuuden houkuttelu sielusta kaikin puolin tehokkaampaa ja kannattavampaa kuin pakkoraamin rakentaminen. Mutta kun pitää saada sulka hattuun...

Kolumni: Koulujen ongelmiin esitetään nyt absurdia lääkettä – pyrkimys hyvään tuottaakin kaikille pahaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006600079.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo kurjuuden jakaminen on lyhyellä tähtäimellä tässä se kaikkein suurin ongelma, näin riviopettajan silmin. Kunnilla ei nytkään ole rahaa taata kunnollista rahoitusta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Mitenkäs sitten, kun maksettavaksi tulevat myös lukiolaisten tietokoneet ja sähköiset kirjat + muu oppimateriaali, toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalit, kuljetukset, asumiskustannukset (kumpi muuten maksaa kotikunta vai kouluttava kunta, kun ammattikoululainen/lukiolainen joutuu muutamaan toiselle paikkakunnalle koulun perässä). Hyvää varmasti tahdotaan ja ajatellaan, mutta etukäteen vähän hirvittää.

Isoin ongelma on tietysti siinä, että suuri osa peruskoulussa ja sen jälkeen kyydistä tippuvista hyötyisi eniten siitä, että sitä tukea annettaisiin peruskoulun alemmilla luokilla ja sosiaalipuolella. Mitä aiemmin se koppi saataisiin ja mitä tehokkaammin saataisiin tuettua, sitä varmemmin se nuori jaksaisi myös siellä toisella asteella. Tuttava erityisopettaja sanoi joskus, että 90% oppilaiden ongelmista on huoltajien ongelmia. Vaikka en tarkkista vedäkään, melkein uskaltaisin allekirjoittaa väitteen (ainakin suurin piirtein). Miten tuota asiaa auttaa se, että oppivelvollisuutta pidennetään?
 
Ken on kuollut.

Sir Ken Robinson (4.3.1950- 21.8.2020) on kuollut.

Hän on maailman tunnetuimpia koulun muutoksen puolesta puhujia. Youtubesta löytyy hänen puheensa ”Koulu tappaa luovuuden” ja sitä on katsottu 340 miljoonaa kertaa, kaikkien aikojen katsotuin TED-talk. Kertonee siitä, että asia on monelle tärkeä.

Mieleenpainuvin ajatus hänen kirjoistaan on seuraava: Robinson on kiertänyt maailman kouluja paljon ja ihmettelee, miten on mahdollista, että kaikkialla, Amazonin viidakoista New Yorkiin, kaikissa kouluissa on sama ainejako: matematiikkaa ja äidinkieltä erittäin painotetusti, sitten historia ja luonnontieteet ja vieraat kielet.

Tänä syksynä koulunsa aloittavat pääsevät eläkkeelle nykysysteemin mukaan vuonna 2080. Kenelläkään ei ole tietoa, millaisia taitoja silloin tarvitaan. Pitäisi olla mahdollisuus valita itselleen sopivia aineita. Paljon tanssia ja musiikkia toiselle, paljon matikkaa ja vieraita kieliä toiselle. Ei siinä voi käydä ainakaan huonommin kuin nyt.

https://www.verkkouutiset.fi/ala-luota-etta-koulu-loytaa-lapsesi-elementin/#313238b3
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksilön kannalta omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen on elämäntyö. Jo muinaiset kreikkalaiset (stoalaiset) tiesivät sen: Gnōthi seauton. Tunne itsesi.

Yhteisön kannalta yhteiset oppiaineet ovat perustellut. Ne vahvistavat yhteisön koheesiota ja auttavat ymmärtämään muuta maailmaa.
 
Hesari huolestui kansakunnan kaventuneesta kielitaidosta.

PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 6.9.) nostettiin esiin huoli suomalaisten kaventuneesta kielitaidosta. Ranskaa opiskelevien hupeneva määrä on ollut ranskanopettajien asialistalla jo 20 vuoden ajan. 1990- luvun lopun huippuvuosien noin 4 400 vuosittaisesta kirjoittajasta määrä on laskenut noin 1 100 kokelaaseen vuodessa. Hyvää tarkoittava varhennettu kielten opetuksen aloittaminen on korostanut englannin kielen valta-asemaa. Uhka on toteutunut: suurin osa maan kouluista ei tarjoa ensimmäisellä luokalla kuin englantia, eikä lainkaan A2-kieltä resursseihin vedoten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arto Jokinen kommentoi: Ranskan kielessä ongelma on yksiseliteisesti ranskalainen asenne. Kieli on ranskalaisille ase. Jos teet subjunktiivivirheen, miekka heilahtaa heti. Ääntämistä korjataan äärettömän herkästi. Lisäksi kielellä osoitetaan sosiaalinen asema. Yläluokan ranskaa ymmärtää vain yläluokka - Ranskan yläluokka. Jotta ranskasta olisi työmarkkinoilla hyötyä, se on syytä hioa tasolla grandes écoles. Keittiöranskalla ei kauppaa tee. Englannissa on toki sama luokka-asemaongelma, mutta the Received Pronunciation on merkittävästi lievempi kuin ranskalaisten kieliase.

Se, että Suomen työmarkkinoilla olisi kysyntää kielitaidolle, on myytti vailla todellisuuspohjaa. Asian voi tarkistaa hakemalla avoimia työpaikkoja. Äärettömän harvoin haetaan edes Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden kieltä osaavia, pois lukien kotimaista ruotsia. Esimerkiksi saksankielisillä ei ole kysyntää ja venäjääkin näytetään vaadittavan lähinnä vain itärajalla tai huolintatöissä. Tästä taas seuraa se, että muu kuin englanti-ruotsi kielitaito on 99 % osalle kansasta harrastus.

Mika Pahlsten kommentoi: Suomea ei kukaan puhu oikein missään muualla. Siten suomalaisilta pitää mielestäni voida vaatia englannin lisäksi vähintään yhden vieraan kielen opiskelua. Ja ainakin lukiossa myös toisen vieraan kielen opiskelua, ellei lukiolainen selkeästi keskity matematiikan ja fysiikan laajoihin kursseihin.

Suomen työmarkkinoilla suomi riittää useimmille hyvin. Maailmanmarkkinoilla englanti on maailmankieli. Ruotsin, Venäjän ja Saksan vientimarkkinoilla valttikortiksi kaivataan paikallista kieltä.
 
Kiina vs englanti.

Jos kiinan maailmanvalloitus epäonnistuu, syytä kannattaa siis Saarikiven mielestä etsiä biovallasta. Ajatukset virtaavat Yhdysvalloista Kiinaan, mutta eivät toisinpäin.

”Vaikka Kiinassa on paljon rahaa, se on selvää, että jos on viisas Kiinassa, päätyy amerikkalaiseen yliopistoon.”

VAIKKA Kiinaa voi jo poliittisesti pitää suurvaltana, on sen kieli keskittynyt pienelle maantieteelliselle alueelle. Kiinaa puhutaan manner-Kiinan lisäksi vain Hongkongissa, Taiwanissa ja Singaporessa. Sen sijaan espanjaa puhutaan virallisena kielenä 20 valtiossa, arabiaa 22 valtiossa ja ranskaa 29 valtiossa. Englanti on virallinen kieli 77 valtiossa. Jos kielen yleisyyttä verrataan ihmismäärän perusteella, englanti on yhä ykkönen mutta täpärästi. Ethnologue-tietokannan mukaan englantia puhuu vuonna 2020 1, 268 miljardia ihmistä, mandariinikiinaa 1, 120 miljardia ihmistä. Kiinan kielen suosion kasvusta huolimatta se ei ole nopeiten kasvava kieli maailmassa. Nopeiten kasvaa ranska, jota puhutaan Ranskan entisissä siirtomaissa Afrikassa ja joissa syntyvyys on suurta. Toiseksi nopeiten kasvaa arabia.

Kun ihmiset sisäistävät kulttuurin, se muuttuu mieltä ja ruumista kontrolloivaksi biovallaksi. Englanninkielinen musiikki, elokuvat, muoti ja julkkikset määräävät roolimallien tavoin länsimaita ja nykyään osin myös itämaita. Moni on lapsesta lähtien oppinut siihen, että englanninkieliset asiat ovat hienoja. Myös muut kielet ovat aikojen saatossa hallinneet. Aikoinaan tekstit kirjoitettiin latinaksi, ja vielä 1800-luvulla ranska oli kulttuurin ja diplomatian kieli, jota Britannian kuningasperhe ja Venäjän keisarit puhuivat. Ennen toista maailmansotaa saksa oli tieteen kieli. Jopa Yhdysvalloissa tiedettä julkaistiin saksaksi.

ENGLANNIN aseman pohjalla on Britannian siirtomaavallan aika 1600–1700-luvuilla sekä teollisen vallankumouksen aika 1800-luvulla. Nykyinen englannin kielen valta-asema ei ole kuitenkaan tullut sattumalta vaan tietoisen ja jopa aggressiivisen mielipidevaikuttamisen keinoin, muistuttaa Saarikivi. Toisen maailmansodan päätyttyä Yhdysvallat aloitti kalliin operaation, jossa hyödynnettiin kulttuuria ja vaihto-oppilasohjelmia. Tavoitteena oli korvata saksan asema Itä-Euroopassa englannilla. Myös Suomessa englannin kieli yleistyi sotien jälkeen, ja samaan aikaan Aku Ankka, Coca-Cola ja Elvis tavoittivat aiemmin lähinnä saksaa ja ruotsia opiskelleet suomalaiset.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan koululaisten kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut. Noin 80 prosenttia oppilaista opiskelee peruskoulun aikana vain toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, joka on käytännössä lähes aina englanti. Syitä yksipuolistumiseen on useita, mutta osaltaan se on seurausta poliittisista päätöksistä. 1990-luvun puolivälissä lukiolaisilta poistettiin kolmas pakollinen kieli. Vuonna 1998 uudistettu perusopetuslainsäädäntö poisti kunnilta velvoitteen tarjota useampia vieraita kieliä yli 30 000 asukkaan kunnissa.

”Mielestäni englannin opetusta ei pitäisi ehkä ajatella kielenopetuksena ollenkaan. Englannin taito ei ole enää kielitaitoa vaan perustaito.”

ENGLANNIN ylivallan ja moninaisuuden heikkenemisen voi nähdä myös pitävän yllä länsimaiden sekä erityisesti Yhdysvaltojen ja Britannian vahvaa asemaa globaalissa maailmassa.

”Maailmassa, jossa englannin kieli dominoi, amerikkalaiset ja britit dominoivat, koska englanti on heidän äidinkielensä”, Saarikivi toteaa.

”Samalla ymmärtää, miten syvästi epäoikeudenmukainen ja väärin rakennettu on maailma, jossa kansainvälisesti voi menestyä vain se, joka osaa englantia hyvin tai jopa erinomaisesti.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006633860.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä: suomi ja ruotsi sekä saame, romani ja viittomakieli.
 
Palataanpa taas tähän suomalaisen yhteiskunnan erääseen suurimmista vitsauksista. Jopa koulusta alkaen yhteisön vähättelemään ja osin jopa suosimaan väkivaltaiseen käytökseen - Koulukiusaamiseen.
https://www.verkkouutiset.fi/lapsi-pahoinpideltiin-koulussa-miten-suomessa-on-tallaista/#e84c297f
Vantaan kaupunki tiedotti maanantaina, että Kytöpuiston koululla tapahtui tiistaina 15.9. välitunnilla kuudesluokkalaisten oppilaiden tekemä vakava väkivallanteko, jossa loukkaantui yksi oppilas.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toki ollaan vain lehtitietojen varassa, mutta niidenkin perusteella kysymys on äärimmäisen raukkamaisesta väkivallasta. Uutisoinnin perusteella 11 vuotiasta koululaista pahoinpideltiin ja tekijöinä oli mukana hieman vanhempia 12-13 vuotiaita koulunoppilaita..
- porukalla hakattiin, potkittiin ja lopuksi kuristettiin että saatiin uhri tajuttomaksi..
- ja kuten aina kuvattiin tapaus videolle ja levitettiin katsottavaksi..mikä on jo oma rikoksensa, lisäten ja jatkaen henkistä pahoinpitelyä uhria kohtaan.
- samaan aikaan pihalla oli useita valvovia opettajia joiden rooli tapahtumien estämisessä on jäänyt epäselväksi.
- pahoinpitelyn uhri vietiin sairaalaan ja onneksi vältyttiin fyysisiltä vammoilta, psyykkisia varmasti sitäkin enemmän ja pitkäkestoisia.
- tällaisessa mittakaavassa toteutuneessa pahoinpitelyssä kysymys ei ole enää mistään satunnaisesta kiusaamisesta.

Mksi tällaista voi yleensäkään sattua koulussa ja aivan nuorille alakoululaisille? Eikä tarvitse epäillä etteikö väkivaltaa (ja järjestelmällistä kiusaamista) esiintyisi muuallakin.
- en viitsi lähteä selittämään sitä miten yhteiskunallinen kehitys ja perhekohtaisesti pienemmät lapsimäärät, vähentynyt sosiaalinen yhteenkuuluvuus, molempien vanhempien työssäkäynti, kasvatuksen lisääntynyt laitostuminen jne jne. on vaikuttanut (tapa)kasvatukseen ja yleiseen käyttätymismormistoon jne.

Lähdetään vaikka arvioimaan suoraan sitä miten tämä kyseinen tapaus mahdollisesti etenee:

Uhrin osalta asia etenee jotensakin näin:
Selvää lienee se että uhrista saadaan (=tehdään) ainakin jossain määrin syyllinen tapahtumiin.
- syitä voidaan löytää vaikka mistä. (vaikka lähtökohtiin nähden se olisi typeräkin typerämpää - iso porukka vanhempia lapsia pienemmän kimpussa)
- uhrin kärsimyksiä vähätellään (ei sattunut vakavia ja pysyviä vammoja - kukapa nyt välittäisi henkisistä ja mahd. jopa elinikäisistä henkisistä vammoista)
- todennäköinen ratkaisu löytyy siitä että pahoimpitelyn uhriksi joutunut siirretään toisen koulun oppilaaksi (eli käytännössä rangaistaan rikoksen uhria, toki siirto voi olla välttämätönkin)

Jatkossa voimme vain toivoa että pahoinpitelyn kohteeksi joutunut oppilas pääsee hyvään koulyhteisöön ja mukaan normaaliin koulutyöhön
- se voisi tapahtua tietenkin myös omassa entisessä koulussa mutta se edellyttäisi todennäköisesti melkoisia muutoksia ko. kouluyhteisön käyttäytymiseen (opettajat, muut oppilaat jne.)
- voidaan vain toivoa että hän selviää eteenpäin koulunkäynnissään ja elämässään. Oikein käsiteltynä ikäväkin kokemus voi myös antaa vahvuutta tulevaisuuteen.

Tapahtumilla on oma merkityksensä myös pahoinpitelijöille ja kiusaajille:
Kysymys ei liene ainakaan kaikkien tapahtumissa aktiivisesti mukana olleiden kohdalla ensimmäsestä tai ainutkertaisesta asiasta.
- hyvin usein väkivaltaan, kiusaamiseen turvautuvat ovat häiriintyneempiä lapsia kuin uhriksi joutuvat (tämä tulisi ko. lasten vanhempien ymmärtää viimeistään tällaisen tapauksen yhteydessä, kysymys ei ole enää mistään oireilusta tai lapsen kapinoinnista)
- käytännön seuraukset pahoinpitelijöille ovat alaikäisille käytännössä lähes olemattomat (lastensuojeluilmoitus ja puhutteluita - paljon jää lasten vanhempien vastuulle, usein vain vähätellään oman lapsen tekoja. Joskus ne jopa hyväksytään)
- osa tekijöistä varmasti saa herätyksen ja korjaavat käytöstään (vanhempien jne. tuella, fiksummat ja onnekkaimmat jopa itsenäisesti)
- joillekin muiden kiusaaminen ja väkivaltainen käyttäytyminen jää tietyllä tavalla päälle (kokevat saavansa siitä muiden hyväksyntää, mitä esim. tässäkin tapauksessa uhrin mahdollinen kohtalo/karkoitus toiseen kouluun jopa lisää)

Näiden jälkimmäisten osalta ennuste on yleensä aika huono. Koulumenestys jää heikommaksi ja joskus keskeytyy kokonaan.
- lastensuojeluilmoituksia tehdään jatkossa yhä useammin. Mukaan nousee myös koulun ulkopuoliset tekijät.
- kaveriympäristö tulee nuorelle tärkeäksi ja varsinkin kaupungeissa erilaiset jengiporukat.
- lähtökohtaisesti niissä löytää kaveruutta ja hyväksyntää ulkopuolisiin suuntautuvalla, väkivaltaherkällä käytöksellä.
- helposti jengiporukoissa tulee vastaan myös epärehellisyys jopa pikku rikokset, näpistukset ja päihteiden käyttö lisääntyy jne.
- yllättävän nopeasti tulee vastaan merkittävä ikäraja - 15 vuotta. Sen jälkeen nouren ihmisen asioita käsittee poliisiviranomaiset ja oikeuslaistos..

Ja mikä pahinta on se että, Suomessa oikeuslaitos ja oikeastaan koko rikosseuraamusjärjestelmä on unohtanut nuoret ja nuorten tekemät rikokset. (rikoksista seuraa vain merkintojä rekistereihin, mitään konkreettisia sanktioita ei nuorten tekemistä rikoksista koidu).
- tämä on eräs keskeisin syy sille että rikollinen polku vain jatkuu ja alamäki jyrkkenee..

Tässä vaiheessa, alunperin koulukiusaamisen, väkivallan ja pikku näpistelyjen myötä syrjäpolulle joutuneelle nuorelle, avautuu valintoja.
- hänellä on suuri mahdollisuus päätyä, enemmän ja vähemmän, pysyvästi päihteiden käyttäjäksi ja pysyvästi ns. yhteiskunnan laitapuolen kulkijaksi..
- osittain uraa voi aueta jonkinlaisena huumeiden käyttöön ja välitykseen liittyvänä rikollisenakin. (tässä yhteydessä nuori saattaa päästä kokemaan jo oikeasti rangaistusseuraamuksia jopa nuorisovankilaa.)
- tosin meillä Suomessa nuorelle tekijälle avautuu vankilan ovi käytännössä ainoastaan henkirikoksen jälkeen(eikä sekään saa olla mikään kuolemantuottamus, josta selviää lähes poikkeuksetta ehdonalaista).
- toki sellainenkin on aina mahdollista että syystä tai toisesta rikollinen elämä jää taakse. ( tämän oven tulee pysyä aina avoinna).

Yhteiskunnan, (poliitikkojen , lainlaatijoiden, koulujen, opettajien ja vanhempienkin) tulisi kyetä muuttumaan kokonaisuudessaan sen verran että kaikenlaiseen väkivaltaan suhtaudutaan ehdottoman kielteisesti. Alkaen jo yhteiskuntaan kuuluvista sosiaalisista normistoista, moraalikäsityksistä, toimntatavoista, lainsäädännöstä. Jatkuen siitä minkälaista sosiaalista käytöstä ja esimerkkiä annetaan ja opetetaan lapsillemme.
- sitäkin saattaa joku miettiä onko oikein kieltää, peitellä ja häpeillä normaalia rakkauselämään mutta vastapainoksi tarjota avoimesti kaikenkattavaa väkivaltaa ja murhaamista peleissä, viihteessä jne.
- toki lainsäädännöstä sekä kouluun että lasten kasvatukseenkin liittyen tulisi löytyä keinoja estää (ja ainakin vähentää) väkivaltaista ja muutakin rikollista käytöstä.

Joskun tuntuu jopa siltä että niinkin yksinkertaiset asiat kuin - selkeät säännöt ja niiden tinkimätön noudattaminen riittäisi ehkäisemään niin kiusaamista kuin muutakin häiriköintiä kouluissa.
- ja ne joille sääntöjen mukaan toimiminen on ylivoimaista ohjaittaisiin erityiseen ohjaukseen. (vieläpä niin että palaaminen takaisin normaaliin opetukseen koettaisiin palkitsevana ja kannustavana).
 
Viimeksi muokattu:
johan6 kirjoitti:
Palataanpa taas tähän suomalaisen yhteiskunnan erääseen suurimmista vitsauksista. Jopa koulusta alkaen yhteisön vähättelemään ja osin jopa suosimaan väkivaltaiseen käytökseen - Koulukiusaamiseen.
https://www.verkkouutiset.fi/lapsi-pahoinpideltiin-koulussa-miten-suomessa-on-tallaista/#e84c297f

Toki ollaan vain lehtitietojen varassa, mutta niidenkin perusteella kysymys on äärimmäisen raukkamaisesta väkivallasta. Uutisoinnin perusteella 11 vuotiasta koululaista pahoinpideltiin ja tekijöinä oli mukana hieman vanhempia 12-13 vuotiaita koulunoppilaita..
- porukalla hakattiin, potkittiin ja lopuksi kuristettiin että saatiin uhri tajuttomaksi..
- ja kuten aina kuvattiin tapaus videolle ja levitettiin katsottavaksi..mikä on jo oma rikoksensa, lisäten ja jatkaen henkistä pahoinpitelyä uhria kohtaan.
- samaan aikaan pihalla oli useita valvovia opettajia joiden rooli tapahtumien estämisessä on jäänyt epäselväksi.
- pahoinpitelyn uhri vietiin sairaalaan ja onneksi vältyttiin fyysisiltä vammoilta, psyykkisia varmasti sitäkin enemmän ja pitkäkestoisia.
- tällaisessa mittakaavassa toteutuneessa pahoinpitelyssä kysymys ei ole enää mistään satunnaisesta kiusaamisesta.

Mksi tällaista voi yleensäkään sattua koulussa ja aivan nuorille alakoululaisille? Eikä tarvitse epäillä etteikö väkivaltaa (ja järjestelmällistä kiusaamista) esiintyisi muuallakin.
- en viitsi lähteä selittämään sitä miten yhteiskunallinen kehitys ja perhekohtaisesti pienemmät lapsimäärät, vähentynyt sosiaalinen yhteenkuuluvuus, molempien vanhempien työssäkäynti, kasvatuksen lisääntynyt laitostuminen jne jne. on vaikuttanut (tapa)kasvatukseen ja yleiseen käyttätymismormistoon jne.

Lähdetään vaikka arvioimaan suoraan sitä miten tämä kyseinen tapaus mahdollisesti etenee:

Uhrin osalta asia etenee jotensakin näin:
Selvää lienee se että uhrista saadaan (=tehdään) ainakin jossain määrin syyllinen tapahtumiin.
- syitä voidaan löytää vaikka mistä. (vaikka lähtökohtiin nähden se olisi typeräkin typerämpää - iso porukka vanhempia lapsia pienemmän kimpussa)
- uhrin kärsimyksiä vähätellään (ei sattunut vakavia ja pysyviä vammoja - kukapa nyt välittäisi henkisistä ja mahd. jopa elinikäisistä henkisistä vammoista)
- todennäköinen ratkaisu löytyy siitä että pahoimpitelyn uhriksi joutunut siirretään toisen koulun oppilaaksi (eli käytännössä rangaistaan rikoksen uhria, toki siirto voi olla välttämätönkin)

Jatkossa voimme vain toivoa että pahoinpitelyn kohteeksi joutunut oppilas pääsee hyvään koulyhteisöön ja mukaan normaaliin koulutyöhön
- se voisi tapahtua tietenkin myös omassa entisessä koulussa mutta se edellyttäisi todennäköisesti melkoisia muutoksia ko. kouluyhteisön käyttäytymiseen (opettajat, muut oppilaat jne.)
- voidaan vain toivoa että hän selviää eteenpäin koulunkäynnissään ja elämässään. Oikein käsiteltynä ikäväkin kokemus voi myös antaa vahvuutta tulevaisuuteen.

Tapahtumilla on oma merkityksensä myös pahoinpitelijöille ja kiusaajille:
Kysymys ei liene ainakaan kaikkien tapahtumissa aktiivisesti mukana olleiden kohdalla ensimmäsestä tai ainutkertaisesta asiasta.
- hyvin usein väkivaltaan, kiusaamiseen turvautuvat ovat häiriintyneempiä lapsia kuin uhriksi joutuvat (tämä tulisi ko. lasten vanhempien ymmärtää viimeistään tällaisen tapauksen yhteydessä, kysymys ei ole enää mistään oireilusta tai lapsen kapinoinnista)
- käytännön seuraukset pahoinpitelijöille ovat alaikäisille käytännössä lähes olemattomat (lastensuojeluilmoitus ja puhutteluita - paljon jää lasten vanhempien vastuulle, usein vain vähätellään oman lapsen tekoja. Joskus ne jopa hyväksytään)
- osa tekijöistä varmasti saa herätyksen ja korjaavat käytöstään (vanhempien jne. tuella, fiksummat ja onnekkaimmat jopa itsenäisesti)
- joillekin muiden kiusaaminen ja väkivaltainen käyttäytyminen jää tietyllä tavalla päälle (kokevat saavansa siitä muiden hyväksyntää, mitä esim. tässäkin tapauksessa uhrin mahdollinen kohtalo/karkoitus toiseen kouluun jopa lisää)

Näiden jälkimmäisten osalta ennuste on yleensä aika huono. Koulumenestys jää heikommaksi ja joskus keskeytyy kokonaan.
- lastensuojeluilmoituksia tehdään jatkossa yhä useammin. Mukaan nousee myös koulun ulkopuoliset tekijät.
- kaveriympäristö tulee nuorelle tärkeäksi ja varsinkin kaupungeissa erilaiset jengiporukat.
- lähtökohtaisesti niissä löytää kaveruutta ja hyväksyntää ulkopuolisiin suuntautuvalla, väkivaltaherkällä käytöksellä.
- helposti jengiporukoissa tulee vastaan myös epärehellisyys jopa pikku rikokset, näpistukset ja päihteiden käyttö lisääntyy jne.
- yllättävän nopeasti tulee vastaan merkittävä ikäraja - 15 vuotta. Sen jälkeen nouren ihmisen asioita käsittee poliisiviranomaiset ja oikeuslaistos..

Ja mikä pahinta on se että, Suomessa oikeuslaitos ja oikeastaan koko rikosseuraamusjärjestelmä on unohtanut nuoret ja nuorten tekemät rikokset. (rikoksista seuraa vain merkintojä rekistereihin, mitään konkreettisia sanktioita ei nuorten tekemistä rikoksista koidu).
- tämä on eräs keskeisin syy sille että rikollinen polku vain jatkuu ja alamäki jyrkkenee..

Tässä vaiheessa, alunperin koulukiusaamisen, väkivallan ja pikku näpistelyjen myötä syrjäpolulle joutuneelle nuorelle, avautuu valintoja.
- hänellä on suuri mahdollisuus päätyä, enemmän ja vähemmän, pysyvästi päihteiden käyttäjäksi ja pysyvästi ns. yhteiskunnan laitapuolen kulkijaksi..
- osittain uraa voi aueta jonkinlaisena huumeiden käyttöön ja välitykseen liittyvänä rikollisenakin. (tässä yhteydessä nuori saattaa päästä kokemaan jo oikeasti rangaistusseuraamuksia jopa nuorisovankilaa.)
- tosin meillä Suomessa nuorelle tekijälle avautuu vankilan ovi käytännössä ainoastaan henkirikoksen jälkeen(eikä sekään saa olla mikään kuolemantuottamus, josta selviää lähes poikkeuksetta ehdonalaista).
- toki sellainenkin on aina mahdollista että syystä tai toisesta rikollinen elämä jää taakse. ( tämän oven tulee pysyä aina avoinna).

Yhteiskunnan, (poliitikkojen , lainlaatijoiden, koulujen, opettajien ja vanhempienkin) tulisi kyetä muuttumaan kokonaisuudessaan sen verran että kaikenlaiseen väkivaltaan suhtaudutaan ehdottoman kielteisesti. Alkaen jo yhteiskuntaan kuuluvista sosiaalisista normistoista, moraalikäsityksistä, toimntatavoista, lainsäädännöstä. Jatkuen siitä minkälaista sosiaalista käytöstä ja esimerkkiä annetaan ja opetetaan lapsillemme.
- sitäkin saattaa joku miettiä onko oikein kieltää, peitellä ja häpeillä normaalia rakkauselämään mutta vastapainoksi tarjota avoimesti kaikenkattavaa väkivaltaa ja murhaamista peleissä, viihteessä jne.
- toki lainsäädännöstä sekä kouluun että lasten kasvatukseenkin liittyen tulisi löytyä keinoja estää (ja ainakin vähentää) väkivaltaista ja muutakin rikollista käytöstä.

Joskun tuntuu jopa siltä että niinkin yksinkertaiset asiat kuin - selkeät säännöt ja niiden tinkimätön noudattaminen riittäisi ehkäisemään niin kiusaamista kuin muutakin häiriköintiä kouluissa.
- ja ne joille sääntöjen mukaan toimiminen on ylivoimaista ohjaittaisiin erityiseen ohjaukseen. (vieläpä niin että palaaminen takaisin normaaliin opetukseen koettaisiin palkitsevana ja kannustavana).
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanhemmat joutuvat vastaamaan jossain vaiheessa lapsen kysymykseen: miten toimitaan, kun joku kiusaa koulussa?

Muistan jo poikani päiväkotiajalta tuon kysymyksen. Ennen kouluunmenoa häntä oli vannotettu, ettei koulukavereita saa töniä, lyödä, potkia, kuristaa tai muutenkaan kiusata. Ja sitten eräänä päivänä poika tuli kotiin apea ilme kasvoillaan: koulukaveri oli lyönyt häntä. Mitäpä siihen sanomaan: seuraavalla kerralla torju lyönti vähäeleisesti – ja lyö takaisin kahta kovemmin. Ahaa-elämys oli silminnähtävä. Sen jälkeen poika ei koskaan tullut koulusta kotiin apea ilme kasvoillaan tai valittanut, että joku olisi kiusannut.

Kiusaaminen toki kehittyy ja muuttuu hienovaraisemmaksi ylemmillä luokilla ja työelämässä. Mutta nuorna vitsa väännettävä.
 
Erinomaisen hyvä asia että myös pres. Niinistö puuttuu tähän kiusaamiseen..
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...n-miksi-teen-pahaa-toiselle/7934190#gs.gynj3t
Ainoa mikä tässäkin hieman unohtuu on se että puhutaan kiusaamisesta pelkästään fyysisten vammojen tuottamisena jne.
- todennäköisesti paljon suuremmat ja pitkäaikaisemmat vaikutukset aiheutuu henkisellä (psyykkisellä) puolella.

Toisekseen pitää myös ymmärtää ettei kaikki "pojankoltiaisten" nahistelut ja tappelutkaan ole välttämättä kiusaamista..
- mutta toisen jatkuva väkivaltainen alistaminen sekä kaikenlaisella muulla piinaamisella sekä kiusanteolla (esim. tavaroiden varastelu ja vahingoittaminen, pyörän rikkominen jne.), on oikeasti kiusaamista sekä(pahoinpitelyä olipa se sitten fyysistä tai henkistä).
- puhumattakaan että siihen osallistuu (tai osallistetaan) myös muita.
- tällaisesta varmasti, ainakin fiksuimpien, koululaisten vanhemmat osaavat ohjeistaa sekä tarvittaessa puuttua omien lastensa osalta.

Koulukiusaamiseen liittyy monenlaisia psykologisia taustatekijöitä.. En viitsi lähteä niitä selvittelemään. Siihen on olemassa ammatti-ihmiset.
- sen verran voin sanoa että ylivoimaisesti suurimmat henkiset ongelmat (=traumaa ja ihan oikeasti jopa hoitoa vaativaa henkistä sairautta) löytyy loppuviimeksi siltä kiusaajalta ja pahoinpitelijältä.
- myöskään ennuste kiusaajan tulevaisuuden suhteen ei ole hyvä..edellisessä meilissäni hieman niistä esimerkkiä.
- ja ikävä sanoa, mutta varsin usein niitä pohjimmaisia syitä lapsen henkiseen ahdinkoon (joka purkautuu koulussa ja muuallakin häiriköintinä, uhitteluna, kiusantekona ja fyysisesti heikompien alistamisena jne.) löytyy kiusaajien omasta perhepiiristä. Enkä sano tätä millään tavoin syyttäen..

Olen tuntenut varsin monta kaveria (muiden kiusaajia jo kouluaikoinaan) joiden elämä kääntyi huonoon suuntaan (huumeporukoihin, laitoksiin, vankiloihin jne.) ja päättyi itsemurhaan alle 25-vuotiaana, jopa aikaisemminkin.
- useimmilla oli jo alkujaankin monin tavoin rikkonaiset ja heikot lähtökohdat elämälleen.

Tiedän senkin että asioiden korjaamisessa tulisi eniten panostaa juuri koulukiusaajien suuntaan. He ovat juuri niitä joihin ensimmäiset (hoito ym.)toimenpiteet tulee kohdistaa. Kiusaamisen uhreja tietenkään unohtamatta, he ovat kuitenkin täysin syyttömiä. (Oikeastaan jopa perimmäisen ongelman sijaiskärsijöitä - kuten lähes kaikki muutkin rikosten ja väkivallan uhrit).
- vaikka tekijöinä ovat ns. alaikäiset lapset niin en tarkoita että kiusaajien tekemisiä pitäisi millään tavalla hyväksyä tai hyvitellä.
- kiusaamiseen suhtautumisessa pitää olla nollatoleranssi..eikä siitä saa lipsua piiruakaan.

Jokaisten vanhempien, joiden lapsen tekemisistä (häiriköinnistä ja muiden kiusaamisesta) ilmoitetaan kotiin, tulisi olla äärimmäisen huolestunut asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Hesari huolestui kansakunnan kaventuneesta kielitaidosta.



Arto Jokinen kommentoi: Ranskan kielessä ongelma on yksiseliteisesti ranskalainen asenne. Kieli on ranskalaisille ase. Jos teet subjunktiivivirheen, miekka heilahtaa heti. Ääntämistä korjataan äärettömän herkästi. Lisäksi kielellä osoitetaan sosiaalinen asema. Yläluokan ranskaa ymmärtää vain yläluokka - Ranskan yläluokka. Jotta ranskasta olisi työmarkkinoilla hyötyä, se on syytä hioa tasolla grandes écoles. Keittiöranskalla ei kauppaa tee. Englannissa on toki sama luokka-asemaongelma, mutta the Received Pronunciation on merkittävästi lievempi kuin ranskalaisten kieliase.

Se, että Suomen työmarkkinoilla olisi kysyntää kielitaidolle, on myytti vailla todellisuuspohjaa. Asian voi tarkistaa hakemalla avoimia työpaikkoja. Äärettömän harvoin haetaan edes Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden kieltä osaavia, pois lukien kotimaista ruotsia. Esimerkiksi saksankielisillä ei ole kysyntää ja venäjääkin näytetään vaadittavan lähinnä vain itärajalla tai huolintatöissä. Tästä taas seuraa se, että muu kuin englanti-ruotsi kielitaito on 99 % osalle kansasta harrastus.

Mika Pahlsten kommentoi: Suomea ei kukaan puhu oikein missään muualla. Siten suomalaisilta pitää mielestäni voida vaatia englannin lisäksi vähintään yhden vieraan kielen opiskelua. Ja ainakin lukiossa myös toisen vieraan kielen opiskelua, ellei lukiolainen selkeästi keskity matematiikan ja fysiikan laajoihin kursseihin.

Suomen työmarkkinoilla suomi riittää useimmille hyvin. Maailmanmarkkinoilla englanti on maailmankieli. Ruotsin, Venäjän ja Saksan vientimarkkinoilla valttikortiksi kaivataan paikallista kieltä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haistakoon vittu. Itsellä oli pitkä ranska, ja päädyin sinne duuniinkin... ketä nää vitun itkijät on? Miksei niiden kyvyillä ole mitään kysyntää vientimarkkinoilla?
Vittu menkää itse sinne tsiigaamaan miten kivaa se on (ei ole, kun ei ole kavereita KOSKA MENIT YKSIN!) ja kukaan ei auta saamaan mitään valden bullshit-duuneja, ja paikalliset vihaa sua whatever.
Sen sijaan että vitun kommarit runkkaatte Härmässä vuosikymmenen, mussuttamassa että kaikki on natseja.
 
Fremen kirjoitti:
Haistakoon vittu. Itsellä oli pitkä ranska, ja päädyin sinne duuniinkin... ketä nää vitun itkijät on? Miksei niiden kyvyillä ole mitään kysyntää vientimarkkinoilla?
Vittu menkää itse sinne tsiigaamaan miten kivaa se on (ei ole, kun ei ole kavereita KOSKA MENIT YKSIN!) ja kukaan ei auta saamaan mitään valden bullshit-duuneja, ja paikalliset vihaa sua whatever.
Sen sijaan että vitun kommarit runkkaatte Härmässä vuosikymmenen, mussuttamassa että kaikki on natseja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Verraten pieni prosenttiosuus suomalaisista asuu ja työskentelee ulkomailla. https://intermin.fi/maahanmuutto/ulkosuomalaiset

Pienen ja vähäväkisen kansan kirous on se, että promillepopulaation edustajat ovat vieläkin harvemmassa maailmalla – few and far between.

Joukkuepeleissä yhden hengen tiimi on heikoilla.
 
Tekoälykkäin 1%.

HELSINGIN yliopiston kaikkien aikojen suosituin kurssi Elements of AI saa jatkoa. Tänään keskiviikkona aukeava jatkokurssi Building AI on edeltäjänsä tavoin maksuton ja kaikille avoin verkkokurssi. Sen on tavoite on tarjota tietoa tekoälystä sellaisille ihmisille, jotka eivät ole teknologia-alan ammattilaisia. Kurssin suunnittelusta ja järjestelystä vastaavat yhdessä Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor.

ELEMENTS of AI -kurssille on tähän mennessä osallistunut yli puoli miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Elements of AI keskittyy algoritmeihin, joilla tekoälyohjelmat toimivat. Tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään toteuttamiskelpoisen idean tekoälyratkaisusta itselleen tärkeään ongelmaan. Osallistuminen ei tarkoita, että olisi suorittanut kurssin loppuun, mutta joka tapauksessa Elements of AI on suosiossa aivan omaa luokkaansa Helsingin yliopiston historiassa. Parhaillaan kurssia käännettään kaikille virallisille EU-kielille.

JATKOKURSSI Building AI aukeaa aluksi englanniksi. Sen voi suorittaa kolmella eri vaikeustasolla. Helpoimmalla tasolla kurssilaisen ei tarvitse osata kirjoittaa tai lukea koodia, mutta kahdella vaikeimmalla tasolla tehtävät sisältävät Python-ohjelmointikielen lukemista, muokkaamista ja kirjoittamista.

Building AI -kurssille osallistuminen onnistuu osoitteessa buildingai.elementsofai.com.
Elements of AI -kurssille voi puolestaan osallistua osoitteessa elementsofai.com/fi.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006676205.html
 
Tapahtuipa kerran paskakaupunnissa. Kauankohan näin epäortodoksinen juttu saa olla esillä?
Kommentointi on jo näköjään poistettu, juttu maksumuurin takana.

Ongelmat kärjistyivät Merikosken koulussa: Ilkivalta, väkivalta ja huono käytös opettajia kohtaan yleistä​

https://www.kaleva.fi/ongelmat-karjistyivat-merikosken-koulussa-ilkivalt/3120879
Merikosken yläkoulun opettajat ovat huolissaan koulun järjestysongelmista ja oppilaiden jengiytymisestä. Ilkivallan, oppilaiden keskeisen väkivallan, varkauksien ja huonon käytöksen opettajia kohtaan kerrotaan olevan yleistä.

Opettajien mukaan koulu sijaitsee sosioekonomisesti haastavalla alueella.

– Maahanmuuttajanuoret liikkuvat omissa porukoissaan ja puhuvat omaa äidinkieltään. Kolmasosalla koulun oppilaista on monenlaista tuen tarvetta, opettajat toteavat.

Merikosken koulun rehtori Mervi Karjalainen kertoo, että huolenilmaisun takana on koko yläkoulun opettajakunta.

– Oppilaiden levottomuus ja ongelmanratkaisutaitojen heikkeneminen ovat syksyn aikana näkyneet yleisenä ilmiönä Oulun kouluissa. Uskon yhtenä syynä olevan turhautumisen koronan tuomiin rajoituksiin.

Karjalainen tähdentää, ettei ongelmista haluta syyttää maahanmuuttajia. Merikosken koulu on hänen mukaansa alueella, jossa kantaväestön sosioekonomiset ongelmat ja vieraskielisyyden aiheuttamat ongelmat kohtaavat.

– Koulumme saa nyt hivenen enemmän erillistä hankerahoitusta kuin aikaisemmin, mutta se on vain ongelman päälle liimattu laastari. Pitäisi tunnustaa, että koulujen välillä on eroja ja jakaa resurssit sen mukaan.

Merikosken koulun vanhempaintoimikunnassa on Karjalaisen mukaan vain muutama vanhempi, jotka haluavat olla aktiivisesti mukana koulun arjessa.

– Opettajat ovat turhautuneita tilanteeseen, jossa oppiaineen opettamisen sijaan aika kuluu kasvattamiseen ja opetusaineiston muokkaamiseen sellaiseksi, että saamme kaikki oppilaat edes jotenkin pysymään mukana. Keskinkertaisten ja lahjakkaiden oppilaiden on selvittävä meillä itsekseen enemmän kuin muissa kouluissa.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalle Mika Penttilälle Merikosken ongelmat ovat tuttuja. Hän sanoo, että koronan aiheuttamat rajoitukset ja ajoittainen henkilökuntapula ovat laittaneen muutkin koulut lujille.

– Sitä ei käy kiistäminen, että Merikosken koulun oppilaat tulevat alueelta, joka eroaa muista siinä, että siellä asuu paljon maahanmuuttajia.

Penttilä lupaa, että ongelmien ratkaisua mietitään yhdessä koulun henkilökunnan kanssa ja asia otetaan käsiteltäväksi myös sivistys- ja kulttuurilautakunnassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja koronapäivitystä.

Joukkoaltistumiset Pateniemen lukiossa ja Merikosken yläkoulussa – koronan kiihtyminen jatkuu Oulussa​

https://www.kaleva.fi/joukkoaltistumiset-pateniemen-lukiossa-ja-merikosk/3124473
Alkuviikosta alkanut epidemian kiihtyminen jatkuu Oulussa. Kaupunki kertoo tiedotteessaan, että lauantaina on todettu yksi joukkoaltistuminen Pateniemen lukiossa ja yksi Merikosken yläkoulussa.

Pateniemen lukiossa on lauantaina asetettu 50 henkilöä karanteeniin ja Merikosken yläkoulussa 24 henkilöä.

Lauantaina kello 15 mennessä Oulussa todettiin kymmenen uutta koronavirustartuntaa. Kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittäiset tiedot voivat erota toisistaan. Tämä johtuu erilaisesta tilastointi- ja ilmoitustavasta.

Kaikkiaan epidemian aikana Oulussa on todettu jo kohta 500 tartuntaa. Asia käy ilmi THL:n koronakartasta.

Kuluvalla viikolla tartuntoja on lauantai-iltapäivään mennessä todettu Oulun kaupungin mukaan 63. Joukkoaltistumisia on tämän viikon aikana Oulussa ilmaantunut yhteensä yhdeksän. Karanteeniin kaupungissa on asetettu noin 300 henkilöä.

Tartuntojen määrä on lisääntynyt kuluvan viikon aikana Oulussa nopeammin kuin aiempina viikkoina ja ilmaantuvuus sekä Oulussa että muualla Pohjois-Pohjanmaalla on nousussa.

Sairaalahoidossa on tällä hetkellä Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuusi henkilöä. Oulun kaupunginsairaalassa on hoidossa alle viisi koronapotilasta.

Testaaminen on vilkastunut tällä viikolla Oulussa. Testaus toimii kaupungin mukaan sujuvasti ajanvarauksella. Lievilläkin oireilla on aina syytä hakeutua testiin. Testiin mentäessä ja sieltä palattaessa on käytettävä kasvomaskia. Koronatestin tulokset täytyy odottaa kotona.

Oulun kaupungin näytteenottopaikat sijaitsevat Limingantullin näytteenottopisteellä, Oritkarin drive-in-testauspisteellä ja koronavastaanotoilla. Lisäksi näytteitä otetaan yhteispäivystyksessä, yksityisillä lääkäriasemilla sekä työterveyshuolloissa. Asiasta löytyy lisätietoja Oulun kaupungin verkkosivuilta.

Seuraavan kerran epidemiavaihetta arvioidaan alueellisen koordinaatioryhmän toimesta ensi tiistaina.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sarek1 kirjoitti:
Tapahtuipa kerran paskakaupunnissa. Kauankohan näin epäortodoksinen juttu saa olla esillä?
Kommentointi on jo näköjään poistettu, juttu maksumuurin takana.

Ongelmat kärjistyivät Merikosken koulussa: Ilkivalta, väkivalta ja huono käytös opettajia kohtaan yleistä​

https://www.kaleva.fi/ongelmat-karjistyivat-merikosken-koulussa-ilkivalt/3120879


Ja koronapäivitystä.

Joukkoaltistumiset Pateniemen lukiossa ja Merikosken yläkoulussa – koronan kiihtyminen jatkuu Oulussa​

https://www.kaleva.fi/joukkoaltistumiset-pateniemen-lukiossa-ja-merikosk/3124473
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta ONNEKSI on korona jota voi syyttää..
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top