Koulutus 100+

Lukioikäisten ihmisten määrien muutokset ovat aika suoraan sidoksissa peruskoulun jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin.

Jos halutaan estää co2-päästöjä lisäävää kasvukeskuskeskittymistä lieveilmiöioneen, parantaa haja-asutusalueiden elin- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä nostaa yleistä koulutustasoa ilman että se haittaa oleellisesti aikaista työelämään siirtymistä, niin tarvitaan suurta lisäystä etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollisuuksiin ilman alkuseulontaa.

Samalla pitäisi toki muuttaa opiskelun tuet suorituspohjaisiksi nykyisestä ajantappopohjaisuudesta. Ja siinä olisi hyvä poistaa samalla kaikki ahkeruudesta rankaisevat kuviot niin saataisiin tätä paljon parjattua väkiluvun nousuakin aikaan.

Haja-asutusalueilla täytyy ajella autolla joka paikkaan vs opiskelu keskitetty yhteen kaupunkiin missä kaikki palvelut ovat lähellä opiskelupaikkoja.

Eikä naisia kiinnosta muutenkaan jäädä tuppukyliin bensalenkkareiden panopuiksi.
 
Haja-asutusalueilla täytyy ajella autolla joka paikkaan vs opiskelu keskitetty yhteen kaupunkiin missä kaikki palvelut ovat lähellä opiskelupaikkoja.

Eikä naisia kiinnosta muutenkaan jäädä tuppukyliin bensalenkkareiden panopuiksi.

Haja-asutusalueella autoilu on nopeampaa ja kuluttaa kilometriä kohden huomattavan paljon vähemmän polttoainetta ja luontoa.

Korkeakoulutetut naiset ovat muuten suurin haja-asutusalueille muuttava ryhmä.

Nykyisin kun kaiken saa ostettua netistä, hankittua tiedon netistä, hoidettua osan sosiaalisten verkostojen ylläpitämisestä netissä ja katsottua töllöä netin kautta, niin kaskukeskukset eivät kovinkaan paljon sellaista mitä haja-asukas ei kykene tavoittamaan.

Jos katsoo ketkä muuttavat ahkerimmin pois kaskukeskuksista, niin keskiluokkaa ja ylempää keskiluokkaa edustavat perheellistyvät ja perheelliset koulutetut ihmiset.

Iso osa tästä muutosta suuntautuu reunuskuntiin ja niiden lähelle, mutta jatkuvasti merkittäviä määriä myös kauemmas.

Monikulttuurihelvetistyvät kaskukeskukset ovat menettäneet kaikki muut valttinsa paitsi koulutuksen keskittymisen (jota ne ovat juuri parhaillaan menettämässä) ja monipuolisemmat urbaanit ryyppäämismahdollisuudet.
 
Otsikko johtaa harhaan, kuten tavallista.

"Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan."

Vähemmistö on kyseessä, vaikka yllättävän suuri kyllä. Otsikoissa "moni" on aina vaarallinen sana. Voi tarkoittaa mitä tahansa yhdestä ihmisestä miljoonaan.
Kavereitten kaipaamisen ja siinä että on helpottunut ettei ole nähnyt heitä on vielä paljon tilaa. Eli en pidä otsikkoa vääränä.

Minusta tuo on tosi vakava asia ja sen tutkimiseen pitäisi nyt laittaa paukkuja.
 
Huulipunahallituksen yo-arvosanat.
Vaikkei yo-todistus nyt tietenkään varsinaisesti "ihmisarvon mittari" ole, niin kyllä tuo taas vahvisti sitä mielikuvaa, että politiikka on pitkälti keskinkertaisuuksien pelikenttä.

On se veikeää, että valtionvarainministerinä on henkilö, jonka yo-kirjoitusten ainevalikoima oli yhtäkuin 5 eri kieltä (mukana äidinkieli) ja yhteiskuntaoppi. Ja näistäkin suoritti puolet keskinkertaisin tai heikoin arvosanoin B tai C. Ei edes lyhyttä matematiikkaa...

Pääministeri Marin on samaa numerotaidottomien sarjaa Kataisen ja Stubbin kanssa: kirjoitti lyhyen matematiikan heikolla arvosanalla C. Ei ihmekään, etten muista kuulleeni Marinilta yhtään analyyttiseltä / loogiselta kuulostavaa puheenvuoroa (ellei nyt sitten joku avustaja tms. ole valmiiksi kirjoittanut, mitä Sanna sitten orjallisesti lukee paperista tai teleprompterista).

Omakohtaisesti huvittava yksityiskohta oli että Anna-Maja Henrikssonin yo-todistus on kirjoitettujen aineiden ja niistä saatujen arvosanojen suhteen identtinen omani kanssa. Ainoa pieni ero on, että minulle ruotsinkieli oli vieras kieli ja suomi äidinkieli.
 
Vaikkei yo-todistus nyt tietenkään varsinaisesti "ihmisarvon mittari" ole, niin kyllä tuo taas vahvisti sitä mielikuvaa, että politiikka on pitkälti keskinkertaisuuksien pelikenttä.

On se veikeää, että valtionvarainministerinä on henkilö, jonka yo-kirjoitusten ainevalikoima oli yhtäkuin 5 eri kieltä (mukana äidinkieli) ja yhteiskuntaoppi. Ja näistäkin suoritti puolet keskinkertaisin tai heikoin arvosanoin B tai C. Ei edes lyhyttä matematiikkaa...

Pääministeri Marin on samaa numerotaidottomien sarjaa Kataisen ja Stubbin kanssa: kirjoitti lyhyen matematiikan heikolla arvosanalla C. Ei ihmekään, etten muista kuulleeni Marinilta yhtään analyyttiseltä / loogiselta kuulostavaa puheenvuoroa (ellei nyt sitten joku avustaja tms. ole valmiiksi kirjoittanut, mitä Sanna sitten orjallisesti lukee paperista tai teleprompterista).

Omakohtaisesti huvittava yksityiskohta oli että Anna-Maja Henrikssonin yo-todistus on kirjoitettujen aineiden ja niistä saatujen arvosanojen suhteen identtinen omani kanssa. Ainoa pieni ero on, että minulle ruotsinkieli oli vieras kieli ja suomi äidinkieli.

Politiikka on suosituimmuuspeliä – ja sen pimeänä kääntöpuolena poliittisten vastustajien epäsuosioon syöksemistä. Äänestäjien suosiota kalastetaan massojen mielikuvia ja mielipiteitä myötäilemällä, muokkaamalla ja manipuloimalla.

Ylioppilaskirjoituksen arvosanat taas perustuvat tietoon ja taitoon. Suosio ja subjektiiviset mielipiteet eivät takaa hyviä arvosanoja.
 
Jatketaanko koulua ylä- vai alapäästä… tai siis varhaiskasvatuksesta?

Oppivelvollisuuden pidentämisen kannattajat näyttävät katoavan yksi toisensa jälkeen
Eikä ihme. Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistys- ja tasa-arvotekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen on osoittautumassa koulutusleikkaukseksi. Hallituksen lakiesitys herättää lausuntokierroksella kasvavaa huolta ja vastustusta.

Perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy, miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Resurssit on laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

https://www.verkkouutiset.fi/kannattaako-oppivelvollisuuden-pidentamista-enaa-kukaan/#c2ee9493
 
Ruotsissa maahanmuuttajataustaisia poistetaan Pisa-testien tuloksista, jotteivat he heikentäisi tuloksia.

Ruotsi ei kykene kouluttamaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Ongelma halutaan lakaista maton alle. Surullista. Miksi länsi-eurooppalaiset ovat näin kyvyttömiä maahanmuuttajien kotouttamisessa?

 
Maahanmuuttajien PISA-tuloksissa ei ole Suomessakaan hurraamista.

Suomi on epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa – OAJ vaatii lisää kielenopetusta ja kilpailutuksista luopumista
Maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulokset ovat kaksi vuotta kantaväestön tuloksia jäljessä. OAJ vaatii tänään julkaistavassa Kotoutumiskompassi 2019:ssä, että maahanmuuttajien kielenopetusta pitää lisätä kaikilla koulutusasteilla. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/suomi-on-epaonnistunut-maahanmuuttajien-kotouttamisessa/

Mutta ruotsinkielisilläkin pojilla tavataan kuli-häiriöitä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poikien-lukutaidossa-suomenkielisille-paremmat-pisa-tulokset-kuin-suomenruotsalaisille/7065496#gs.7a85j5
 
Ruotsissa maahanmuuttajataustaisia poistetaan Pisa-testien tuloksista, jotteivat he heikentäisi tuloksia.

Ruotsi ei kykene kouluttamaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Ongelma halutaan lakaista maton alle. Surullista. Miksi länsi-eurooppalaiset ovat näin kyvyttömiä maahanmuuttajien kotouttamisessa?

Ei taida missään läntisessä kulttuurissa olla onnistunutta kotouttamista mikäli maahanmuuttajat ovat afrikasta tai lähi-idästä/keskiaasiasta...
Muissa ryhmissä tuo toki onnistuu.
 
"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Mistäpä muustakaan kuin syrjinnästä on kyse. Tässä vaan haiskahtaa ohituskaista-ajattelu, kun korkeakouluihin ei muuten saada tarpeeksi maahanmuuttajia.

Muistakaa, että kun todellisuus ja ideologia ovat ristiriidassa, todellisuus joustaa.
 
Suomen epäonnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa johtuu siitä että kaikkia tulijoita hyysätään ja autetaan, eikä tulijalla tunnu olevan itsellään mitään velvoitetta aloittaa suomalaisten asioiden tekemistä eli yhteiskuntaan integroituminen.
Viranomaisten ja auttajajärjestöjen virhehän tämä on. Vai väittäkö joku jotain muuta?
.
 
Suomen epäonnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa johtuu siitä että kaikkia tulijoita hyysätään ja autetaan, eikä tulijalla tunnu olevan itsellään mitään velvoitetta aloittaa suomalaisten asioiden tekemistä eli yhteiskuntaan integroituminen.
Viranomaisten ja auttajajärjestöjen virhehän tämä on. Vai väittäkö joku jotain muuta?
.
Niin ja kun ongelmat niin työelämässä kuin opiskelussakin koskettavat aina samaa ryhmää, minkä ajatteluun eräs valtauskonto vaikuttaa vahvasti.
 
Tässähän on mielenkiintoinen ristiriita.

Peruskoulussa maahanmuuttajat pärjäävät huonommin kuin kantaväestö, mutta mitä korkeammalle koulutusasteelle kivutaan, sitä suurempi on ulkomaalaisten osuus tutkinnon suorittaneista.

Ulkomaalaiset suorittivat 25 prosenttia tohtorintutkinnoista (korjattu 29.10)
Vuonna 2018 suoritettin alempia korkeakoulututkintoja noin 13 600, ylempiä korkeakoulututkintoja hieman alle 15 300, lisensiaatintutkintoja 75 ja tohtorintutkintoja noin 1 800.

Vuonna 2018 uusia opiskelijoita aloitti yli 26 200, mikä on vajaa 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä kasvoi lähes 13 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä 4 prosenttia. Tohtorikoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä sen sijaan väheni vajaat 8 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Uusien ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi lähes viidenneksellä verrattuna edellisvuoteen. Kaikista uusista opiskelijoista ulkomaalaisten osuus oli noin kymmenen prosenttia.

Tutkinnoista ulkomaalaisten suorittamia oli noin 8 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista 12 prosenttia ja tohtorintutkinnoista 25 prosenttia. Ulkomaalaiset opiskelijat suorittivat suhteellisesti eniten tutkintoja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla, noin 20 prosenttia koulutusalan kaikista yliopistotutkinnoista. Ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen osuus oli suurin luonnontieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä maa- ja metsätalouden aloilla, joilla kaikilla ulkomaalaiset suorittivat yli kolmanneksen alalta valmistuneista tohtorintutkinnoista.

https://www.stat.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05-09_tie_001_fi.html

Ensimmäinen selityshypoteesi on se, että peruskoulun partalapset parantavat opintosuorituksiaan koulutiellään kuin sika juoksuaan. Toinen on toinen.
 
Lähisukulainen opettaa maahanmuuttajille suomea. Paine on kova päästää eteenpäin vaillinaisella kielenosaamisella ja se taas ei hänen moraalilleen sovi.
 
Lähisukulainen opettaa maahanmuuttajille suomea. Paine on kova päästää eteenpäin vaillinaisella kielenosaamisella ja se taas ei hänen moraalilleen sovi.
En voi olla tässä yhteydessä miettimättä taksialaa pääkaupunkiseudulla jossa jonkunlaisella ohituskaistalla ja Bernerin suosiollisella avustuksella saatiin kaikki Lähitäläiset Prinssieverstit ja Afrikansarven Herrasmiehet ajamaan taksikyltillisiä Toyota Priuksia. Ja lopputulos oli historiallisen surkea..
 
Vasara ohjaa etsimään nauloja.

VTT:n Antti Vasara listaa viisi tulevaisuuden alaa - Toivoo 100 miljoonan euron rahoitusta ”Eksponentiaalisen toivon listalle”
Koronakriisi on ajanut Suomen taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen, josta pitäisi jollain keinoilla päästä pois. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on laatinut listan viidestä teknologian osa-alueesta, joihin hänen mukaansa pitäisi nyt panostaa. Ne ovat biotekninen ruoantuotanto, kvanttiteknologia, pienet ydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys ja materiaalinkäytön optimointi.

Vasara painottaa, että kaikilla listalle valikoituneilla aloilla on jo yliopistokoulutusta ja toimintaa.

”Nämä on valittu pikkaisen meidän silmälasit päässä. Toiminta on kuitenkin jo käynnissä, joten siksi näihin kannattaisi mielestäni panostaa vielä lisää.”

Vasaran mukaan seuraavina vuosikymmeninä Suomen isoin haaste on osaajien löytäminen.

”Enemmän tulee olemaan pulaa osaajista kuin ideoista. Jos syntyvyys jatkuu tällaisena ja maahanmuutto ei kasva, mistä opiskelijat ja valmistuneet tulevat?”

Tulevaisuuden startupeja
Solar Foods - biotekninen ruoantuotanto
Bluefors, IQM - kvanttiteknologia
Kolmella muulla alalla ei ole vielä Suomessa startupeja. Antti Vasara uskoo, että niitäkin nähdään tulevaisuudessa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/...17.1264006956.1593935014-703196195.1591253123
 
Back
Top