Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Misukan mielestä koulutukseen ei kaadeta riittävästi rahaa.
Puolustuksen ja koulutuksen vastakkainasettelu on turhaa. Ilmavoimien 30-vuotissykli hävittäjähankinnoissa ja koulutuksen päivittäset kustannukset maksetaan eri momenteilta (esim. valtion erityisrahoitus vs kuntien kulut).
Eri tasojen koulut ovat perinteisesti olleet kustannuspaikkoja. Voisiko kehittää tulopuoltakin?
Heljä Misukka: Puolustukseen rahaa, entä koulutukseen?
Puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 2012 linjattiin, että 2020-luvun loppuun mennessä ilmapuolustuksen suorituskyky muodostuu erittäin merkittäväksi haasteeksi, minkä vuoksi linjaukset suorituskyvyn korvaamiseksi ja rahoittamisesta on tehtävä seuraavalla hallituskaudella. Näin tehtiin.
Hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa (luonnos 8.12.2020) linjataan, että korkealaatuinen koulutus ja tiede ovat mahdollistaneet Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin, mutta ”myönteinen kehitys ei voi jatkua ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista”.
Suomen haaste on se, että uusiin työpaikkoihin ja poistumaa paikkamaan tarvitaan ennakointitietojen mukaan yli miljoonaa uutta osaajaa vuoteen 2035 mennessä. Noin 60 % uusista työpaikoista tarvitsee korkean koulutuksen saaneen osaajan, sillä asiantuntija ja johtotason tehtävät lisääntyvät. Nuori ikäluokka, joista 50 % pitäisi kouluttautua korkeakouluissa, ei alkuunkaan riitä. V
Selonteossa sentään linjataan, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt jäävät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tämä on hyvä linjaus, mutta samalla on huomattava, etteivät kustannukset laske, jos luokalla on yksi tai neljä oppilasta vähemmän. Edelleen opettajan palkka ja kiinteät kulut pysyvät samoina. Silti kunta menettää rahaa.
https://www.verkkouutiset.fi/puolustustahtoa-on-mutta-onko-koulutustahtoa/#313238b3
Puolustuksen ja koulutuksen vastakkainasettelu on turhaa. Ilmavoimien 30-vuotissykli hävittäjähankinnoissa ja koulutuksen päivittäset kustannukset maksetaan eri momenteilta (esim. valtion erityisrahoitus vs kuntien kulut).
Eri tasojen koulut ovat perinteisesti olleet kustannuspaikkoja. Voisiko kehittää tulopuoltakin?