Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Olisihan se mielenkiintoista palata Bättre folk-aikaan katsomaan sisäsiittoisten nousua oppineiden eliittiin...Ehkäpä näin pienellä kansalla ei ole varaa luottaa siihen, että vain suuri lukukausimaksu takaa sen, että parhaat voimat pääsevät opiskelemaan.
Ja parasta tukemista on se, että isä lukee joskus iltasadun pikkulapselle ja isompana näyttää mallia, että näin sitä iskäkin lukee kirjaa. Ja kotona on kirjahylly, jossa on myös kirjoja eikä vain hienoja viinapulloja. Mitä enemmän lapsi lukee ja lapselle luetaan, sitä varmemmin se myös oppii oikeasti lukemaan. Ja tässä tutkimusten mukaan, etenkin poikien kohdalla isän/miespuolisen huoltajan esimerkki on äärimmäisen tärkeä.Tukekaa täysillä jälkikasvunne kouluttautumista, se on kun laittaisi rahaa korkoakorolle sijoitukseen....
Muutenkin tuo proffa on vähän pudonnut kelkasta Amerikan vuosinaan. Nykyään on vähän niin päin, että ammattikoulun halutuimmille linjoille karsitaan porukkaa kovalla kädellä. Sen sijaan lukioon pääsevät suunnilleen kaikki. Ei niillä kaikilla lukiopapereillakaan yliopistoon haeta. Ammattikouluissa on lukiopohjaiset linjat niille, jotka lukion jälkeen suuntaavat ammattikouluun. Nimim. 2-vuotisen ravintolakoulun perustutkinnon suorittanut.Vahan outo kirjotus. Taustalla jotenkin oleva ajatus siita, etta USAssa ei Suomesta poiketen muka kahdentoista kuoluvuoden aikana tehtaisi paatoksia, olipa niita valmis tekemaan tai ei, joilla voi olla ratkaiseva vaikutus jatkokoulutusmahdollisuuksiin on ihan posketon. Vaikka kaikki kavisivatkin kolme viimeistakin vuotta koulua saman katon alla, se ei todellakaan tarkota, etta kaikilla 'high school' papruilla yliopistoihin haettaisiin samalta viivalta ja etta vain esimerkiksi keskiarvo vaikuttaisi. Myos julkisten koulujen taso- tai ainakin maine-erot ovat ihan poskettomat. Ma en tieda mika Suomessa on nykyaan tilanne, mutta mun kouluaikoina se ei ollut oikeastaan mitenkaan tapetilla, taalla kadun kahta puolta asuntojen hinnoissa voi karuimmillaan olla jopa 30% eroa koulupiirirajojen takia.
Onhan toi UofM toki kallis mutta ei se ihan noin kallis ole.... (~16k$/vuosi pari ekaa ja ~18k/vuosi viimeiset kaksi vuotta)
Estimating Costs | Financial Aid | University of Michigan
Cost of AttendanceCost of attendance is based on estimated student budgets that assume full-time attendance for two semesters, fall and winter. This includes:finaid.umich.edu
Tietysti jos ei ole vaihtoehtoa koulun asuntolalle (se on UofM:ssa kait pari ekaa vuotta pakollinen jos ei saa kayda kotoaan, jonka pitaa olla suht lahella) hinta nousee ton 13k$ vuosi. Ma en ihan tarkkaan tieda joskus kyselin yhelta jatko-opiskelijalta jota ma auttelin BC....
Ja mita niihin koulutuspaatoksiin tulee, ei varmaan mee paivaakaan ettenko katuisi omiani....
Muutenkin koulutuksen liiallinen demokratisointi ja saatavuus ehka hiukan pardoksaalisesti ovat pikemminkin omiaan vahvistamaan kuin heikentamaan luokkayhteiskuntaa. Kun jokainen on tohtori ei se laystake oikein tarkota enaa mitaan, ja sen jalkeen ainakin ne parhaat duunit jaetaan taas tiskin alta nepotistisesti suhteilla kuten ennen vanhaan. Briteissa tasta on jopa taidettu tehda jonniin sortin tutkimuksia mutta en nyt jaksa alkaa kaivelemaan.
Hyvät koulutukset ja ammatit ovat valinneet.Meillä nuorin on nyt provisori ja hänen siippa väitteli lääketieteen tohtoriksi hiljan.
Akateemisen rinkirunkkauksen harjoittelua...Mitä v*ttua? Ryhmäsession painoarvo arvosanassa jopa 40 %? Aivan järjetöntä!
Ei mee varmaan kauan ja sama on yläasteellakin. Murkkuikäiset antavat vertaisarvioita siitä kenelle kuuluu alin arvosanaMitä v*ttua? Ryhmäsession painoarvo arvosanassa jopa 40 %? Aivan järjetöntä!
Jos näin niin ajastaan ovat jäljessä. Nykyaikaisissa Wau! yliopistoissa akateeminen menestys mitataan retweettien ja tykkäysten määrällä. Ja tämä ei ole edes vitsi, tutkimuksen rahoitusehdoissa oikeasti voi lukea näin.Akateemisen rinkirunkkauksen harjoittelua...
Jo kymmenisen vuotta sitten Opetusministeriön palvoma "guru" kävi kertomassa meille peruskoulun opettajille, että tulevaisuudessa opettaja luo sähköiselle alustalle "seinän", jonne kirjoittaa aiheen, esim. "Metsä". Sitten opiskelijat kirjoittavat sinne omia "lappujaan", joista sitten tykkäävät ristiin. Lopputuloksena on, että eniten tykkäyksiä saaneet "laput" ovat sen tunnin lopputulos ja eniten tykätyt saavat parhaat pisteet.Jos näin niin ajastaan ovat jäljessä. Nykyaikaisissa Wau! yliopistoissa akateeminen menestys mitataan retweettien ja tykkäysten määrällä. Ja tämä ei ole edes vitsi, tutkimuksen rahoitusehdoissa oikeasti voi lukea näin.
Neuvoni tutkijan uraa harkitseville nuorille on että opetelkaa tekemään hassuja meemejä, näin luotte positiivista pöhinää rahoittaville yrityksille.
Niin, eihän niitä lapsia ilman korkeakoulututkintoa saa kuin tehdä...Lisäksi osa huoltajista on semmoisia, ettei niiden pitäisi olla missään tekemisissä lasten kanssa.
Itse taas olen sitä mieltä, että esimerkiksi huoltajien päihde- ja mielenterveysongelmat tai vaikkapa hillitön itsekeskeisyys yhdistettynä silkkaan kusipäisyyteen lapsiaan kohtaan eivät ole jälkikasvun kannalta oikein toivottavia asioita. Koulutuksella ei ole nähdäkseni mitään tekemistä hyvän vanhemmuuden kanssa.Niin, eihän niitä lapsia ilman korkeakoulututkintoa saa kuin tehdä...
Mutta joo, olet ihan oikeassa.
Inkluusiohan ei ole suomalainen idea vaan kv. suuntaus ja ymmärtääkseni jopa jonkunmoinen ihmisoikeusvaatimus. Mönkään mennään siinä vaiheessa kun inkluusiota käytetään tekosyynä säästöille. Ei tarvi enää erillisiä ryhmiä tai opeja, koska inkluusio.Suomen koululaitos on kriisissä. Opettajat avautuvat.
Kaiken alamäen alku: ”inkluusio” eli kaikkien tasapäistäminen.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.
9-luokkalaisten matematiikan osaamisessa isoja eroja – yksi syy löytyy nykykoulujen opetuksesta: ”Ei enää tarvitse osata ulkoa”
Ilmiötä selittää osaltaan etäopiskelu koronapandemian aikana.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen --- on arvioitava, voisiko ensimmäistä kertaa sähköisesti järjestetyn arvioinnin käytännön järjestelyt vaikuttaa tuloksiin, esimerkiksi IT-ongelmien kautta --- on myös mahdollista, että nämä oppilaat ovat oppineet jotain muuta matematiikan sijaan, jotain mitä ei vielä pystytä kouluissa mittamaan
oululainen matematiikan opettaja Piia Haapsaari.
– On vähentynyt se, että perusasioita opiskeltaisiin ensiksi hyvin, ja sen jälkeen lähdettäisiin soveltamaan, Haapsaari sanoi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.