Koulutus 100+

StmSvejk

Ylipäällikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö otti nopeasti kopin.



Saa nähdä, millaisen kamelin työryhmä ryhmätyöllä piirtää.

Tämähän olisi tavoitetila. Nythän meillä ongelmat ovat ääripäissä - lapsissa jotka eivät vapaa-aikanaan tee mitään muuta kuin istu kännykällä ja koneella ja toisaalta lapsista jotka lähinnä istuvat vapaa-aikanaan autossa mennäkseen Ö-junnujen treeneihin 23-24 ja tästä tuloksena loppuunpalavat varhain.

Ennustan kuitenkin suomalaisessa todellisuudessa Islannin mallille karua loppua. Vasureille malli, jossa rahaa annetaan esim. kolmannen sektorin toimijoille tuskin sopii koska kaiken pitää olla julkisen vallan puolesta järjestettyä. Harrastussetelit antavat liikaa päätösvaltaa yksilölle joka voi käyttää rahan väärin. Oikeistopuolueet taas katsovat asiaa yksiselitteisen +- ajattelun kautta. Teihin voidaan investoida, ihmisiin ei. Harrastussetelit maksaisivat rahaa.

Kepu olisi tässä nimenomaisessa asiassa joustavin.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Koulutusvientiä Costa del Solille.

Nyt tammikuussa on taas vuotuinen hakuaika Espanjan Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun. Haku tapahtuu sähköisesti. Kun se alkaa, on syytä istua valmiiksi sormi napilla. Vuosi sitten vapaat oppilaspaikat täyttyivät koulun hallituksen mukaan viidessä minuutissa. Koulussa on tilaa noin 400 oppilaalle. Tämä ehkä kirpaisee muuttotappiokunnissa, joissa kouluja joudutaan lakkauttamaan.

Maailma on muuttunut, ja muutos jatkuu. Aurinkorannikon koululla on kova laajennuspaine. Fuengirolaan vuonna 1991 perustettu koulu on kasvanut merkittäväksi opinahjoksi. Tie on ollut ohdakkeinenkin, mutta tuloksesta kannattaisi Suomessa olla ylpeä. Yksityisen kannatusyhdistyksen pyörittämä Aurinkorannikon koulu on tänään ylivoimaisesti suurin suomalainen peruskoulu ja lukio ulkomailla, aidosti kansainvälisessä ympäristössä.

Jos koulutusvientiä ajatellaan, niin se on täydellinen pilottilaitos esiteltäväksi. Rannikko vilisee eri kansallisuuksia. Siellä on myös kaksi ruotsalaiskoulua, norjalainen ja tanskalainen koulu ja paljon brittikouluja. Etätyömahdollisuudet tuovat seudulle jatkuvasti lisää koulutettua työikäistä väkeä ja it-teknologiaa hyödyntäviä globaalisti suuntautuvia yrityksiä.

Muiden viiden ulkomailla toimivan suomalaiskoulun oppilasmäärät ovat kovin pieniä. Niistä Tallinnan koulu on suurin, mutta sielläkin oppilaita on vain alle sata. Aurinkorannikolla kaikki halukkaat eivät mahdu sisään. Rannikolla on arviolta 200–300 suomalaislasta tänäkin talvena niin sanotuissa kotikouluissa, joilla ei ole todistuksenanto-oikeutta. Liekö se viisasta koulutuspolitiikkaa? Aurinkorannikon koululla on valmiina laajennussuunnitelma, oma rahoitus ja tonttikin – mutta opetusministeriössä ei osata päättää, miten suhtautua.

Suomi nimittäin edellyttää, että oppilaalla on oltava kotipaikka Suomessa, jotta koulu voi saada valtionapua noin 8 000 euroa per oppilas. Vanhemmat maksavat itse kunnan osuuden, 2 100 euroa lukuvuodessa. Muiden Pohjoismaiden kouluissa riittää valtion tukemaan opiskelupaikkaan passi. Suomi vaatii väestörekisteriotteen, joka EU-sääntöjen mukaan rajaisi opiskelun valtionavulla yhteen vuoteen, ellei pykäliä kierretä.

Kymppitonnin koulumaksuun harvalla perheellä on varaa. Siksi laajennushanke on viivästynyt, ja sadat suomalaislapset jääneet ilman koulupaikkaa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/aurinkorannikon-suomalaiskoululla-on-laajennustarve-kaikki-halukkaat-eivat-mahdu-sisaan/5a9b6844-d362-4aa0-baf6-78c618360126
 

EK

Ylipäällikkö
Analyysi: Kirjoitustaito katoaa nyt sellaista vauhtia, että kohta on keksittävä jokin muu tapa kommunikoida
Kirjoittaminen on ajattelua. Yhä useampi suomalainen ei kuitenkaan ajattele enää kirjoittamista.
https://yle.fi/uutiset/3-11133759

Tämä oli ihan hyvä: "Esimerkiksi työelämän rekrytointeja hoitavat tietävät hyvin, kuinka tuskaista luettavaa osa työhakemuksista nykyään on. Hakemukset ovat sellaisia, että hakijasta ei jää muuta mieleen kuin hakemuksen teksti. " Niinpä.

Tänä vuonna 7.-luokkalaisissa tapahtui selkeä romahdus. Totaalisen poikkeava ikäluokka koko henkilökunnan, myös erityisopettajien mielestä. Kuten jo eräässä aiemmassa viestissä kerroin, 6/16 "normaalista", "kantasuomalaisesta" oppilaasta vastasi väärässä järjestyksessä, kun sähköisessä kokeessa oli "Ensimmäinen osio - vastaa ilman vihkoa" ja "Toinen osio - vastaa vihkon avulla". Kun sanallisesti ohjeistettiin vastaamaan ensimmäiseen osioon ilman vihkoa, väärin vastanneet vastasivat tuohon "Toinen osio - vastaa vihkon avulla" ilman vihkoa.

Edit.
Merkittävä ero aiempaan on myös siinä, että näistä suuri osa kuuntelee kappaleiden tekstit (olen itse kirjoittanut ja lukenut tekstit mp3-tiedostoiksi) ja/tai tiivistelmien selostukset.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Yksi yhteinen aine uskonnonopetuksen tilalle.

Suurin osa suomalaisista muuttaisi nykyistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta peruskoulussa. 70 prosentille kansalaisista näiden katsomusaineiden korvaajaksi kelpaisi kaikille yhteinen oppiaine, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta. Asia selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi reilu 1000 suomalaista eri puolilta maata joulukuun alkupuolella. https://yle.fi/uutiset/3-11143116

Filosofia(t).
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Lukijat vähenevät.

Tilastokeskuksen tämänhetkinen väestöennuste ulottuu vuoteen 2040 saakka. Sen mukaan lukioikäisten 16–19-vuotiaiden nuorten määrä vähenee 16 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2040 on yli 37 000 nuorta vähemmän kuin nyt. Kuntia, joissa nuorten määrä vähenee jopa yli 50 prosenttia nykyisestä, on noin kolmekymmentä. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Simo, Juuka, Suomussalmi ja Tammela. Kaikkiaan nuorten määrä vähenee yli 280 kunnassa. Kuntia, joissa nuorten määrä ennusteen mukaan kasvaa, olisi vain parikymmentä.

1578804489244.png

Suomessa on asetettu tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia ikäluokasta 25–34-vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, ettei lukioiden määrää voi ainakaan kovin paljon nykyisestä vähentää ilman, että se vaikuttaa saavutettavuuteen.

”Kukaan ei käy lukiota Suomessa, vaan lukiota käydään Sotkamossa tai Kokemäellä. Siksi paikalliset väestötiedot ovat koulutuksen järjestämisen kannalta tärkeämpiä kuin valtakunnalliset”, Värri sanoo.

Karuista ennusteista huolimatta hän ei pidä tilannetta kuitenkaan täysin synkkänä.

”Onneksi teknologia auttaa. Jos tämä väestömuutos olisi tapahtunut 20–30 vuotta sitten, meillä olisi nyt huomattavasti pienempi lukioverkko kuin nykyään”, Värri sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi etäopetuksen hyödyntämistä nykyistä enemmän ja sitä, että useamman lukion opiskelijat opiskelevat osan opinnoista omissa ryhmissään ja osan yhdistetyissä ryhmissä. Poissuljettua ei ole sekään, että ammatillisia kouluja ja lukioita yhdistettäisiin ainakin samoihin tiloihin, vaikka niiden toimintaa säätelevätkin yhä eri lait. Monilla paikkakunnilla näin jo tehdäänkin.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006369330.html
 

Pihatonttu

Respected Leader

Lukioikäisten ihmisten määrien muutokset ovat aika suoraan sidoksissa peruskoulun jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin.

Jos halutaan estää co2-päästöjä lisäävää kasvukeskuskeskittymistä lieveilmiöioneen, parantaa haja-asutusalueiden elin- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä nostaa yleistä koulutustasoa ilman että se haittaa oleellisesti aikaista työelämään siirtymistä, niin tarvitaan suurta lisäystä etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollisuuksiin ilman alkuseulontaa.

Samalla pitäisi toki muuttaa opiskelun tuet suorituspohjaisiksi nykyisestä ajantappopohjaisuudesta. Ja siinä olisi hyvä poistaa samalla kaikki ahkeruudesta rankaisevat kuviot niin saataisiin tätä paljon parjattua väkiluvun nousuakin aikaan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Lukioikäisten ihmisten määrien muutokset ovat aika suoraan sidoksissa peruskoulun jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin.

Jos halutaan estää co2-päästöjä lisäävää kasvukeskuskeskittymistä lieveilmiöioneen, parantaa haja-asutusalueiden elin- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä nostaa yleistä koulutustasoa ilman että se haittaa oleellisesti aikaista työelämään siirtymistä, niin tarvitaan suurta lisäystä etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollisuuksiin ilman alkuseulontaa.

Samalla pitäisi toki muuttaa opiskelun tuet suorituspohjaisiksi nykyisestä ajantappopohjaisuudesta. Ja siinä olisi hyvä poistaa samalla kaikki ahkeruudesta rankaisevat kuviot niin saataisiin tätä paljon parjattua väkiluvun nousuakin aikaan.

Oppivelvollisuus on varmaan edelleen mahdollista suorittaa ilman koulunkäyntipakkoa – ja lukioitakin löytyy moneen makuun.

Suomessa toisen asteen koulutus jakautuu lukio- ja ammattikoulutukseen. Vajaa puolet ikäluokasta käy lukion, jonka suorittaminen kestää 2-4 vuotta, tavallisimmin 3. Lukiokoulutus on kurssimuotoista. Lukion oppimäärän suorittamiseen vaaditaan 75 kurssin läpäiseminen, ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi täytyy suorittaa hyväksytysti sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto. Lukioita on Suomessa runsaat 300. Varttuneemmalla iällä suoritettavaa lukiokoulutusta kutsutaan aikuislukioksi tai iltalukioksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukio

Diploma Programme (”IB-lukio”) on kaksivuotinen opetusohjelma, jonka tarkoitus on valmistaa oppilaita yliopisto-opiskeluun. Se vastaa siis lähinnä Suomen lukiota. IB-lukion taso koetaan hyvin korkeaksi. Suomalaisissa kouluissa IB-tutkinto opetetaan äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta kokonaan englanniksi. IB-lukio on luokallinen, eikä siitä Suomessa voi valita vain yksittäisiä kursseja.

Varsinainen Diploma Programme kestää kaksi vuotta, mitä ennen suomalaisissa kouluissa käydään niin sanottu Pre-IB-luokka (myös Pre-DP), joka vastaa sisällöltään kansallisen lukion ensimmäistä vuosikurssia. Pre-IB:n aikana suoritetaan useissa kouluissa toisen kotimaisen kielen kurssi kokonaisuudessaan, jolloin varsinaisen IB-lukion aikana voidaan keskittyä itse opetusohjelmaan. IB:n opetusohjelmaan ei Suomen IB-kouluissa sisälly koululiikuntaa tai kuvataidetta.

Itse Diploma Programmen aikana aineita opiskellaan usein syventävämmin kuin tavallisissa lukioissa, ja niitä voi valita vähemmän. Ohjelmaan kuuluu pakollisena kuusi kirjoitettavaa ainetta, joista vähintään kolmea opiskellaan Higher Level (HL) -tasolla sekä kolmea muuta Standard Level (SL) -tasolla. https://fi.wikipedia.org/wiki/International_Baccalaureate

Nykytekniikalla etäopetus onnistunee useimmissa aineissa. Ja lukion kurssitkin kai voi läpäistä yksinkertaisesti tenttimällä.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Jos 18% abiturienteista jätti matematiikan kokonaan suorimatta ja 41% tutkinnoista sisälsi pitkän matematiikan, kuinka suuri osuus kirjoitti lyhyen matematiikan vuonna 2019?

Yhä useampi ylioppilas sisällyttää matematiikan tutkintoonsa. Tämä käy ilmi ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista. Vuonna 2019 valmistuneissa ylioppilastutkinnoissa vain 18 prosenttia jätti matematiikan kokonaan suorittamatta, kun vielä vuonna 2010 näin teki noin 22 prosenttia.

Pitkän matematiikan osuus tutkinnoissa on ylioppilastutkintolautakunnan mukaan hieman kasvanut viime vuosina. Vuonna 2019 noin 41 prosenttia tutkinnoista sisälsi pitkän matematiikan. Lyhyen matematiikan osuus on samassa ajassa vähentynyt jonkun verran.

Lukion oppimäärän suorittaneiden ainevalinnoissa pitkän matematiikan ja lyhyen matematiikan valinneiden osuudet ovat pysyneet pitkään melko samana, selviää Opetushallituksen tilastoista. Vuonna 2017 lukion päättäneistä lyhyttä matematiikkaa opiskeli noin 58 prosenttia lukio-opiskelijoista, eli pitkän matematiikan valinneet olivat vähemmistö.

Tätä nykyä matematiikkaa opiskellaan ensimmäinen kurssi yhdessä, minkä jälkeen opiskelija voi valita, jatkaako pitkän vai lyhyen matematiikan opiskelua. Opiskelija voi vaihtaa oppimäärää missä tahansa vaiheessa opintojaan ja valita ylioppilastutkintoonsa sisällyttämänsä kokeet riippumatta aiemmista opinnoista.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006372838.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Georgialainen koulu.

Georgian pääkaupungin Tbilisin esikaupungissa on granaattiomenapuiden keskellä iso omakotitalo. Rakennus ei kuitenkaan ole vain komea talo vauraassa naapurustossa. Se on tuore esimerkki suomalaisesta koulutusviennistä, jota harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihto on jo 350 miljoonaa euroa vuodessa. Talossa aloitti nimittäin syksyllä toimintansa englanninkielinen Finnish International School, suomalaista opetussuunnitelmaa pitkälti noudattava kansainvälinen koulu.

”Koulu alkoi maanantaina 16. syyskuuta. Hyvällä tohinalla ja positiivisella pöhinällä, jos tällaista trendisanaa saa käyttää”, rehtori Jarkko Niiranen https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+niiranensanoo.

Vastaavanlaisia suomalaista mukautettua opetussuunnitelmaa noudattavia kouluja on maailmalla jo lähes kymmenen. Ne ovat Tbilisin koulun tavoin suomalaisten ammattilaisten suunnittelemia ja varmistamia. Ne muodostavat vielä varsin kapean siivun Suomen koulutusviennistä, mutta kiinnostus on suurta. Isommassa roolissa ovat ulkomaalaisille opettajille tarjottu koulutus, luokkien kalusteet ja oppimateriaalit. Kasvunvaraa on, sanoo Opetushallituksen ohjelmajohtaja Jouni Kangasniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+kangasniemi. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti laskee koulutusvientinsä vuosittaiseksi arvoksi 2,5 miljardia euroa.

”Kysyntääkin on. Ei ole ilmansuuntaa, jossa ei tunnettaisi Suomen koulutusta”, Kangasniemi sanoo.

Kiinnostus on pakottanut Opetushallituksen varautumaan myös siihen, että maailmalle vain ilmestyy suomalaiseksi julistautuneita kouluja vailla oikeaa kytkyä Suomen malliin. Sellaisiakin on jo useita.

”Työryhmä luo parhaillaan suomalaistyyppisille kouluille vähimmäiskriteereitä ja toimintamallia, jolla ne voidaan todentaa. Ettei suomalaisuus ole nimessä vain paikallista markkinointia varten”, Kangasniemi sanoo.

Työ on jo loppusuoralla. Raha on silti kerättävä lukuvuosimaksuilla, sillä koulu ei saa mitään julkista tukea. Nyt lukuvuosi maksaa rekisteröintimaksuineen 4 000 euroa. Se on Georgiassa monelle iso summa, mutta kansainvälisen koulun lukuvuosimaksuksi maltillinen. Georgiaan perustettu koulu on Polar Partnersillekin tärkeä hanke, sillä se on sen ensimmäinen kokonaisen koulun toimitusta koskeva kauppa. Kyse on miljoonista euroista.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006390239.html
 

EK

Ylipäällikkö
Hiihtoloman saattoi sitten aloittaa ihan OK fiiliksillä.

Kävin palautekeskustelut Ekonomian valinnaiskurssin (2 vuosiviikkotuntia 8.- ja 9.-luokilla) oppilaiden kanssa. Yhden oppilaan isoveli oli yksi skarpeimpia tyyppejä, joita olen koskaan opettanut. Sen kanssa "otettiin yhteen" hupaisasti joku vuosi sitten, kun käytiin läpi 9.-luokalla koko kevään projektina tehtyä yritystä. Sen isä oli maansiirtofirman yrittäjä ja poika teki tietenkin maansiirtofirman. Suunnitteli kahdella hengellä pyöritettävän yrityksen, jolla oli taksat just ja kulut tiedossa sekä se, minkä verran tarvittavien koneiden mitää möristä, että laskut ja korot saa kuitattua ja jätkätkin saa sinistä lenkkiä ja kulutusmaitoa jääkaappiin.

Ainut, mitä siihen meikäläisen kokemuksella (=0) pystyi kommentoimaan, oli "Juurikossie meinaat, että 14-tonninen pyöräkaivuri riittää varmasti kaikkeen tuohon?" Ja vastaushan tuli kuin tykinsuusta: "SANOPPASSIE MIHIN SE EI MUKA RIITÄ? KUMPIKOHAN MEISTÄ ON ISOMPIA KONEITA AJANU?" Ja eihän siihen auttanut kuin nöyränä todeta, että "No varmasti se sie olet isompia konheija ajanu ko miehän en ole harrastellu ko 36-tonnisella kaivurilla." Seurasi hetken hiljaisuus, jonka jälkeen kuului: "Mutta olemmie varmasti ENEMPI ajanu konneilla ko sie!" Ja siihen tietenkin vastasin myöntävästi.

No, tänä vuonna on sitten opetettavana kyseisen oppilaan sisko. Jo mainitussa palautekeskustelussa sitten tuli esille kyseinen veli ja se, että tämä oli ottanut isän poismentyä maansiirtofirman oikeasti hoidettavakseen. Kun kysäisin, meinaako tyttö lähteä samalle tielle, tämä vastasi, että "Veli sanoi, että jos meinaan firmaan osakkaaksi, pitää valita EK:n Ekonomian kurssi ."
:oops::rolleyes::):D:ROFLMAO:

No hyvä, ettei muistele pahalla.

Mutta oli semmoinen oppilas, josta näki jo peruskoulussa, että hommat on hanskassa ja hanskat hommissa. Nämä Miehet ja Naiset pitää tämän maan pystyssä. Riippumatta siitä, mille alalle suuntautuvat.
 

Tetra

Respected Leader
BAN
Onko suomalainen koulutus kupla, joka on puhkeamassa? Suomalaisten Pisa-tulokset ovat taas laskeneet. Jos suunta ei muutu, niin ehkä on aika todeta, että keisarilla ei ole vaatteita.
 

Pihatonttu

Respected Leader
Onko suomalainen koulutus kupla, joka on puhkeamassa? Suomalaisten Pisa-tulokset ovat taas laskeneet. Jos suunta ei muutu, niin ehkä on aika todeta, että keisarilla ei ole vaatteita.

Jotkin viime vuosien uudistukset ovat olleet rajuja huononnuksia.

Lisäksi jotkut koulukirjat ovat täyttä paskaa, jopa asiavirheitä täynnä. Surkein esimerkki lienee Forum -historiankirjasarja, joka lienee laadittu Neuvostoliiton Keskuskomitean valvonnassa.
 

Sarek1

Ylipäällikkö
Opettajien osaamisella on merkitystä. Myös kielen. Naapurissa nykyään näin.

Ulkomaalaistaustaisten opettajien kielitaito huolettaa Ruotsissa - taustalla kova pula pätevistä opettajista
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/94aa03d5-356c-491c-8eeb-14fa457477fa

Ruotsin opettajista vain 70 prosentilla on opettajan pätevyys.

Kielikurssien arvosanat eivät välttämättä kerro totuutta.

Kielikurssien arvosanat eivät välttämättä kerro totuutta. EPA/AOP

Ruotsia vaivaa valtava opettajapula. Peruskoulun opettajista vain 70,1 prosenttia on päteviä, kertoo Skolvärlden-lehti. Edelliseen lukuvuoteen verrattuna määrä on laskenut. Aiemmin päteviä opettajia oli 70,5 prosenttia peruskoulun opettajista.

Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisille suunnatun opettajakoulutuksen suosio on kasvussa. Muilla aloilla on kuitenkin kokemuksia siitä, että maahanmuuttajille suunnatuilta kielikursseilta saadut arvosanat eivät ole paikkansapitäviä.
Ruotsalaislehti Expressen esittää tätä taustaa vasten pääkirjoituksessa huolensa ruotsalaisten opettajien riittävästä ruotsinkielen taidosta. Opettajien tulee lehden mukaan osata puhua ”erinomaista” ruotsia.

Ruotsissa on kasvanut ”räjähdysmäisesti” kiinnostus opettajien täydennyskoulutusta kohtaan, jota tarjotaan opettajan tutkinnon ulkomailla suorittaneille. Koko maassa hakijoita on 80 prosenttia enemmän kuin viime keväänä, ja Malmössä kiinnostus on kasvanut jopa 177 prosentilla.

Hakijoilla on taustaa 50 eri maasta. Monilla tausta on Irakista tai Syyriasta. Myös intialaisten ja bangladeshilaisten määrä on kasvussa.

Lehden mukaan tästä voi epäilemättä olla hyötyä Ruotsin kouluille, mutta vaaran paikkojakin on. Koulutusohjelmaa varten on asetettu kielitaitovaatimukset, mutta nämä eivät Expressenin mukaan takaa sitä, että opettajat todella osaavat ruotsia riittävän hyvin.

Yksi ongelma on, että ruotsinkielen kurssien laatu vaihtelee, eikä sielläkään aina ole päteviä opettajia.
Monet hoivatyön opettajat valittivat ammattiliitto Kommunalin tekemässä tutkimuksessa, että oppilaat olivat saaneet loistoarvosanoja ruotsin kielestä epärehellisiltä kurssien järjestäjiltä, vaikka kielitaito todellisuudessa oli heikko.

Sama ongelma voi ilmetä lehden mukaan ilmetä myös maahanmuuttotaustaisten opettajien koulutuksessa. Lehden mukaan opettajakoulutuksen on tunnettava vastuunsa asiassa ja olla päästämättä läpi opiskelijoita, joilla ei ole riittävää ruotsin kielen taitoa.

Lehti nostaa esille, että Ruotsin työmarkkinalaitoksen raportin mukaan opettaja menettää nopeasti oppilaiden kunnioituksen, jos tämä ei osaa kunnolla ruotsia.Lisäksi opetus vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä, mihin vaaditaan hienostunut kielitaito.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Talous-Pisan norsunluutornin huipulla Viro.

Tänään julkistetut talous-PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisten nuorten talousosaaminen ja luotto omiin taitoihin on kansainvälisesti vertailtuna hyvää. Suomalaiset nuoret ovat Kanadan kanssa jaetulla toisella sijalla talousosaamisessa. Parhaiten sijoittui Viro.

Tuloksissa huolestuttavaa on yksilöiden välinen voimakas vaihtelu. Suomalaisten osaaminen kytkeytyy OECD-maiden keskiarvoa voimakkaammin tulotasoon. Koulujen sisällä oppilaiden taitotasoissa on isoja eroja. Vaihtelu ei ole alueellista eikä koulujen välistä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisnuorilla-kova-ranking-talous-pisassa-jaettu-kakkossija-sosioekonomiset-erot-ja-koulun-merkitys-korostuivat/34fb3ef5-3430-4872-bcc9-ab712be1a78d
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kymmenen L:n ylioppilllllllllaita 2.

keväänä valmistuu noin 25 100 ylioppilasta. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa lukioille kokeiden tuloksista tänään.

Kevään 2020 ylioppilaista 11 henkilöä sai vähintään 8 laudaturia. Kaksi ylioppilasta ylsi 10 laudaturin tulokseen.

Kevään ylioppilaiden paras arvosanapistemäärä on 76. Ylioppilastutkintolautakunta laskee kokelaille pisteet tutkinnon arvosanojen perusteella siten, että laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3, approbaturista 2 ja improbaturista 0.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006504904.html
 

Huhta

Greatest Leader
Ping @Pihatonttu

Uutisen kommenttiosiossa myös hyvää keskustelua.

Koululaisten kevätkyselyn yllättävä tulos: Moni ei ole kaivannut lainkaan koulutovereitaan

Tänään klo 18:19
Joka kolmas koululainen kertoo tehneensä enemmän kivoja asioita kotona olevien vanhempien tai muiden lasten kanssa.


9-luokkalaiset Venla ja Aaro palasivat tänään kouluun hyvillä mielin.
Koululaisten koronakevätkysely on valmistunut. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.
Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana.
Koululaiskyselyn perusteella etäopetus on sujunut oppilaiden mielestä valtaosin hyvin. Kuvituskuva.
Koululaiskyselyn perusteella etäopetus on sujunut oppilaiden mielestä valtaosin hyvin. Kuvituskuva.

Koululaiskyselyn perusteella etäopetus on sujunut oppilaiden mielestä valtaosin hyvin. Kuvituskuva. Linda Laine
Perhesuhteet paranivat
Kyselystä saatujen tulosten mukaan koululaiset ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen hyvin. Eniten vaikeuksia koettiin matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa.
Etäopiskelussa oppilaat pitivät erityisesti siitä, että aikataulu on rennompi (78 prosenttia), kotona on parempi työrauha (67 prosenttia) ja että on opittu opiskelemaan verkon avulla (73 prosenttia). Jopa joka kuudes (17 prosenttia) koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti.
Tyypillisimpiä etäopiskelujen muotoja olivat vastaajien mukaan opettajien lähettämät tehtävät (95 prosenttia) ja video-oppitunnit (92 prosenttia). Kyselyn mukaan harvinaisempia olivat kahdenkeskiset keskustelut opettajan kanssa (37 prosenttia).
Koronakevään aikana on pohdittu paljon lasten hyvinvointia kotioloissa. Kyselyyn vastanneista koululaisista joka kolmas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän.

Jopa 11 prosentilla vastaajista ei ollut päivisin kotonaan aikuista seuraa, mutta kyselyn tekijöiden mukaan näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Erityisen hyvänä asiana oppilaat pitivät kiusaamisen vähäisyyttä. Kuvituskuva.
Erityisen hyvänä asiana oppilaat pitivät kiusaamisen vähäisyyttä. Kuvituskuva.

Erityisen hyvänä asiana oppilaat pitivät kiusaamisen vähäisyyttä. Kuvituskuva. Elle Nurmi
Kiusaamisen vähäisyys plussaa
Kielteisimpinä kokemuksina koululaiset pitivät kyselyssä puuttuvaa yhteyttä opettajaan tai ystävien puutetta olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen. Kyselyn mukaan vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin.
Lähes joka kolmas niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta koki, ettei saanut apua. Vastaavasti lähes puolet niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, oli jäänyt ilman tarvitsemaansa apua.
Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista.
Vastaajista lähes puolet nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Oppilaista vajaa 6 prosenttia kertoi joutuneensa säännöllisesti kiusatuksi ennen etäopiskelua. Etäopetuksen aikana toistuvasti kiusatuksi kertoi joutuneensa 2 prosenttia vastaajista.
Kyselyn toteutti Turun Yliopiston INVEST-hankkeen psykologian tutkimusryhmä. Kysely oli avoinna KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille 4.-13.5.
KiVa Koulu on kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä 960 koulussa Suomessa.
Joonas Alanne
[email protected]

 
Tuota pidän itsekin aika yllättävänä. Luulisi, että lapset haluaisivat ollat koulukavereidensa kanssa.

Otsikko johtaa harhaan, kuten tavallista.

"Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan."

Vähemmistö on kyseessä, vaikka yllättävän suuri kyllä. Otsikoissa "moni" on aina vaarallinen sana. Voi tarkoittaa mitä tahansa yhdestä ihmisestä miljoonaan.
 
Top