Koulutus 100+

StmSvejk

Ylipäällikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö otti nopeasti kopin.



Saa nähdä, millaisen kamelin työryhmä ryhmätyöllä piirtää.
Tämähän olisi tavoitetila. Nythän meillä ongelmat ovat ääripäissä - lapsissa jotka eivät vapaa-aikanaan tee mitään muuta kuin istu kännykällä ja koneella ja toisaalta lapsista jotka lähinnä istuvat vapaa-aikanaan autossa mennäkseen Ö-junnujen treeneihin 23-24 ja tästä tuloksena loppuunpalavat varhain.

Ennustan kuitenkin suomalaisessa todellisuudessa Islannin mallille karua loppua. Vasureille malli, jossa rahaa annetaan esim. kolmannen sektorin toimijoille tuskin sopii koska kaiken pitää olla julkisen vallan puolesta järjestettyä. Harrastussetelit antavat liikaa päätösvaltaa yksilölle joka voi käyttää rahan väärin. Oikeistopuolueet taas katsovat asiaa yksiselitteisen +- ajattelun kautta. Teihin voidaan investoida, ihmisiin ei. Harrastussetelit maksaisivat rahaa.

Kepu olisi tässä nimenomaisessa asiassa joustavin.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Koulutusvientiä Costa del Solille.

Nyt tammikuussa on taas vuotuinen hakuaika Espanjan Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun. Haku tapahtuu sähköisesti. Kun se alkaa, on syytä istua valmiiksi sormi napilla. Vuosi sitten vapaat oppilaspaikat täyttyivät koulun hallituksen mukaan viidessä minuutissa. Koulussa on tilaa noin 400 oppilaalle. Tämä ehkä kirpaisee muuttotappiokunnissa, joissa kouluja joudutaan lakkauttamaan.

Maailma on muuttunut, ja muutos jatkuu. Aurinkorannikon koululla on kova laajennuspaine. Fuengirolaan vuonna 1991 perustettu koulu on kasvanut merkittäväksi opinahjoksi. Tie on ollut ohdakkeinenkin, mutta tuloksesta kannattaisi Suomessa olla ylpeä. Yksityisen kannatusyhdistyksen pyörittämä Aurinkorannikon koulu on tänään ylivoimaisesti suurin suomalainen peruskoulu ja lukio ulkomailla, aidosti kansainvälisessä ympäristössä.

Jos koulutusvientiä ajatellaan, niin se on täydellinen pilottilaitos esiteltäväksi. Rannikko vilisee eri kansallisuuksia. Siellä on myös kaksi ruotsalaiskoulua, norjalainen ja tanskalainen koulu ja paljon brittikouluja. Etätyömahdollisuudet tuovat seudulle jatkuvasti lisää koulutettua työikäistä väkeä ja it-teknologiaa hyödyntäviä globaalisti suuntautuvia yrityksiä.

Muiden viiden ulkomailla toimivan suomalaiskoulun oppilasmäärät ovat kovin pieniä. Niistä Tallinnan koulu on suurin, mutta sielläkin oppilaita on vain alle sata. Aurinkorannikolla kaikki halukkaat eivät mahdu sisään. Rannikolla on arviolta 200–300 suomalaislasta tänäkin talvena niin sanotuissa kotikouluissa, joilla ei ole todistuksenanto-oikeutta. Liekö se viisasta koulutuspolitiikkaa? Aurinkorannikon koululla on valmiina laajennussuunnitelma, oma rahoitus ja tonttikin – mutta opetusministeriössä ei osata päättää, miten suhtautua.

Suomi nimittäin edellyttää, että oppilaalla on oltava kotipaikka Suomessa, jotta koulu voi saada valtionapua noin 8 000 euroa per oppilas. Vanhemmat maksavat itse kunnan osuuden, 2 100 euroa lukuvuodessa. Muiden Pohjoismaiden kouluissa riittää valtion tukemaan opiskelupaikkaan passi. Suomi vaatii väestörekisteriotteen, joka EU-sääntöjen mukaan rajaisi opiskelun valtionavulla yhteen vuoteen, ellei pykäliä kierretä.

Kymppitonnin koulumaksuun harvalla perheellä on varaa. Siksi laajennushanke on viivästynyt, ja sadat suomalaislapset jääneet ilman koulupaikkaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/aurinkorannikon-suomalaiskoululla-on-laajennustarve-kaikki-halukkaat-eivat-mahdu-sisaan/5a9b6844-d362-4aa0-baf6-78c618360126
 

EK

Kenraali
Analyysi: Kirjoitustaito katoaa nyt sellaista vauhtia, että kohta on keksittävä jokin muu tapa kommunikoida
Kirjoittaminen on ajattelua. Yhä useampi suomalainen ei kuitenkaan ajattele enää kirjoittamista.
https://yle.fi/uutiset/3-11133759
Tämä oli ihan hyvä: "Esimerkiksi työelämän rekrytointeja hoitavat tietävät hyvin, kuinka tuskaista luettavaa osa työhakemuksista nykyään on. Hakemukset ovat sellaisia, että hakijasta ei jää muuta mieleen kuin hakemuksen teksti. " Niinpä.

Tänä vuonna 7.-luokkalaisissa tapahtui selkeä romahdus. Totaalisen poikkeava ikäluokka koko henkilökunnan, myös erityisopettajien mielestä. Kuten jo eräässä aiemmassa viestissä kerroin, 6/16 "normaalista", "kantasuomalaisesta" oppilaasta vastasi väärässä järjestyksessä, kun sähköisessä kokeessa oli "Ensimmäinen osio - vastaa ilman vihkoa" ja "Toinen osio - vastaa vihkon avulla". Kun sanallisesti ohjeistettiin vastaamaan ensimmäiseen osioon ilman vihkoa, väärin vastanneet vastasivat tuohon "Toinen osio - vastaa vihkon avulla" ilman vihkoa.

Edit.
Merkittävä ero aiempaan on myös siinä, että näistä suuri osa kuuntelee kappaleiden tekstit (olen itse kirjoittanut ja lukenut tekstit mp3-tiedostoiksi) ja/tai tiivistelmien selostukset.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Yksi yhteinen aine uskonnonopetuksen tilalle.

Suurin osa suomalaisista muuttaisi nykyistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta peruskoulussa. 70 prosentille kansalaisista näiden katsomusaineiden korvaajaksi kelpaisi kaikille yhteinen oppiaine, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta. Asia selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi reilu 1000 suomalaista eri puolilta maata joulukuun alkupuolella. https://yle.fi/uutiset/3-11143116
Filosofia(t).
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Lukijat vähenevät.

Tilastokeskuksen tämänhetkinen väestöennuste ulottuu vuoteen 2040 saakka. Sen mukaan lukioikäisten 16–19-vuotiaiden nuorten määrä vähenee 16 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2040 on yli 37 000 nuorta vähemmän kuin nyt. Kuntia, joissa nuorten määrä vähenee jopa yli 50 prosenttia nykyisestä, on noin kolmekymmentä. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Simo, Juuka, Suomussalmi ja Tammela. Kaikkiaan nuorten määrä vähenee yli 280 kunnassa. Kuntia, joissa nuorten määrä ennusteen mukaan kasvaa, olisi vain parikymmentä.
1578804489244.png

Suomessa on asetettu tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia ikäluokasta 25–34-vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, ettei lukioiden määrää voi ainakaan kovin paljon nykyisestä vähentää ilman, että se vaikuttaa saavutettavuuteen.

”Kukaan ei käy lukiota Suomessa, vaan lukiota käydään Sotkamossa tai Kokemäellä. Siksi paikalliset väestötiedot ovat koulutuksen järjestämisen kannalta tärkeämpiä kuin valtakunnalliset”, Värri sanoo.

Karuista ennusteista huolimatta hän ei pidä tilannetta kuitenkaan täysin synkkänä.

”Onneksi teknologia auttaa. Jos tämä väestömuutos olisi tapahtunut 20–30 vuotta sitten, meillä olisi nyt huomattavasti pienempi lukioverkko kuin nykyään”, Värri sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi etäopetuksen hyödyntämistä nykyistä enemmän ja sitä, että useamman lukion opiskelijat opiskelevat osan opinnoista omissa ryhmissään ja osan yhdistetyissä ryhmissä. Poissuljettua ei ole sekään, että ammatillisia kouluja ja lukioita yhdistettäisiin ainakin samoihin tiloihin, vaikka niiden toimintaa säätelevätkin yhä eri lait. Monilla paikkakunnilla näin jo tehdäänkin.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006369330.html
 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Lukioikäisten ihmisten määrien muutokset ovat aika suoraan sidoksissa peruskoulun jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin.

Jos halutaan estää co2-päästöjä lisäävää kasvukeskuskeskittymistä lieveilmiöioneen, parantaa haja-asutusalueiden elin- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä nostaa yleistä koulutustasoa ilman että se haittaa oleellisesti aikaista työelämään siirtymistä, niin tarvitaan suurta lisäystä etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollisuuksiin ilman alkuseulontaa.

Samalla pitäisi toki muuttaa opiskelun tuet suorituspohjaisiksi nykyisestä ajantappopohjaisuudesta. Ja siinä olisi hyvä poistaa samalla kaikki ahkeruudesta rankaisevat kuviot niin saataisiin tätä paljon parjattua väkiluvun nousuakin aikaan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Lukioikäisten ihmisten määrien muutokset ovat aika suoraan sidoksissa peruskoulun jälkeisiin opiskelumahdollisuuksiin.

Jos halutaan estää co2-päästöjä lisäävää kasvukeskuskeskittymistä lieveilmiöioneen, parantaa haja-asutusalueiden elin- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä nostaa yleistä koulutustasoa ilman että se haittaa oleellisesti aikaista työelämään siirtymistä, niin tarvitaan suurta lisäystä etä- ja monimuoto-opiskelun mahdollisuuksiin ilman alkuseulontaa.

Samalla pitäisi toki muuttaa opiskelun tuet suorituspohjaisiksi nykyisestä ajantappopohjaisuudesta. Ja siinä olisi hyvä poistaa samalla kaikki ahkeruudesta rankaisevat kuviot niin saataisiin tätä paljon parjattua väkiluvun nousuakin aikaan.
Oppivelvollisuus on varmaan edelleen mahdollista suorittaa ilman koulunkäyntipakkoa – ja lukioitakin löytyy moneen makuun.

Suomessa toisen asteen koulutus jakautuu lukio- ja ammattikoulutukseen. Vajaa puolet ikäluokasta käy lukion, jonka suorittaminen kestää 2-4 vuotta, tavallisimmin 3. Lukiokoulutus on kurssimuotoista. Lukion oppimäärän suorittamiseen vaaditaan 75 kurssin läpäiseminen, ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseksi täytyy suorittaa hyväksytysti sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto. Lukioita on Suomessa runsaat 300. Varttuneemmalla iällä suoritettavaa lukiokoulutusta kutsutaan aikuislukioksi tai iltalukioksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukio
Diploma Programme (”IB-lukio”) on kaksivuotinen opetusohjelma, jonka tarkoitus on valmistaa oppilaita yliopisto-opiskeluun. Se vastaa siis lähinnä Suomen lukiota. IB-lukion taso koetaan hyvin korkeaksi. Suomalaisissa kouluissa IB-tutkinto opetetaan äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta kokonaan englanniksi. IB-lukio on luokallinen, eikä siitä Suomessa voi valita vain yksittäisiä kursseja.

Varsinainen Diploma Programme kestää kaksi vuotta, mitä ennen suomalaisissa kouluissa käydään niin sanottu Pre-IB-luokka (myös Pre-DP), joka vastaa sisällöltään kansallisen lukion ensimmäistä vuosikurssia. Pre-IB:n aikana suoritetaan useissa kouluissa toisen kotimaisen kielen kurssi kokonaisuudessaan, jolloin varsinaisen IB-lukion aikana voidaan keskittyä itse opetusohjelmaan. IB:n opetusohjelmaan ei Suomen IB-kouluissa sisälly koululiikuntaa tai kuvataidetta.

Itse Diploma Programmen aikana aineita opiskellaan usein syventävämmin kuin tavallisissa lukioissa, ja niitä voi valita vähemmän. Ohjelmaan kuuluu pakollisena kuusi kirjoitettavaa ainetta, joista vähintään kolmea opiskellaan Higher Level (HL) -tasolla sekä kolmea muuta Standard Level (SL) -tasolla. https://fi.wikipedia.org/wiki/International_Baccalaureate

Nykytekniikalla etäopetus onnistunee useimmissa aineissa. Ja lukion kurssitkin kai voi läpäistä yksinkertaisesti tenttimällä.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Jos 18% abiturienteista jätti matematiikan kokonaan suorimatta ja 41% tutkinnoista sisälsi pitkän matematiikan, kuinka suuri osuus kirjoitti lyhyen matematiikan vuonna 2019?

Yhä useampi ylioppilas sisällyttää matematiikan tutkintoonsa. Tämä käy ilmi ylioppilastutkintolautakunnan tilastoista. Vuonna 2019 valmistuneissa ylioppilastutkinnoissa vain 18 prosenttia jätti matematiikan kokonaan suorittamatta, kun vielä vuonna 2010 näin teki noin 22 prosenttia.

Pitkän matematiikan osuus tutkinnoissa on ylioppilastutkintolautakunnan mukaan hieman kasvanut viime vuosina. Vuonna 2019 noin 41 prosenttia tutkinnoista sisälsi pitkän matematiikan. Lyhyen matematiikan osuus on samassa ajassa vähentynyt jonkun verran.

Lukion oppimäärän suorittaneiden ainevalinnoissa pitkän matematiikan ja lyhyen matematiikan valinneiden osuudet ovat pysyneet pitkään melko samana, selviää Opetushallituksen tilastoista. Vuonna 2017 lukion päättäneistä lyhyttä matematiikkaa opiskeli noin 58 prosenttia lukio-opiskelijoista, eli pitkän matematiikan valinneet olivat vähemmistö.

Tätä nykyä matematiikkaa opiskellaan ensimmäinen kurssi yhdessä, minkä jälkeen opiskelija voi valita, jatkaako pitkän vai lyhyen matematiikan opiskelua. Opiskelija voi vaihtaa oppimäärää missä tahansa vaiheessa opintojaan ja valita ylioppilastutkintoonsa sisällyttämänsä kokeet riippumatta aiemmista opinnoista.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006372838.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Georgialainen koulu.

Georgian pääkaupungin Tbilisin esikaupungissa on granaattiomenapuiden keskellä iso omakotitalo. Rakennus ei kuitenkaan ole vain komea talo vauraassa naapurustossa. Se on tuore esimerkki suomalaisesta koulutusviennistä, jota harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihto on jo 350 miljoonaa euroa vuodessa. Talossa aloitti nimittäin syksyllä toimintansa englanninkielinen Finnish International School, suomalaista opetussuunnitelmaa pitkälti noudattava kansainvälinen koulu.

”Koulu alkoi maanantaina 16. syyskuuta. Hyvällä tohinalla ja positiivisella pöhinällä, jos tällaista trendisanaa saa käyttää”, rehtori Jarkko Niiranen https://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+niiranensanoo.

Vastaavanlaisia suomalaista mukautettua opetussuunnitelmaa noudattavia kouluja on maailmalla jo lähes kymmenen. Ne ovat Tbilisin koulun tavoin suomalaisten ammattilaisten suunnittelemia ja varmistamia. Ne muodostavat vielä varsin kapean siivun Suomen koulutusviennistä, mutta kiinnostus on suurta. Isommassa roolissa ovat ulkomaalaisille opettajille tarjottu koulutus, luokkien kalusteet ja oppimateriaalit. Kasvunvaraa on, sanoo Opetushallituksen ohjelmajohtaja Jouni Kangasniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+kangasniemi. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti laskee koulutusvientinsä vuosittaiseksi arvoksi 2,5 miljardia euroa.

”Kysyntääkin on. Ei ole ilmansuuntaa, jossa ei tunnettaisi Suomen koulutusta”, Kangasniemi sanoo.

Kiinnostus on pakottanut Opetushallituksen varautumaan myös siihen, että maailmalle vain ilmestyy suomalaiseksi julistautuneita kouluja vailla oikeaa kytkyä Suomen malliin. Sellaisiakin on jo useita.

”Työryhmä luo parhaillaan suomalaistyyppisille kouluille vähimmäiskriteereitä ja toimintamallia, jolla ne voidaan todentaa. Ettei suomalaisuus ole nimessä vain paikallista markkinointia varten”, Kangasniemi sanoo.

Työ on jo loppusuoralla. Raha on silti kerättävä lukuvuosimaksuilla, sillä koulu ei saa mitään julkista tukea. Nyt lukuvuosi maksaa rekisteröintimaksuineen 4 000 euroa. Se on Georgiassa monelle iso summa, mutta kansainvälisen koulun lukuvuosimaksuksi maltillinen. Georgiaan perustettu koulu on Polar Partnersillekin tärkeä hanke, sillä se on sen ensimmäinen kokonaisen koulun toimitusta koskeva kauppa. Kyse on miljoonista euroista.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006390239.html
 
Top