Mielenkiintoista on, että suomalaisessa koulussa on ylivoimaisesti tehokkain opetus, kun katsotaan oppimisaikaa (tunnit koulussa ja pakolliset läksyt). Eli tuntimäärämme on PISAn pienin ja suoriudumme silti kärjen tuntumassa.
PISA-tuloksista selviää muutamia tärkeitä havaintoja, joihin päättäjien olisi syytä reagoida:
- Heikkojen lukijoiden määrä on selvästi kasvanut ollen 13,5 %. Tällä taitotasolla ei voi pärjätä arkielämässä tai jatko-opinnoissa. Sama trendi koskee koko Eurooppaa mitä tulee lukemiseen.
- Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat OECD-maiden suurimpia.
- Sosioekonomisen taustan merkitys on vahvistunut nopeasti ja sen korrelaatio heikkoihin oppimistuloksiin on paljon vahvempi tekijä kuin sukupuoli.
- Koulujen välillä ero on OECD-maista kaikkein pienin, mutta koulujen sisällä erot ovat suuria.
- Kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Päivittäin lukevien osuus vähenee koko ajan. Luen vain jos on pakko, sanoo puolet nuorista.
PISAn mukaan meillä satsataan jo nyt hieman enemmän niihin kouluihin, joilla on haasteita, kun taas suurin osa maailman maista laittaa enemmän rahaa etuoikeutettujen lasten kouluihin.
Koska erot oppilaiden välillä ovat suuret koulujen sisällä, ei niiden välillä, väitän, että koulushoppailusta puhuminen on toissijaista siihen nähden, että oppimisen tuki vihdoin saataisiin kuntoon. Samoin pienemmät opetusryhmät auttaisivat eniten heikosti pärjääviä oppilaita.
yle.fi
www.ess.fi
