Koulutus 100+

Suomen tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli tällä kierroksella OECD-maiden suurin. Piste-ero oli tyttöjen hyväksi 52 pistettä, kun OECD-maissa keskimäärin ero oli 30 pistettä.

Luonnontieteissä ja matematiikassa sukupuolten väliset erot ovat tätä maltillisemmat.

Suomalaisoppilaiden asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet entistä kielteisemmiksi. Yhä useampi suhtautuu kielteisesti lukemiseen ja yhä harvempi pitää lukemista mieliharrastuksenaan.

Pojista jopa 63 prosenttia ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko.

Asenteet heijastelevat osaamista. Ne, joita ei kiinnosta, ovat taipuvaisia menestymään huonosti. Kun huonosti menestyy yhä useampi, se näkyy kaikkien tulosten keskiarvossa.


Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat tuoreen tutkimuksen valossa suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa. Suomalaiskoulujen välinen vaihtelu ei ole kuitenkaan kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna ja oli osanottajamaiden pienin.

Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat jälleen parempia kuin muualla maassa. Tulosten eriävyys muuhun maahan on kuitenkin pienentynyt edelliseen Pisa-tutkimukseen verrattuna.

Erityisesti poikien keskuudessa heikkojen lukijoiden määrä on noussut. Tytöt ovat edelleen reilusti poikia edellä ja sukupuolten välinen ero lukutaidossa on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia. Tällä kierroksella ero oli OECD-maiden suurin.

Myös suhde lukemiseen on heikentynyt, kun yhä useampi suhtautuu kielteisesti kirjaan tarttumiseen. Suomalaispojista jopa 63 prosenttia vastasi myöntävästi väittämään "luen vain, jos on pakko".
 
Viimeksi muokattu:



Mistä tämä johtuu, arvauksia/ näkemyksiä tähän? Oma listani syyllisistä tähän voisi olla seuraava: älylaitteiden käyttö ja sukupolvenvaihdos vanhemmissa.( Eli ensimmäinen konsolipelien kasvattama polvi on nyt vanhempina.) Ja ihmisten jeesuksenmoinen kiire elämässä.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Pisassa Viro Suomi edellä, rahaa vähemmän ja haasteita enemmän, esim. käytännössä yhden vanhemman perheitä enemmän siirtotyöläisyyden vuoksi, venäjänkielinen iso vähemmistö ym.

PISA-results_ENGLISH.png
 
Mistä tämä johtuu, arvauksia/ näkemyksiä tähän? Oma listani syyllisistä tähän voisi olla seuraava: älylaitteiden käyttö ja sukupolvenvaihdos vanhemmissa.( Eli ensimmäinen konsolipelien kasvattama polvi on nyt vanhempina.) Ja ihmisten jeesuksenmoinen kiire elämässä.
Tuohon on yksi selkeä syy, maahanmuuttajalapset...
 
Tuohon on yksi selkeä syy, maahanmuuttajalapset...
Joo, nuo kyllä jäi omaan listaan laittamatta. Ja ne 1. ja 2. polven maahanmuuttajalapset jotka ei koulussa häävisti menesty ja joita jo on koko joukko ilonamme tosiaan laskevat näitä tuloksia aikalailla. Ja tätähän ei tietysti saa oikein ääneen sanoa..
 
Olen aiemminkin kirjoittanut ihmetyksestäni liittyen sekä oman jälkikasvun, että yleisemminkin nuorten aikuisten asenteisiin ja odotuksiin opintoja ja työelämää kohtaan. Eli siitä, miten kaiken työn (ja opiskelun) pitäisi aina olla kivaa, mukavaa, nautittavaa, mielenkiintoista, kehittävää, haastavaa jne. Päivän uutisvirrasta eräs vapaaehtoisesti Suomeen asepalvelukseen tullut nainen tuumaa näin: "Olisi mahtava olla vaikka jonkun firman johtaja ja päästä matkustelemaan ympäri Eurooppaa. Pitäisin varmasti sellaisesta vaihtelevasta työstä."

Sitähän voisi vaikka kysyä joltain "työkseen matkustelevalta johtajalta", kuinka mahtavaa se onkaa olla 150 päivää vuodessa reissun päällä.
 
Tästä tulee varmaan todella onnistunut uudistus.



Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

"Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.

Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä."

Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html
 
Tästä tulee varmaan todella onnistunut uudistus.

Just katoin samaa, kun ei porkkana auta sosiaalisessa tai sosialistisessa sekottamisessa niin turvaudutaan keppiin, ja aika piikikkaaseen. Voi vaan ajaa kynnelle kykeneiva perheita muuttamaan kiihtyvalla vauhdilla pois Helsingista....

Muistan viela oman lapsuuteni, tai no en oikeastaan, mutta tulloin 70 luvun alussa kun alotin kansakoulun (ihan totta) niin en ainakaan tieda, etta tavan perheissa olisi ollut mitaan koulu shoppaamismeininkia ja sekottuminen tapahtui automaagiesti ilman viranomaisten pakottamista, koulu oli koulu.

Monikulttuuri on rikkaus....
 
Viimeksi muokattu:
Tästä tulee varmaan todella onnistunut uudistus.



Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

"Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.

Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä."

Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html

Olettaisin että lapsiperheiden muuttoliike Helsingistä Espooseen, Vantaalle, Nurmijärvelle, Kauniaisiin, Lahteen, Raaseporiin, Porvooseen, Hämeenlinnaan ja moneen muuhun paikkaan maaseutu mukaanlukien kiihtyy hiukan.

Koulujen ja päiväkotien rajat näkyvät jo nyt asuntojen kysynnässä ja hinnassa. Jos jatkossa ei voi luottaa siihen, että pääsee lähellä olevaan parempaan kouluun vaan uhkana on heikompi monikulttuurisuushelvetti, niin moni voi miettiä että Helsingissä asumisen hinnalla asuu ruhtinaallisemmin ja turvallisemmin muualla.

Ja kun mylly käynnistyy ja saa vauhtia, niin se ruokkii helposti tseään.
 
Ja kansalaiset äänestävät äänestyskopissa, jaloillaan ja lompakoillaan.

Ei mene kovin kauaa, kun poliitikot alkavat suunnitella omille lapsilleen maksullista koulutusta yksityiskouluissa.

Ehei...

Ne suunnittelevat paljon mieluummin lapsilleen maksutonta koulutusta teeman mukaan profiloituneessa julkisrahoitteisessa koulussa jonne on vaikea päästä.

"Onneksi meidän Antti-Mirjami pääsi mediaperuskouluun. Sirpa-Jorma joutuu pitkän ranskan opiskelijana käymään..."
 
Jos kotimaan osoite on ulkomailla, ei pääse kouluun Helsinkiin (tms.) saattaisi toimia paremmin. Koulupakkoa ei tietysti ole ollut ennenkään, vaan tarvittaessa peruskoulun on saanut suorittaa vaikka kotiopetuksessa.

Kotiosoitteen sijasta valinta voisi toki perustua opintomenestykseenkin. Lukiot taitavat edelleenkin vaatia minimitason ylittävää keskiarvoa peruskoulusta, ennen kuin halutun opinahjon ovet avautuvat tulevalla abiturientille.
 
Viimeksi muokattu:
Ajatus lentää, perustelu ontuu.

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, sdp:n Eeva-Johanna Eloranta esittää yhteistä uskonto- ja katsomustiedon oppiainetta. Elorannan mukaan uudessa uskonto- ja katsomustiedon oppiaineessa käsiteltäisiin laajasti eri uskontoja, maailmankatsomuksia ja arvokasvatusta.

”Euroopan näkyvästi monikulttuurisissa valtioissa on havahduttu siihen tosiasiaan, että monikulttuurisuuden hallinta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä valtiovallalta. Usein onkin jouduttu toteamaan, ettei maahanmuuttajien integroituminen ole onnistunut odotetusti. Etenkin kantaväestön ennakkoluulot ovat olleet integroitumisen esteenä.

”Lain mukaan jokaisen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan täytyy osallistua koulun uskonnon tunneille. Uskonnottomat taikka muihin uskontoihin kuuluvat oppilaat saavat valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntien väliltä. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvalla oppilaalla ei ole tällaista oikeutta”, Alanko-Kahiluoto nosti esiin.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/monikulttuurisissa-valtioissa-on-havahduttu-kansanedustaja-kaikille-koululaisille-uusi-yhteinen-uskontotiedon-oppiaine/dbd52177-38ef-4123-b601-b03343e9abb8

Tuskin kantaväestön ennakkoluulot ovat olleet integroitumisen esteenä. Tulokkaiden harhaopit ja -luulot eli sopeutumattomuus sen sijaan estää integroitumista.

Filosofia(t) oppiaineena on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
 
Misukan mietteet.

Mielenkiintoista on, että suomalaisessa koulussa on ylivoimaisesti tehokkain opetus, kun katsotaan oppimisaikaa (tunnit koulussa ja pakolliset läksyt). Eli tuntimäärämme on PISAn pienin ja suoriudumme silti kärjen tuntumassa.

PISA-tuloksista selviää muutamia tärkeitä havaintoja, joihin päättäjien olisi syytä reagoida:

  • Heikkojen lukijoiden määrä on selvästi kasvanut ollen 13,5 %. Tällä taitotasolla ei voi pärjätä arkielämässä tai jatko-opinnoissa. Sama trendi koskee koko Eurooppaa mitä tulee lukemiseen.
  • Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat OECD-maiden suurimpia.
  • Sosioekonomisen taustan merkitys on vahvistunut nopeasti ja sen korrelaatio heikkoihin oppimistuloksiin on paljon vahvempi tekijä kuin sukupuoli.
  • Koulujen välillä ero on OECD-maista kaikkein pienin, mutta koulujen sisällä erot ovat suuria.
  • Kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Päivittäin lukevien osuus vähenee koko ajan. Luen vain jos on pakko, sanoo puolet nuorista.
PISAn mukaan meillä satsataan jo nyt hieman enemmän niihin kouluihin, joilla on haasteita, kun taas suurin osa maailman maista laittaa enemmän rahaa etuoikeutettujen lasten kouluihin.

Koska erot oppilaiden välillä ovat suuret koulujen sisällä, ei niiden välillä, väitän, että koulushoppailusta puhuminen on toissijaista siihen nähden, että oppimisen tuki vihdoin saataisiin kuntoon. Samoin pienemmät opetusryhmät auttaisivat eniten heikosti pärjääviä oppilaita.

https://www.verkkouutiset.fi/opetus-on-maailman-tehokkainta/
 
Tuohon on yksi selkeä syy, maahanmuuttajalapset...
:ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO:
7.-luokkalaisten sähköisessä kokeessa oli kaksi (2) osiota. Ohjeistin aluksi sanallisesti, että ensimmäiseen osioon vastataan ilman vihkoa ja toiseen vihkon avulla.
"Ensimmäinen osio. Vastaa ilman vihkoa."
"Toinen osio. Vastaa vihkon avulla."
6/16 kantasuomalaisesta oppilaasta (kenelläkään ei mitään tukitoimia) vastasi ensin "Toinen osio. Vastaa vihkon avulla."-osioon. Ilman vihkoa.

Pari kuukautta sitten n. 1/5 ysiluokkalaista oli sitä mieltä, että lievästä rikkomuksesta määrätään elinkautinen (rangaistuksen sai valita eri vaihtoehdoista). Kenelläkään ei ollut erityisiä tukitoimia.
 
Käykö @StmSvejk ennuste käännöskoneista toteen?


No, Google Translateahan käytetään jo nyt vaikkapa ulkomaisten artikkelien alustavaan ymmärtämiseen. Tulevaisuudessa kielten alkeisosaaminen ei ole kovinkaan hyödyllistä, sen sijaan natiivitasoa hipovasta pätevyydestä on etua.
 
Olen aiemminkin kirjoittanut ihmetyksestäni liittyen sekä oman jälkikasvun, että yleisemminkin nuorten aikuisten asenteisiin ja odotuksiin opintoja ja työelämää kohtaan. Eli siitä, miten kaiken työn (ja opiskelun) pitäisi aina olla kivaa, mukavaa, nautittavaa, mielenkiintoista, kehittävää, haastavaa jne. Päivän uutisvirrasta eräs vapaaehtoisesti Suomeen asepalvelukseen tullut nainen tuumaa näin: "Olisi mahtava olla vaikka jonkun firman johtaja ja päästä matkustelemaan ympäri Eurooppaa. Pitäisin varmasti sellaisesta vaihtelevasta työstä."

Sitähän voisi vaikka kysyä joltain "työkseen matkustelevalta johtajalta", kuinka mahtavaa se onkaa olla 150 päivää vuodessa reissun päällä.
Joo, tosta tulee mieleen kun saavuin vilustuneena ja kuumeisena omana syntymäpäivänäni klo. 01.20 lentojen myöhästelyn jälkeen ketjuhotelliin skandi-pääkaupungissa (käytimme samaa ketjua kaikkialla, jos vain oli tilaa), osana jotain jo unohtunutta tusina-road showta, ja henkilökuntaa tuli siihen 4 kpl normaalin yhden sijaan. He halusivat onnitella minua, ei koska oli syntymäpäiväni, vaan koska kyseessä sattui olemaan sadas yöni kyseisessä hotellissa ja siitä annettiin lahja.
Itkin enimmäkseen sisäisesti, ja ilmoitin että jos koskaan tulee 200 täyteen niin antakaa ladattu haulikko yhdellä patruunalla. Toimitus huoneeseen kiitos.
And sorry about the mess.
 
Minäpä olen sitä mieltä, että koulupäivä voisi olla hyvinkin 8h/päivässä. Oppituntien määrää ei tarvitsisi kasvattaa. Sen sijaan iltapäivällä - tai aamulla, jos lukkari niin vaatii - olisi erilaisia harrastusseteleillä järjestettäviä kerhoja. Liikuntaa, kulttuuria, koodausta, väkräystä, tuunausta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö otti nopeasti kopin.

Islannin mallista suomalainen toteutus, valmistelu aloitettu
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella uusi suomalainen harrastamisen malli. Konkreettisesta mallista on tarkoitus päättää ensi kevään kehysriihen yhteydessä.

Hallitusohjelman linjauksen mukaan tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan, maksuttoman harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Lisäksi vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä.

Suomen mallin suunnittelua varten tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on asettanut valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa asiaan liittyvää tietopohjaa sekä valmistella esitys mallista, joka mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen kirjauksen mieluisasta harrastuksesta koulupäivän yhteydessä. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/islannin-mallista-suomalainen-toteutus-valmistelu-aloitettu

Saa nähdä, millaisen kamelin työryhmä ryhmätyöllä piirtää.
 
Back
Top