Aivotutkija ja päihdelääketieteen erikoislääkäri kallistuvat dekriminalisoinnin suuntaan.
Kumpi on haitallisempi: kalja vai kannabis?
Tämä kysytään toisinaan, kun Kaarlo Simojoki vierailee lukiossa päihteistä kertomassa.
Simojoki on päihdelääketieteen erikoislääkäri ja A-klinikka Oy:n ylilääkäri.
Tähän kysymykseen hän saa vastata nytkin, mutta aivojen kehittymisen näkökulmasta. Samaa kysytään myös riippuvuuksiin erikoistuneelta aivotutkija Petri Hyytiältä. Eikä nyt puhuta kannabiksen kokeiluista, vaan käytöstä nuorella iällä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat kannabikseen entistä myönteisemmin ja käyttö on lisääntynyt.
Voiko kannabiksen käyttö kuitenkin juuri tuolloin aiheuttaa pysyvää hallaa, sillä aivojen kehittyminen on vielä kesken. Suunnilleen 26-vuotiaaksi asti aivoissa kypsyvät ne tärkeät etuotsalohkon alueet, jotka säätelevät ajattelua, käyttäytymistä, muistia – ylipäätään tärkeitä taitoja elämässä.
Muuttaako kannabis tätä kypsymistä?
Ihminen ei ole koe-eläin, tutkiminen on hankalaa
Kun kannabista annettiin koe-eläimille, löytyi eroja nuorten ja “aikuisten” yksilöiden aivoja tutkittaessa.
– Voitiin havaita selvästi, että kannabisannokset aiheuttaisivat nuoren yksilön kognitiivisille kyvyille enemmän vahinkoa kuin niin sanotuille aikuisille, sanoo aivotutkija Petri Hyytiä.
Keskiössä oli kannabiksen päihdyttävä ainesosa THC.
Ihmiset sen sijaan eivät ole koe-eläimiä. Toisin kuin laboratoriossa, olosuhteita tai annoskokoja ei voi niinkään valvoa saati kontrolloida. Jo siksi on vaikea tutkia THC:n vaikutuksia ihmisaivoihin.
Australiassa on tosin tehty pitkään kestänyt tutkimus, jossa seurattiin ihmisiä 15-vuotiaasta 30-vuotiaaksi. A-klinikka Oy:n ylilääkäri Simojoki kertoo tutkijoiden huomanneen, että
säännöllisesti nuorena polttaneet pärjäsivät myöhemmin älykkyystesteissä huonommin.
– Mutta, miten sitä nyt sanoisi, älykkyystesteissä on omat haasteensa, ne eivät kerro koko totuutta, Simojoki toteaa.
Aivot toipuvat, kun käyttö loppuu
Aivotutkija Petri Hyytiä ei halua tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella johtopäätöksiä, koska muuttujia on niin paljon.
Hänen mielestään ei toistaiseksi ole kuitenkaan löytynyt näyttöä siitä, että nuoren kannabiksen käyttö näkyisi aivoissa myöhemmin peruuttamattomina muutoksina. Eli nuorena pössyttelyn ei voi ainakaan vielä sanoa johtavan pysyviin ongelmiin tiedonkäsittelyssä – kunhan käyttö jää vain vaiheeksi.
– Sen sijaan selvää näyttöä on siitä, että lyhytaikaisia haittoja kyllä on. Niiden suuruus ja vaikutukset riippuvat siitä, kuinka suuria käyttömäärät ovat, Hyytiä sanoo.
– Päivittäinen käyttö heikentää tiedonkäsittelyä jo selvästi.
Kannabiksella on monenlaisia vaikutuksia aivotoiminnalle.Lasse Isokangas / Yle
Kyse on tärkeistä kyvyistä, joihin kuuluvat esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus, oppimiskyky ja ongelmanratkaisu. Polttelun vaikutus näkyy vielä viikkojen tai kuukausienkin jälkeen, koska kannabiksen päihdyttävä aine, THC, poistuu elimistöstä suhteellisen hitaasti, paljon hitaammin kuin alkoholi.
– Mutta jos seurataan vielä pidempään, niin nämä taidot näyttäisivät palautuvan ennalleen melko hyvin. Kyse on siis väliaikaisesta muutoksesta, Hyytiä sanoo.
Eli kirves ei ole vielä kaivoon heitetty. Kapasiteetin palautuminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa, kunhan käyttö loppuu. Samoin on aikuisilla ja myös alkoholin kanssa.
– Siinäkin mielessä lopettaminen kannattaa kyllä aina, Hyytiä sanoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikille vaan jointit huuleen sauhuamaan. Kiveenhakattua tietoa ei asiasta vielä ole.
– Ei ole syytä ylikorostaa saati pelotella mahdollisilla pitkäaikaishaitoilla, joita nuorena tapahtuneella käytöllä mahdollisesti voi olla, mutta ei ole mitään syytä myöskään vähätellä niitä, Hyytiä sanoo.
–
Kyse on kuitenkin hyvin herkistä vuosista elämässä. Jos käyttö väliaikaisesti heikentää näitä kykyjä, totta kai se heijastuu koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin ja siitä seuraavilla ongelmilla voi olla huomattavasti suurempia seurauksia, kuin itse kannabiksella.
Koulusta putoamista, tylsistymistä...
Näitä seurauksia alleviivaa myös A-klinikoiden ylilääkäri Simojoki.
–
Minua hämmentää ja hieman ärsyttää, että haitoista puhuessa keskitytään vain lääketieteellisiin tai neurologisiin ongelmiin. Kysytään, voitteko osoittaa vaikutuksia kehittyviin aivoihin. Keskustelussa on vähän sivuutettu sosiaalisia haittoja.
Vaikka puhtaasti aivojen kognitiossa tapahtuvat muutokset olisivat väliaikaisia, voi olla, että koulujärjestelmässä ei enää pärjääkään.
Käytön jatkuessa kiinnostus asioihin vähenee, tylsistyttää, ei jaksa tarttua uusiin haasteisiin, tulee koulupudokkuuksia, Simojoki listaa. Nämä vaikuttavat myös aivojen kehitykseen ja elämään myöhemmällä iällä.
Nuorilla voi samassa yhteydessä esiintyä myös masennusta tai ahdistuneisuutta useammin kuin aikuisilla.
– Ja totta kai tällainen vaikutus on tuhoisaa, kun nuoret kehittyvät vielä psyykkisesti ja fyysisesti.
– Aivot kehittyvät niiden impulssien perusteella, joita aivoihin tulee. Uusia impulsseja ei oikein tule, jos vain istuu huoneessaan yksin tai kaksin. Se ei aivoja kauheasti kehitä, Simojoki sanoo.
Nopeasti kasvaneet THC-pitoisuudet lisänneet psykoottisia oireita
Tuleva haaste tutkijoille on kannabiksen päihdyttävän ainesosan, THC:n, pitoisuuden raju kasvu lyhyellä aikavälillä. Sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä.
– Jos THC-pitoisuus oli vielä 90-luvulla noin viiden prosentin luokkaa, niin nyt se on keskimäärin 14 prosenttia. Kanadassa on lajikkeita, joissa on jopa 38-prosenttista THC:tä, Simojoki sanoo.
Vaikka Suomessa ei kaikkein vahvimpia lajikkeita liikkune, Simojoki vertaa nousua suomalaisille tuttuun alkoholiin:
– Jos aiemmin juotiin keskikaljaa, niin nyt juodaan melkeinpä jo suoraan kossua.
Alkuvuodesta julkaistiin tutkimus, jossa seurattiin voimakkaan kannabiksen ja psykoottisten oireiden yhteyttä 11 Euroopan maassa. Esimerkiksi Amsterdamissa ja Lontoossa, joissa liikkuu yli 25 prosenttia THC:ta sisältäviä voimakkaita kannabislajikkeita, näkyi psykoottisten oireilujen määrän lisääntyneen yli viisinkertaiseksi siitä, mitä se oli maissa, joissa niin voimakkaita lajikkeita ei liikkunut.
Oireilun määrässä nousu alkoi tutkimuksen mukaan jo yli 14 prosentin pitoisuuden jälkeen. Myös laimeamman ja normaalimman, alle 10 prosenttisen lajikkeen käyttö lisäsi riskiä siihen verrattuna, mikä se oli verrokkiryhmässä, jossa ei poltettu.
Lisähaasteensa tuo eräänlaisten uutteiden suosio, joissa THC-pitoisuus voi olla jopa 80 prosenttia, Simojoki lisää. Suosion kasvun vanavedessä kasvavat haitat, ja myös huoli ainakin Briteissä ja Yhdysvalloissa, joissa Simojoen mukaan haittoja on näkynyt.
Koska kyse on suhteellisen uudesta ilmiöstä, jää nähtäväksi, millaisia vaikutuksia korkean THC-pitoisuuden kannabislajikkeilla on aivojen tiedollisten taitojen kehittymiseen.
Suhtautuminen dekriminalisointiin ennemmin myönteinen
Aivotutkija Petri Hyytiä kallistuisi kannabiskeskustelussa dekriminalisoinnin puolelle
– Olen sitä mieltä, että on hölmöä rangaista ihmisiä siitä, jos pitää hallussaan pientä määrää kannabista ja käyttää silloin tällöin omaksi huvikseen. Mutta tietysti lainsäätäjillä ja poliisilla on erilaisia näkökulmia asiaan.
Hyytiä myös lisää, onko syytä olettaa, että rangaistavuuden poistaminen oikeasti lisäisi käyttöä.
– Jos asenteet ovat joka tapauksessa jonkin verran muuttuneen sallivammiksi, vaikuttaisiko se käyttöön siitä huolimatta, onko teko rangastava vai ei.
Simojoki on puolestaan sanonut mediassa jo aiemmin, että dekriminalisointia voisi harkita, mutta sillä ehdolla, että hoitopalveluita lisättäisiin. Hän on ollut aktiivinen myös Twitterissä.
Keskustelu repesi, kun Simojoki twiittasi Yhdysvalloissa kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuneiden alaikäisten määrän kaksinkertaistuneen.
– Alle kommentoitiin, että kaikki kyseiset henkilöt on pakotettu hoitoon, sillä eihän kannabiksesta mitään haittoja tule. Jo siitä näki, kuinka polarisoitunutta koko keskustelu on.
– Olen halunnut olla keskustelussa mukana ylläpitämässä kiihkotonta näkökulmaa puoleen tai toiseen. Se tässä on kaikkein tärkeintä.
Kalja vai kannabis?
Jos vertailisi alkoholia ja kannabista, voisi jonkin verran osviittaa ehkä saada brittiläisestä vertailusta, jossa pantiin järjestykseen
eri päihteiden aiheuttamat haitat muita ihmisiä ja itseä kohtaan. Alkoholi paistatteli selkeästi suurimpana haitan aiheuttajana, mutta toisaalta alkoholia on ehkä helpointa myös saada.
Pilven poltto oli listassa vasta keskivälin alapuolella, jopa nikotiinin alapuolella. Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehti Lancetissa ja muun muassa The Economist uutisoi tutkimuksesta.
Simojoki tai Hyytiä eivät oikein puntaroisi tai vertaisi alkoholia ja kannabista keskenään, sillä kyse on kahdesta täysin erilaisesta aineesta.
Molemmista voi kyllä seurata hyvin vakavia haittoja. Toisin kuin alkoholiin, kannabiksen käyttöön ei Simojoen mukaan voi kuolla, mutta jos todella huono tuuri käy, voi kannabiksen käytön seurauksena olla psykoottisia oireita.
– Eivät läheskään kaikki saa psykoottisia oireita tai skitsofreniaa. Jos niin kuitenkin käy, voi sen kanssa eläminen olla todella vaikeaa, Simojoki summaa.
Ja lukiolaisten kysyessä, Simojoki vastaakin: “En osaa sanoa. Ei ole absoluuttista totuutta.”
