Koulutus 100+

Pihatonttu

Kenraali
Mitä valinnaisaineita tarkoitat?
Kyseisessä oppilaitoksessa rehtori osin muun henkilökunnan tukemana oli ylikorostanut valinnaisainevalintoihin liittyvässä viestinnässä sitä että oppilaan itsensä pitää saada valita sen sijaan että enemmän elämästä, kouluttautumisesta ja työmarkkinatilanteesta ymmärtävät vanhemmat sotkisivat omia näkemyksiään valinnaisainevalintoihin mukaan.

Tämän lisäksi vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa ylikorostettiin sitä, että ei pidä valita (liian) vaikeita valinnaisaineita.

Seurauksena oli se, että oppilasmäärältään erittäin suuressa koulussa ei tullut ainuttakaan matemaattis-luonnontieteellistä valinnaisaineryhmää, ei kieliryhmiä, ei...

Lahjakkaat ja ahkerat oppilaat pääsevät siis valmistautumaan lukio- ja yliopistosuuntaista tulevaisuuttaan varten kotitalouden, piirustuksen, musiikin, liikunnan jne. avulla.

Ongelmaa pahentaa se, että ainakin yksi matemaattisten aineiden opettajista on sellainen, ettei edes yritä saada oppilaita oppimaan mitään. Keskittyy siihen, että oppilailla olisi kivaa. Kokeisssa pitää sitten soveltaa valtakunnallisesta arvostelusta todella rajusti poikkeavaa asteikkoa, koska muuten puolet luokasta saisi vitosen tai alle.

Samalla ilmansuunnalla puolta pienemmissä oppilaitoksissa tulee runsain mitoin noita akateemisempaan suuntaan valmistautumista tukevia kieli-, lisämatikka-, tiede/teknologia- jne. ryhmiä.

Oma näppituntuma on että kyse on koulun poliittis-ideologisesta linjasta jota toteutetaan lahjakkaampien oppilaiden tulevaisuuden kustannuksella.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö

miikkaj

Eversti
Panu lataa täysillä.



Suomenkin opiskeluun kannattaa panostaa.
Eikä kannata, koska se ei ole kansainvälisesti arvostettu eli sen opiskeleminen ja osaaminen ei johda liikevaihdon kasvuun. Tästä astetta parempi vaihtoehto olisi lopettaa suomen kielen opettaminen kokonaan ja keskityttäisiin vaan englannin, kiinan ja arabian kielen opiskeluun. Haluammehan taata mahdollisimman hyvät lähtökohdat kilpailuun työpaikoista suomalaisten keskuudessa ja varmistaa ettei syrjintää pääse aiheutumaan.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Kyseisessä oppilaitoksessa rehtori osin muun henkilökunnan tukemana oli ylikorostanut valinnaisainevalintoihin liittyvässä viestinnässä sitä että oppilaan itsensä pitää saada valita sen sijaan että enemmän elämästä, kouluttautumisesta ja työmarkkinatilanteesta ymmärtävät vanhemmat sotkisivat omia näkemyksiään valinnaisainevalintoihin mukaan.

Tämän lisäksi vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa ylikorostettiin sitä, että ei pidä valita (liian) vaikeita valinnaisaineita.

Seurauksena oli se, että oppilasmäärältään erittäin suuressa koulussa ei tullut ainuttakaan matemaattis-luonnontieteellistä valinnaisaineryhmää, ei kieliryhmiä, ei...

Lahjakkaat ja ahkerat oppilaat pääsevät siis valmistautumaan lukio- ja yliopistosuuntaista tulevaisuuttaan varten kotitalouden, piirustuksen, musiikin, liikunnan jne. avulla.

Ongelmaa pahentaa se, että ainakin yksi matemaattisten aineiden opettajista on sellainen, ettei edes yritä saada oppilaita oppimaan mitään. Keskittyy siihen, että oppilailla olisi kivaa. Kokeisssa pitää sitten soveltaa valtakunnallisesta arvostelusta todella rajusti poikkeavaa asteikkoa, koska muuten puolet luokasta saisi vitosen tai alle.

Samalla ilmansuunnalla puolta pienemmissä oppilaitoksissa tulee runsain mitoin noita akateemisempaan suuntaan valmistautumista tukevia kieli-, lisämatikka-, tiede/teknologia- jne. ryhmiä.

Oma näppituntuma on että kyse on koulun poliittis-ideologisesta linjasta jota toteutetaan lahjakkaampien oppilaiden tulevaisuuden kustannuksella.
Jaa-a. Paha ottaa vahvasti kantaa rehtorin harjoittamaan mielipiteenmuokkaukseen, kun en ole ollut kuulemassa.

Kyynikkona minulle tulee heti mieleen, että rehtori hakee puhtaasti kustannussäästöjä. Muodostetaan mieluummin isoja ryhmiä muutamista suosituimmista valinnaisaineista kuin perustetaan monia pieniä ryhmiä harvinaisempien valinnaisaineiden opettamiseksi.

Sinänsä rehtorin viestissä on kyllä totuuden siemen. Ketään ei voi opettaa väkisin. Tai voi, mutta tällöin oppimistulokset jäävät helposti puolitiehen. Aloitin aikanaan peruskoulussa ensimmäisenä vieraana kielenä saksan, myöhemmin englannin ja yläasteella ruotsin. Saksani ei ole tänä päivänäkään kovin kummoista, vaan suunnilleen samaa tasoa kuin liki puolet vähemmän opiskelemani ruotsi - ymmärrän jonkin verran niin puhetta kuin tekstiä ja osaan fraaseja tutuista aihepiireistä, mutta etenkin itseilmaisu jää heikoksi. Kielipäästä asia ei ole kiinni, kun englannin osalta opintomenestys on ollut keskivertoa selkeästi parempaa aina ylioppilaskirjoituksia myöten. Uskoakseni aika moni tunnistaa edellä kuvaamani ilmiön, jos kieleksi vaihtaa ruotsin.

Mitä taas tulee valinnaisaineen vaikeuteen, niin mielestäni se ei ole lainkaan merkityksetön asia nykyisessä tilanteessa. Perusopetuksen tuntimäärä jatkaa kasvuaan ja oppilaiden kuormituksen seurauksena syntyneet ongelmat ovat räjähtämässä käsiin. En ole lainkaan varma, että tilanne muuttuu yhtään paremmaksi, kun vanhemmat valitsevat Nico-Pettereilleen "sen lääkikseen tarvittavan edistyneen fysiikan". Jonkun motivoituneen supersuoriutuja-lapsen kohdalla se voi olla hyvä valinta, mutta monen kohdalla se taas on sitä mitä vanhemmat haluavat. Jälkimmäisessä ryhmässä on sitten myös niitä lapsia, joilla ei oikeastaan ole edellytyksiä ko. valinnaisaineeseen ja jotka pahimmillaan lähinnä häiritsevät muiden oppimista.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Panu lataa täysillä.

Suomenkin opiskeluun kannattaa panostaa.
Kielihistoriaan perehtymättömät katsovat yleensä vain nykytilannetta eivätkä ymmärrä miten laajoja vaikutuksia tällaisella poliitikkalla olisi vaikka 50 vuoden ajanjaksolla. Irlannissa iirin katoaminen alkoi siitä että alettiin hoitamaan virallisia asioita englanniksi "kun se on helpompaa" ja äkkiä sitten vain muutama syrjäseutujen heinähattu puhui iiriä.
Eli Panu puhuu ihan höpöjä kun väittää ettei englanti olisi suomen kielelle uhka.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kielihistoriaan perehtymättömät katsovat yleensä vain nykytilannetta eivätkä ymmärrä miten laajoja vaikutuksia tällaisella poliitikkalla olisi vaikka 50 vuoden ajanjaksolla. Irlannissa iirin katoaminen alkoi siitä että alettiin hoitamaan virallisia asioita englanniksi "kun se on helpompaa" ja äkkiä sitten vain muutama syrjäseutujen heinähattu puhui iiriä.
Eli Panu puhuu ihan höpöjä kun väittää ettei englanti olisi suomen kielelle uhka.
Etenkin Panun kannattaa panostaa, jotta suomi kestää isältä pojalle.

Syntyvyyden lasku on hallinnut keskustelua viimeisten kuukausien aikana. [Lopun ajat lähenevät, kun puhutaan viimeisistä kuukausista. Paremmin: viime aikoina]

Ei ihme, sillä syntyvyys on laskenut alle kriittisenä pidetyn 1,6 lapseen. [Alle kriittisenä pidetyn 2,1 lapsen]

Englannin nostaminen viralliseksi kieleksi ei heikennä eikä ole uhka [Mitä ja mille?] ... Se olisi lupaus siitä, että asiointi ja elämä onnistuu täällä myös Englanniksi. [englanniksi]
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Touche (y)
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olin tänään pojan kanssa Turun linnassa. Aulassa vastaan tuli jonkinnäköinen erityisluokka. Joukossa oli kaksi vaikeammin cp vammaista lasta. Sitten useampi itse liikkumaan kykenevää vajaakuntoista. Loput sitten maahanmuuttajia somaliasta sekä Lähi-idästä. En havainnut heissä mitään erikoista poikkeamaa. Onko tosiaan nyt niin, että maahanmuuttajat rinnastetaan kehitysvammaisiin lapsiin? Tuohan vaikuttaa suoranaiselta rasismilta.
 

Sarek1

Kenraali
En ota kantaa opetusryhmien rakenteeseen yksittäisessä tapauksessa, jonka @Merten sheriffi yllä mainitsi, mutta yleensä erityisryhmiin kuuluvien oppilaiden opetusryhmät rakentuvat siten, että samankaltaiset kalat uiskentelevat samoissa vesissä. Kuntien resurssit voivat toki vaikuttaa asioihin ja ryhmät saattavat olla rakenteeltaan hyvinkin heterogeenisiä. Tärkeä aspekti on ryhmän toimivuus. Kuinkahan iso ryhmä oli kyseessä, yksi pienopetusryhmä vai useampi samalla reissulla? Muistetaan myös, että koulumaailmassa ollaan hyvin syvällä inkluusioaatteen suossa.

Erityisyys ei aina välttämättä näy selvästi ulospäin. Kehityshäiriöt ja -viivästymät voivat ilmetä useilla eri tavoilla ja kaikki eivät tule esille välttämättä edes lyhyen jutustelun jälkeen (ellei tee työkseen näiden ihmisten kanssa töitä). Taustalla voivat olla biologiset tekijät ja/tai taustoihin liittyvät asiat, kuten esim. eri syistä johtuvat traumat. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy näitä asioita suhteessa vähintäänkin saman verran kuin kantaväestöllä. Ja stetsonia heilauttaen olisin taipuvainen ajattelemaan, että keskimääräistä enemmän.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Tekniikan kandi.

Yhdeksänvuotias poika on valmistumassa yliopistosta nuorimpana ihmisenä maailmassa. Laurent Simonshttps://www.hs.fi/haku/?query=laurent+simons on opiskellut Eindhovenin teknologiayliopistossa ja saa sähköelektroniikan kandidaatin paperit joulukuussa. Opiskelu alkoi saman vuoden maaliskuussa. Asiasta kertoo esimerkiksi De Telegraafhttps://www.telegraaf.nl/nieuws/702289823/laurent-is-9-jaar-en-studeert-al-aan-de-universiteit.

Vanhempiensa kanssa Amsterdamissa asuva Simons aloitti koulun neljävuotiaana ja suoritti ensimmäiset viisi vuotta vajaassa kahdessa vuodessa. Saksalaislehti Der Spiegel teki hänestä ison artikkelinhttps://www.spiegel.de/lebenundlernen/schule/laurent-simons-wie-tickt-das-wunderkind-aus-belgien-a-1219013.html, kun hän valmistui lukiosta 8-vuotiaana kesällä 2018.

Alkuun lukiossa ei ollut helppoa. Syynä olivat muut opiskelijat. Simons nimittäin valitti että muut oppivat häiritsevän hitaasti. Muut opiskelijat taas valittivat Simonsista, koska tämä tiesi vastauksen jokaiseen kysymykseen. Ratkaisuksi löytyi yksityisopetus. Hänen lukio-opettajansa Ingace Ryheulhttps://www.hs.fi/haku/?query=ingace+ryheul kertoi Spiegelille, että koulu päätti tarttua haasteeseen, koska tilaisuus oli ainutlaatuinen myös opettajille. Oppilas tiesi nopeasti enemmän kuin opettajat yhteensä, sillä hänellä on ällistyttävä kyky omaksua uutta tietoa.

Nyt myöhemmin Laurent Simonsin erityislaatuisuutta on mitattu. Hänen älykkyysosamääränsä on arvioidaan olevan vähintään 145. Testituloksia ei kuitenkaan pidetä vielä aivan luotettavina näin nuorella, vaan vasta 14-15 -vuotiailla. Hämmästyttävä kyky perustuu pojan kykyyn omaksua lukemaansa tekstiä. Alexander Simonsin mukaan Laurent ei esimerkiksi omaksu vieraita kieliä yhtä ilmiömäisesti.

”Kun Laurent opiskeli ranskaa, hän luki oppikirjan kuten tavallisesti. Sitten hän tiesi että aujourd’hui tarkoittaa sanaa tänään, mutta lausui sen aivan kuten se kirjoitetaan”, Simons kertoi Der Spiegelille.

Seuraavaksi Laurent Simons aikoo opiskella lääketiedettä. De Telegraaf kertoo, että poikaa kiinnostaa kuolemattomuus.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006308662.html
 

Sarek1

Kenraali
Otetaan vaihteeksi laajempi asiakokonaisuus eli asioita, jotka kietoutuvat todellisuudessa toisiinsa. Pohditaan vähän koulupudokkuutta (boldattu ja kursivoitu). Edit: laitan tämän jutun myös iltavapaiden ganjaman -keskusteluun kun selkeä yhtymäkohta on olemassa.

Rapautuva hyvinvoinvaltio vaatii remontin – miljardin säästö saataisiin pelkällä koulupudokkaiden määrän vähentämisellä
https://yle.fi/uutiset/3-11029689
Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään on kasvanut aiemmasta. Tutkijat haluavat torpata miljoonahankkeella eriarvoistumisen.

Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään ja palveluistaan on kasvanut jatkuvasti aiempia vuosia suuremmaksi. Samaan aikaan hyvinvointivaltio on alkanut rapistua ja kaipaa täysremonttia.
Hyvinvointivaltion palveluiden heikentymiseen vuosien varrella on havahtunut Turun Varissuon lähiössä asuva Jaana Mäkinen.

Mäkinen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varissuon paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kutsunut MLL:n perhekahvilaan tuttujaan kertomaan, mitä he miettivät avunsaannista ja sosiaalipalveluista.

Mäkinen itse muistelee aikaa, jolloin hänen lapsensa olivat pieniä nykyistä köyhemmässä Suomessa.
– Asiat olivat nykyistä paremmin. Tavallisella perheellä oli mahdollisuus saada esimerkiksi kodinhoitaja eli kotipalvelu avuksi, kun oli hätä. Apua sai silloin myös nykyistä nopeammin. Avunpuutteesta kuulee täällä perhekahvilassakin monen suusta.

Myös Anna-Maria Kaunissaari on miettii palvelujen riittävyyttä. Hän on huolissaan yhteiskunnan kyvystä huolehtia vanhuksistaan. Oman jo vanhuusikään ehtineen äidin lääkäri- ja hoitopalvelut pohdituttavat.

– Entistä huonokuntoisempia vanhuksia koetetaan pitää kotona, vaikka osa jo heistä haluaisi hoivakotiin. Minulla on myös sellainen olo, että enää ei ole olemassa niin sanottuja tavallisia vanhainkoteja. Vaihtoehtoina on nyt huonokuntoisten vuodepotilaiden hoivakoti tai sinnittely omassa kodissa.

Kaunissaari sanoo myös, etteivät ne nuoret, joilla on mielenterveydellisiä pulmia saa ajoissa apua, vaikka tarve on suuri.
– Palveluita on harvakseltaan. Ne ovat lähinnä lääkehoitoa. Monet nuoret tarvitsisivat paljon muuta.

Vastuu sälytetty yhä enemmän ihmisen omalle kontolle?
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jättitutkimus pui tieteen keinoin hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvamme murrosta.

Tutkijat koettavat löytää käytännön keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden suitsimiseen sekä malleja hallitusohjelman mukaiseen sosiaaliturvauudistukseen.

Tutkimus pyörii Suomen Akatemian runsaan kahdeksan miljoonan euron rahoituksella vuoteen 2022 saakka.
Tutkimusjohtaja, sosiologian professori Jani Erolan mukaan hyvinvointivaltio on ollut pohjoismainen menestystarina. Siitä huolimatta meillä on ongelmia.

Näistä hyvinvointivaltion kipupisteistä on kirjoittanut hiljattain myös pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman: nuorten mielenterveysongelmat, lasten huostaanotto, vanhustenhoidon puutteet sekä terveyserot.
– Hyvinvointivaltio on rapautunut ja muuttunut 1980-luvulta alkaen. Yksilön vastuu hyvinvointivaltiossa pärjäämisessä on nyt paljon isompi kuin se oli aikaisemmassa eetoksessa. Suomessa on merkkejä vastakkainasettelusta, tutkailee Erola.

– On iso pelko, että erot kasvavat niin suuriksi, että se alkaa rapauttaa hyvinvointivaltion kannatuspohjaa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallin ideaalissahan kaikki kansalaiset hyötyvät. Jos näin ei tapahdu ja erot kasvavat, on se huono viesti. Hyvinvointivaltion pohja rapistuu, jos usko siihen horjuu.

Veroja hyvinvointivaltion säilyttämiseksi?
Varissuon perhekahvilassa kolmevuotiaan tytön äiti Stella Mäkinen puhuu varsinkin lasten lääkäripalveluista, joita hän käyttää vakuutuksensa kautta. Hän kannattaa julkisen puolen terveydenhoitopalveluita, vaikka perheellä on niistä huonoja kokemuksia.

– Mielestäni pitää parantaa kunnallisia palveluja, jotta lääkärin pakeille pääsisi nopeammin ja saisi parempaa palvelua. Olisin valmis jopa veronkorotuksiin, jos se parantaisi palvelua.

Verohallinnon kyselyt kertovat samaa viestiä. Enemmistö ihmisistä eli 96 prosenttia piti vuonna 2017 verojen keräämistä tärkeänä, koska juuri siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiotamme.

Poliittisessa päätöksenteossa on toisaalta noudatettu koko 2000-luvun toista linjaa: on tähdätty veronalennuksiin.

Ajoissa apua – palkintona miljardisäästöt
Turun yliopiston ja THL:n tutkimus pureutuu muun muassa siihen, että hyvinvointivaltiomme ei nykyisellään kykene auttamaan tarpeeksi hyvin niitä perheitä, joille kasaantuu ongelmia.

INVEST -hankkeessa halutaan pureutua hyvinvointivaltion puuttuviin palasiin eli lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, koulukiusaamiseen ja siihen, miten koulussa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen. Lisäksi tutkimuksella halutaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Professori Jani Erola hoputtaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Jos esimerkiksi nuorten koulupudokkuutta saataisiin torpattua ajoissa, koko yhteiskunta säästäisi valtavia summia. Koulupudokkaiden määrä on erityisen suuri esimerkiksi vankien keskuudessa.

Pelkästään yhden koulupudokkaan on laskettu käyttävän elämänsä aikana yli 370 000 euron arvosta enemmän palveluita kuin muut. Tuon kustannuksen vähentäminen neljänneksellä tarkoittaisi jo miljardin euron säästöä yhden yksittäisen niin sanotun syntymävuosikohortin kohdalla. Ja tämä summa ei edes sisällä esimerkiksi eliniän aikana menetettyjä työtuloja.

Perintönä huono-osaisuus
Työttömyys, köyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon on pommi, johon nykyisessä hyvinvointivaltiossa on vaikea päästä käsiksi.

– On moniongelmaisia perheitä, joita koettelee köyhyys, työttömyys ja vaikkapa terveysongelmat samaan aikaan. Nämä samat ongelmat siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle, sanoo professori Jani Erola.

Hän tietää, että moniongelmavyyhdin selvittäminen on hankalaa, kallista ja aikaa vievää.
– Yhteiskunnassa on aina helpompi auttaa vaikkapa tilapäisesti työtöntä: yhteiskunta antaa tulonsiirron rahapulassa.
Professori Jani Erola muistuttaa, että hyvinvointivaltiossa on kyse lopulta demokratiasta: siitä keille ja miten yhteistä hyvää jaetaan.

– Eriarvoisuuteen puuttuminen on aina poliittinen valinta. Kansalaisilla on oikeus tavoitella sellaista hyvinvointia, mitä yhteiskunta voi tarjota.

Nykyhallitusohjelman mukaan sosiaaliturva on uudistettava: "Tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea."
Varissuon perhekahvilassa nuorella äidillä Tiina Mehtosella on yksi selkeä viesti päättäjille.
– Poliitikkojen olisi syytä keskustella hyvinvointipalveluista ja hyvinvointivaltiosta muulloinkin kuin vaalien alla. Ja tehdäkin jotain niiden eteen!
Ja kannabiskeskusteluketjuun liittyvä juttu, joka vaikuttaa myös koulusuoriutumiseen ja -pudokkuuteen. Tutkija ja lääkärin kanssa olen täsmälleen päinvastaista mieltä dekriminalisoinnin auvoisuudesta. Hoidon lisääminen ei vähennä käyttäjiä ja käytön aloittamista. ”Hoitolaastari” ei myöskään korjaa perusongelmaa ja sen taustasyitä eli pureudu kysymyksen miksi perustaan. Ennaltaehkäisy on nimittäin sitä parasta ja tehokkainta hoitoa.

Jääkö nuorena pössyttelystä pysyvä jälki kehittyviin aivoihin? Erikoislääkäri ja aivotutkija arvioivat vaikutuksia nuorissa aivoissa
https://yle.fi/uutiset/3-11059040
Aivotutkija ja päihdelääketieteen erikoislääkäri kallistuvat dekriminalisoinnin suuntaan.

Kumpi on haitallisempi: kalja vai kannabis?
Tämä kysytään toisinaan, kun Kaarlo Simojoki vierailee lukiossa päihteistä kertomassa.
Simojoki on päihdelääketieteen erikoislääkäri ja A-klinikka Oy:n ylilääkäri.
Tähän kysymykseen hän saa vastata nytkin, mutta aivojen kehittymisen näkökulmasta. Samaa kysytään myös riippuvuuksiin erikoistuneelta aivotutkija Petri Hyytiältä. Eikä nyt puhuta kannabiksen kokeiluista, vaan käytöstä nuorella iällä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat kannabikseen entistä myönteisemmin ja käyttö on lisääntynyt.
Voiko kannabiksen käyttö kuitenkin juuri tuolloin aiheuttaa pysyvää hallaa, sillä aivojen kehittyminen on vielä kesken. Suunnilleen 26-vuotiaaksi asti aivoissa kypsyvät ne tärkeät etuotsalohkon alueet, jotka säätelevät ajattelua, käyttäytymistä, muistia – ylipäätään tärkeitä taitoja elämässä.
Muuttaako kannabis tätä kypsymistä?

Ihminen ei ole koe-eläin, tutkiminen on hankalaa
Kun kannabista annettiin koe-eläimille, löytyi eroja nuorten ja “aikuisten” yksilöiden aivoja tutkittaessa.
– Voitiin havaita selvästi, että kannabisannokset aiheuttaisivat nuoren yksilön kognitiivisille kyvyille enemmän vahinkoa kuin niin sanotuille aikuisille, sanoo aivotutkija Petri Hyytiä.

Keskiössä oli kannabiksen päihdyttävä ainesosa THC.
Ihmiset sen sijaan eivät ole koe-eläimiä. Toisin kuin laboratoriossa, olosuhteita tai annoskokoja ei voi niinkään valvoa saati kontrolloida. Jo siksi on vaikea tutkia THC:n vaikutuksia ihmisaivoihin.

Australiassa on tosin tehty pitkään kestänyt tutkimus, jossa seurattiin ihmisiä 15-vuotiaasta 30-vuotiaaksi. A-klinikka Oy:n ylilääkäri Simojoki kertoo tutkijoiden huomanneen, että säännöllisesti nuorena polttaneet pärjäsivät myöhemmin älykkyystesteissä huonommin.
– Mutta, miten sitä nyt sanoisi, älykkyystesteissä on omat haasteensa, ne eivät kerro koko totuutta, Simojoki toteaa.

Aivot toipuvat, kun käyttö loppuu
Aivotutkija Petri Hyytiä ei halua tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella johtopäätöksiä, koska muuttujia on niin paljon.
Hänen mielestään ei toistaiseksi ole kuitenkaan löytynyt näyttöä siitä, että nuoren kannabiksen käyttö näkyisi aivoissa myöhemmin peruuttamattomina muutoksina. Eli nuorena pössyttelyn ei voi ainakaan vielä sanoa johtavan pysyviin ongelmiin tiedonkäsittelyssä – kunhan käyttö jää vain vaiheeksi.

– Sen sijaan selvää näyttöä on siitä, että lyhytaikaisia haittoja kyllä on. Niiden suuruus ja vaikutukset riippuvat siitä, kuinka suuria käyttömäärät ovat, Hyytiä sanoo.
– Päivittäinen käyttö heikentää tiedonkäsittelyä jo selvästi.
Aivot


Kannabiksella on monenlaisia vaikutuksia aivotoiminnalle.Lasse Isokangas / Yle

Kyse on tärkeistä kyvyistä, joihin kuuluvat esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus, oppimiskyky ja ongelmanratkaisu. Polttelun vaikutus näkyy vielä viikkojen tai kuukausienkin jälkeen, koska kannabiksen päihdyttävä aine, THC, poistuu elimistöstä suhteellisen hitaasti, paljon hitaammin kuin alkoholi.

– Mutta jos seurataan vielä pidempään, niin nämä taidot näyttäisivät palautuvan ennalleen melko hyvin. Kyse on siis väliaikaisesta muutoksesta, Hyytiä sanoo.

Eli kirves ei ole vielä kaivoon heitetty. Kapasiteetin palautuminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa, kunhan käyttö loppuu. Samoin on aikuisilla ja myös alkoholin kanssa.
– Siinäkin mielessä lopettaminen kannattaa kyllä aina, Hyytiä sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikille vaan jointit huuleen sauhuamaan. Kiveenhakattua tietoa ei asiasta vielä ole.
– Ei ole syytä ylikorostaa saati pelotella mahdollisilla pitkäaikaishaitoilla, joita nuorena tapahtuneella käytöllä mahdollisesti voi olla, mutta ei ole mitään syytä myöskään vähätellä niitä, Hyytiä sanoo.

Kyse on kuitenkin hyvin herkistä vuosista elämässä. Jos käyttö väliaikaisesti heikentää näitä kykyjä, totta kai se heijastuu koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin ja siitä seuraavilla ongelmilla voi olla huomattavasti suurempia seurauksia, kuin itse kannabiksella.

Koulusta putoamista, tylsistymistä...
Näitä seurauksia alleviivaa myös A-klinikoiden ylilääkäri Simojoki.
Minua hämmentää ja hieman ärsyttää, että haitoista puhuessa keskitytään vain lääketieteellisiin tai neurologisiin ongelmiin. Kysytään, voitteko osoittaa vaikutuksia kehittyviin aivoihin. Keskustelussa on vähän sivuutettu sosiaalisia haittoja.

Vaikka puhtaasti aivojen kognitiossa tapahtuvat muutokset olisivat väliaikaisia, voi olla, että koulujärjestelmässä ei enää pärjääkään.

Käytön jatkuessa kiinnostus asioihin vähenee, tylsistyttää, ei jaksa tarttua uusiin haasteisiin, tulee koulupudokkuuksia, Simojoki listaa. Nämä vaikuttavat myös aivojen kehitykseen ja elämään myöhemmällä iällä.

Nuorilla voi samassa yhteydessä esiintyä myös masennusta tai ahdistuneisuutta useammin kuin aikuisilla.
– Ja totta kai tällainen vaikutus on tuhoisaa, kun nuoret kehittyvät vielä psyykkisesti ja fyysisesti.
– Aivot kehittyvät niiden impulssien perusteella, joita aivoihin tulee. Uusia impulsseja ei oikein tule, jos vain istuu huoneessaan yksin tai kaksin. Se ei aivoja kauheasti kehitä, Simojoki sanoo.


Nopeasti kasvaneet THC-pitoisuudet lisänneet psykoottisia oireita
Tuleva haaste tutkijoille on kannabiksen päihdyttävän ainesosan, THC:n, pitoisuuden raju kasvu lyhyellä aikavälillä. Sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

– Jos THC-pitoisuus oli vielä 90-luvulla noin viiden prosentin luokkaa, niin nyt se on keskimäärin 14 prosenttia. Kanadassa on lajikkeita, joissa on jopa 38-prosenttista THC:tä, Simojoki sanoo.

Vaikka Suomessa ei kaikkein vahvimpia lajikkeita liikkune, Simojoki vertaa nousua suomalaisille tuttuun alkoholiin:
– Jos aiemmin juotiin keskikaljaa, niin nyt juodaan melkeinpä jo suoraan kossua.

Alkuvuodesta julkaistiin tutkimus, jossa seurattiin voimakkaan kannabiksen ja psykoottisten oireiden yhteyttä 11 Euroopan maassa. Esimerkiksi Amsterdamissa ja Lontoossa, joissa liikkuu yli 25 prosenttia THC:ta sisältäviä voimakkaita kannabislajikkeita, näkyi psykoottisten oireilujen määrän lisääntyneen yli viisinkertaiseksi siitä, mitä se oli maissa, joissa niin voimakkaita lajikkeita ei liikkunut.

Oireilun määrässä nousu alkoi tutkimuksen mukaan jo yli 14 prosentin pitoisuuden jälkeen. Myös laimeamman ja normaalimman, alle 10 prosenttisen lajikkeen käyttö lisäsi riskiä siihen verrattuna, mikä se oli verrokkiryhmässä, jossa ei poltettu.

Lisähaasteensa tuo eräänlaisten uutteiden suosio, joissa THC-pitoisuus voi olla jopa 80 prosenttia, Simojoki lisää. Suosion kasvun vanavedessä kasvavat haitat, ja myös huoli ainakin Briteissä ja Yhdysvalloissa, joissa Simojoen mukaan haittoja on näkynyt.

Koska kyse on suhteellisen uudesta ilmiöstä, jää nähtäväksi, millaisia vaikutuksia korkean THC-pitoisuuden kannabislajikkeilla on aivojen tiedollisten taitojen kehittymiseen.

Suhtautuminen dekriminalisointiin ennemmin myönteinen
Aivotutkija Petri Hyytiä kallistuisi kannabiskeskustelussa dekriminalisoinnin puolelle
– Olen sitä mieltä, että on hölmöä rangaista ihmisiä siitä, jos pitää hallussaan pientä määrää kannabista ja käyttää silloin tällöin omaksi huvikseen. Mutta tietysti lainsäätäjillä ja poliisilla on erilaisia näkökulmia asiaan.

Hyytiä myös lisää, onko syytä olettaa, että rangaistavuuden poistaminen oikeasti lisäisi käyttöä.
– Jos asenteet ovat joka tapauksessa jonkin verran muuttuneen sallivammiksi, vaikuttaisiko se käyttöön siitä huolimatta, onko teko rangastava vai ei.

Simojoki on puolestaan sanonut mediassa jo aiemmin, että dekriminalisointia voisi harkita, mutta sillä ehdolla, että hoitopalveluita lisättäisiin. Hän on ollut aktiivinen myös Twitterissä.

Keskustelu repesi, kun Simojoki twiittasi Yhdysvalloissa kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuneiden alaikäisten määrän kaksinkertaistuneen.
– Alle kommentoitiin, että kaikki kyseiset henkilöt on pakotettu hoitoon, sillä eihän kannabiksesta mitään haittoja tule. Jo siitä näki, kuinka polarisoitunutta koko keskustelu on.
– Olen halunnut olla keskustelussa mukana ylläpitämässä kiihkotonta näkökulmaa puoleen tai toiseen. Se tässä on kaikkein tärkeintä.

Kalja vai kannabis?
Jos vertailisi alkoholia ja kannabista, voisi jonkin verran osviittaa ehkä saada brittiläisestä vertailusta, jossa pantiin järjestykseen

eri päihteiden aiheuttamat haitat muita ihmisiä ja itseä kohtaan. Alkoholi paistatteli selkeästi suurimpana haitan aiheuttajana, mutta toisaalta alkoholia on ehkä helpointa myös saada.

Pilven poltto oli listassa vasta keskivälin alapuolella, jopa nikotiinin alapuolella. Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehti Lancetissa ja muun muassa The Economist uutisoi tutkimuksesta.

Simojoki tai Hyytiä eivät oikein puntaroisi tai vertaisi alkoholia ja kannabista keskenään, sillä kyse on kahdesta täysin erilaisesta aineesta.

Molemmista voi kyllä seurata hyvin vakavia haittoja. Toisin kuin alkoholiin, kannabiksen käyttöön ei Simojoen mukaan voi kuolla, mutta jos todella huono tuuri käy, voi kannabiksen käytön seurauksena olla psykoottisia oireita.
– Eivät läheskään kaikki saa psykoottisia oireita tai skitsofreniaa. Jos niin kuitenkin käy, voi sen kanssa eläminen olla todella vaikeaa, Simojoki summaa.

Ja lukiolaisten kysyessä, Simojoki vastaakin: “En osaa sanoa. Ei ole absoluuttista totuutta.”
 
Viimeksi muokattu:

fulcrum

Ylipäällikkö
Meanwhile in Oulu: Oulun yliopiston rehtori esittää että yliopisto voisi rakennuttaa uudet tilat yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Tulevien remppojen vuoksi on nimittäin nähtävissä että jo ennestään tolkuttomat tilavuokrat tulevat nousemaan niin korkeiksi että on halvempi pykätä uusi kampus kuin maksaa enää SYKin kiskuritaksoja.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö

Viime maaliskuussa uutisoitiin tapauksesta, jossa Turun sukupuolentutkimuksen laitoksen tulehtunutta ilmapiiriä oli yritetty hälventää suolakiteillä. Feministisiä noitapiirejä on perustettu ainakin Helsinkiin ja Jyväskylään.

Niin, noituus on myös feminististä ja yhä useampien määrin feministien harrastus. On sanomattakin selvää, että tieteellisen tiedon valossa se on puhdasta taikauskoa eikä siis totta. Mutta se on silti nyt in. Miksi ihmeessä?

..
”Helsingin noitapiiri ei ole uskonnollinen yhteisö vaan feministinen taideprojekti, performanssi, yhteiskunnallinen kannanotto ja turvallinen tila”, hän linjaa.

Henriksonin noitapiirissä pyritään löytämään uusia tapoja suhtautua itseen, toisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

”Etsimme keinoja muuttaa toimintaamme ja yhteiskuntaamme tasa-arvoisemmaksi yhdistämällä erilaisia taidemuotoja, yhteiskuntatieteitä ja esoteriaa”, Henrikson sanoo.
...

Rotuteoreetikoiden vastapooli...
 

Pihatonttu

Kenraali

Viime maaliskuussa uutisoitiin tapauksesta, jossa Turun sukupuolentutkimuksen laitoksen tulehtunutta ilmapiiriä oli yritetty hälventää suolakiteillä. Feministisiä noitapiirejä on perustettu ainakin Helsinkiin ja Jyväskylään.

Niin, noituus on myös feminististä ja yhä useampien määrin feministien harrastus. On sanomattakin selvää, että tieteellisen tiedon valossa se on puhdasta taikauskoa eikä siis totta. Mutta se on silti nyt in. Miksi ihmeessä?

..
”Helsingin noitapiiri ei ole uskonnollinen yhteisö vaan feministinen taideprojekti, performanssi, yhteiskunnallinen kannanotto ja turvallinen tila”, hän linjaa.

Henriksonin noitapiirissä pyritään löytämään uusia tapoja suhtautua itseen, toisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

”Etsimme keinoja muuttaa toimintaamme ja yhteiskuntaamme tasa-arvoisemmaksi yhdistämällä erilaisia taidemuotoja, yhteiskuntatieteitä ja esoteriaa”, Henrikson sanoo.
...

Rotuteoreetikoiden vastapooli...
Me elämme maassa, jossa piti vuosia sitten lopettaa reumasairaala rahan puuttumisen vuoksi. Samalla menetettiin osaamisen keskittymistä ja yllä pysymistä.

Jotenkin käy mielessä, että ehkä Turun Miesvihan laitoksen laitoksen verovaroin ei edusta sitä mitä suurin osa veronmaksajista pitää vastuullisena julkisten varojen käyttämisenä.

Ja uskomushoidot, noitapiirit ja kyvyttömyys tulla toimeen edes toisten kimppavihaajien kanssa ei edusta sitä, mitä tieteellisyydellä tarkoitetaan - edes termin väljimmissä merkityksissä.
 

arix

Kenraali
Me elämme maassa, jossa piti vuosia sitten lopettaa reumasairaala rahan puuttumisen vuoksi. Samalla menetettiin osaamisen keskittymistä ja yllä pysymistä.

Jotenkin käy mielessä, että ehkä Turun Miesvihan laitoksen laitoksen verovaroin ei edusta sitä mitä suurin osa veronmaksajista pitää vastuullisena julkisten varojen käyttämisenä.

Ja uskomushoidot, noitapiirit ja kyvyttömyys tulla toimeen edes toisten kimppavihaajien kanssa ei edusta sitä, mitä tieteellisyydellä tarkoitetaan - edes termin väljimmissä merkityksissä.
Yliopistomaailmassa ei vaan riitä rohkeus purkaa vuosien aikana syntynyttä naisille suunnattua korkeakoulutushöttöä...
 

Pihatonttu

Kenraali
Yliopistomaailmassa ei vaan riitä rohkeus purkaa vuosien aikana syntynyttä naisille suunnattua korkeakoulutushöttöä...
Kyse on paljon laajemmasta ongelmasta. Pitäisi purkaa koko konstruktionistisen todellisuuskäsityksen varaan rakentunut epätieteellinen kokonaisuus.

Se on aika vaativaa kun konstruktionismi on ollut muutaman vuosikymmenen lähes paradigmaattisessa asemassa ja todella suuri osa professoreista, dosenteista, yliassareista sun muista ei osaa mitään muuta eikä ymmärrä tieteen kriteerit täyttävästä tutkimuksen tekemisestä tuon taivaallista.

Asiasta voisi selvitä lähes jotenkuten, jos nämä konstruktionismin poliittisissa satumaailmoissa elävät tilleritallerit olisivat älykkäitä myös tieteellisyyden vaatimilla tavoilla. Mutta kun näiden kohdalla lahjakkuus on usein enemmänkin sosiaalisiin peleihin, manipulointiin sun muuhun sellaista suuntautuvaa kuin asioiden syvällistä ymmärtämistä auttavaa, niin edes pois- ja uudelleenoppimisen tie ei toimi.
 

EK

Kenraali
Asia on tärkeä, mutta toteutus vetää sanattomaksi.
https://yle.fi/uutiset/3-11077683
Wilma ei ole reilu eikä tasapuolinen järjestelmä, vaikka sitä käytetään lähes joka koulussa – se voi joko nostaa tai viedä oppilaan itsetunnon
Wilman vaikutuksia oppilaisiin tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Ongelmaksi on havaittu, että sekä positiiviset että negatiiviset tuntimerkinnät keskittyvät samoille oppilaille. No shit? Eli "hyvät"/"kiltit" oppilaat saavat pelkkiä positiivisia tuntimerkintöjä ja "heikommat"/"tuhmat" oppilaat saavat lähinnä negatiivisia tuntimerkintöjä.

Ylen juttuun oli haastateltu pelkästään tutkijaa ja oppilaita. Mielestäni tämä oli helmi:
oppilaat myös toivoisivat enemmän opettajan kanssa kasvokkain käytävää keskustelua negatiivisten Wilma-merkintöjen sijaan. Silloin tapahtumat voisi selvittää heti, eikä niistä tulisi merkintää, joka on myös vanhempien nähtävissä.
Epäilemättä olisi NIIN paljon kivempaa kertoa opettajalle itse, miksi tuli töhöiltyä, kuin keskustella asiasta sitten kotona vanhempien kanssa. Miksi ihmeessä niille vanhemmille pitäisi mennä tietoa, mitä oppilaat koulussa tekevät.

Tässä Wilma-keskustelussa menee aina puurot ja vellit sekaisin kaikilla. Wilma ei ole kuin sähköinen reissuvihko. Siihen on PAKKO merkitä poissaolot ja myöhästymiset. Lisäksi siihen pitää merkitä, mikäli kotitehtävä jää tekemättä/opiskeluvälineet ovat kotona/oppitunnilla perseillään. Nämä siksi, että kun sitten oppilashuoltopalaverissa keskustellaan oppilaan koulunkäynnistä, on pakko olla mustaa valkoisella huolenaiheista. Jos opettaja väittää, että oppilas ei tee tehtäviään, mutta Wilmassa ei ole merkintöjä niin silloin se oppilas ON tehnyt ne tehtävät. Se, että noita jätetään merkitsemättä ei tarkoita rentoutta vaan simppelisti virkavelvollisuuden laiminlyöntiä. Keskustelunaihe on, että onko kynä tai kumi sellainen opiskeluväline, jonka unohdus merkitään ylös vai merkitäänkö ainoastaan kirjan/vihkon puuttuminen.

Oma hetteikkönsä ovat sitten nuo positiiviset/negatiiviset merkinnät. Itse pyrin välttämään molempia. Vain, jos tunnilla on perseilty oikeasti, teen negatiivisen merkinnän ja lisään sanallisen selitteen. Positiivisia merkintöjä teen yleensä pidemmän ajanjakson jälkeen, esim. kerran kuussa. Liitän siihen yleensä sanallisen täsmennyksen, eli esim. "Lokakuun toiminta ollut esimerkillistä" tms. Kuitenkin karsastan ajatusta, että jokaisesta oppitunnista pitäisi tulla jokin merkintä, koska on vähän omituista palkita joku pelkästään siitä, että tekee niinkuin pitää. Jutussa mainittu 5 negatiivista merkintää = jälki-istunto on mielestäni outo. Meillä toistuvasta myöhästelystä rangaistiin jälki-istunnolla, mutta joku kynän unohtaminen on vähän kummallista. Samoin ajatus negatiivisen merkinnän nollaamisesta positiivisella. Meillä yksi poika ruinasi viime vuonna positiivisia merkintöjä, koska vanhemmat olivat luvanneet uuden moottorikelkan viidestä merkinnästä. Sai kelkkansa. Siinä ei paljon painaneet ne 5+ jälki-istuntoa, kasvatuskeskustelua ja oppilashuoltopalaveri suunnilleen samalta ajalta.

Oma lukunsa ovat vanhemmat, jotka kyttäävät jokaista pikkumerkintää ja hyökkäävät sitten opettajan kimppuun kullannuppunsa kiusaamisesta. "Vai on kolme opettajaa käynyt ohjeistamassa poikaa, että pitäisi syödä siististi? Minulle se sanoi, että syö siististi, joten te olette väärässä!" Tai ne opettajat, jotka kyttäävät joka ikistä pikku rasahdustakin päästäkseen kirjoittamaan mahdollisimman ilkeän viestin kotiin. Kummallekaan porukalle ei oikein riitä sympatiaa.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pisan norsunluutorni.

Uusin, noin 600 000 koululaisen osaamista lähes 80 maassa tai talousalueella mittaava teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-tutkimus julkaistaan tiistaina. Suomesta 15-vuotiaita osanottajia oli mukana nyt noin 8 000.

Viime vuoden keväällä pidettyjen tuoreimpien testien ”pääaine” oli nyt kolmatta kertaa lukutaito, kuten oli myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Pisassa vuonna 2000.

Harkinnassa on Himbergin mukaan myös baby-Pisa tai päiväkoti-Pisa, jotta nykyään yhä enemmän tärkeämpänä pidetyn varhaiskasvatuksen vaikutukset saataisiin näkyviin.

”Toisaalta on hyvä muistaa, että Suomi on peruskoulutukseltaan yhä OECD:n huippumaita, johon tullaan muualta katsomaan oppilaslähtöistä, inhimillistä ja tasalaatuista koulutusjärjestelmää. Sellaista ei jostain Singaporesta löydy”, Himberg huomauttaa. Ensimmäisten Pisa-tulosten julkistus joulukuussa 2001 nosti Suomen koulutuksen mallimaaksi: suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Luonnontieteissä he sijoittuivat kolmannelle ja matematiikassakin neljännelle sijalle.

Sen sijaan kotimaassa on puhuttu jo pitkään osaamisen tason suoranaisesta romahduksesta, vaikka edellisessäkin eli vuoden 2015 testissä suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa neljänneksi, luonnontieteissä viidenneksi ja matematiikassa sijalle 13. Singapore oli vuoden 2015 kaikissa testeissä ykkönen. Pohjoismaat ovat olleet yleensä OECD:n keskitasoa ja Suomi Pohjoismaista paras, kun taas kärkeen on mennyt Singaporen ja Kiinan eri alueiden kaltaisia osanottajia. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006327924.html
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006327924.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Tarton yliopiston vironkielinen opetus 100 v.

Tänään 1. joulukuuta tulee kuluneeksi sata vuotta vironkielisen yliopisto-opetuksen alkamisesta Tarton yliopistossa ja siten ensi kertaa koko maailmassa. Maineikas Tarton yliopisto on perustettu jo vuonna 1632 eli kahdeksan vuotta ennen Turun Akatemiaa, mutta vasta 1. joulukuuta 1919 se aloitti vironkielisenä, ja nimenomaan Virolle ja virolaisille ylioppilaille tarkoitettuna. Tuosta päivästä lähtien Tarton yliopisto on ollut Viron kansallisyliopisto (Rahvusülikool).

Suomalaisten osuus kansallisyliopiston perustamisessa oli merkittävä. Omien professorien puuttuessa oli ensimmäisen vironkielisen yliopiston professoreiden joukossa paljon suomalaisia, kuten esimerkiksi E. N. Setälä, Lauri Kettunen, Ilmari Manninen ja moni muu.
https://www.verkkouutiset.fi/vironkielinen-yliopisto-100-vuotta/
 
Top