Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
hillhead kirjoitti:
No sitä vähän ihmettelinkin että miten komppanian tukeminen onnistuu pelkällä raskaalla krh lla.
Eli edelleen kysymys on voimassa.
Onko kevyelle krh lle tulossa tulevaisuudessa jotain Tremosin taikka Nemo/Amos tyylistä järjestelmää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin sen pitäisi olla aivan uskomattoman kustannustehokas. Kevyen heittimen saattaminen marssilta tulenavauskuntoon ei vie osaavalta miehistöltä kuin hetken. Voisiko tälläinen "kevyt-Tremos" olla yksinkertaisesti jokin kevyt kehikko, jossa putki, vastin, maalevy ja ammukset olisivat vielä nykyistä helpommin nostettavissa käyttöön?
 
Hanski kirjoitti:
Ainakin sen pitäisi olla aivan uskomattoman kustannustehokas. Kevyen heittimen saattaminen marssilta tulenavauskuntoon ei vie osaavalta miehistöltä kuin hetken. Voisiko tälläinen "kevyt-Tremos" olla yksinkertaisesti jokin kevyt kehikko, jossa putki, vastin, maalevy ja ammukset olisivat vielä nykyistä helpommin nostettavissa käyttöön?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikäli pieni pilkun viilaaminen sallitaan, niin krh:n osat: putki, vastin, tuki ja suuntain.

Ao kuvassa (rajattu Wikipedian kuvasta) on tämänhetkinen 81 krh:n ajoneuvoasennus. Suuntaaminen lienee vaikeampaa kuin maahan asennettuna ja ampuu vain kapeaan sektoriin. Suuri etu lienee ampumatarvikkeiden saatavuus, kun kulkevat telineessä mukana vs pitää valmistella ammuttava heittimen viereen.

Jonkunlaisen kääntökehän päälle asentaminen voisi olla parannus tähän ajoneuvoasennukseen jolloin saadaan laajempi ampumasektori. Paikan ja suunnan kuljettaminen ajoneuvon mukana taitaa olla nykyisin liian kallista kevyelle heittimelle.

Kevyen heittimen ampumakuntoon laittaminen ja liikuttelu ovat sen verran helppoja tehtäviä, että ajoneuvoasennuksella ei tosiaan ole saavutettavissa samantasoista etua kuin raskaalla.

81_krh_teka.webp
 
Hanski kirjoitti:
Ainakin sen pitäisi olla aivan uskomattoman kustannustehokas. Kevyen heittimen saattaminen marssilta tulenavauskuntoon ei vie osaavalta miehistöltä kuin hetken. Voisiko tälläinen "kevyt-Tremos" olla yksinkertaisesti jokin kevyt kehikko, jossa putki, vastin, maalevy ja ammukset olisivat vielä nykyistä helpommin nostettavissa käyttöön?
Klikkaa laajentaaksesi...
Peräkärry?
 
ak.tied kirjoitti:
Peräkärry?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo voisi olla kustannusehokas ratkaisu: peräkärry, joka mahdollistaa ampumisen 360 asteen sektorissa, nopean asemaanajon ja nopean asemasta lähdön. Kärry voisi olla rakennettu niin, että siihen saisi suoraan kiinni nykyisen 81 KRH:n, jolloin heitintä voisi tarvittaessa käyttää ilman kärryä. Lisäksi suhtautuisin varovaisen positiivisesti siihen, että jokaiselle heittimelle voidaan tuoda kustannustehokkaasti tarkka suunta ja paikka. Elektroniikka halpenee koko ajan ja mm. laserhyrrien hinnat ovat laskeneet merkittävästi.
 
Hanski kirjoitti:
Ainakin sen pitäisi olla aivan uskomattoman kustannustehokas. Kevyen heittimen saattaminen marssilta tulenavauskuntoon ei vie osaavalta miehistöltä kuin hetken. Voisiko tälläinen "kevyt-Tremos" olla yksinkertaisesti jokin kevyt kehikko, jossa putki, vastin, maalevy ja ammukset olisivat vielä nykyistä helpommin nostettavissa käyttöön?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ajatellaan aluksi käyttäjäksi vaikka nykyisiä operativiisia joukkoja joiden vahvuus ei nyt ihan mahdottoman suuri ole ja näin ollen ei ole mikään suuri hankinta erä.
-Alueelliset sitten noilla halvoilla kevyillä versioilla.
-Paikalliset vanhalla tyylillä ja ottoajoneuvoilla.

Kevyen Heittimen etäisyys rintamalinjaan on sen verran lyhyt että jokainen sekuntti mitä saadaan nopeutettua on eduksi. Vasta tykistö ampuu pahimmillaan minuuteissa ja kyllä dronekin sieltä lujaa lentää.
Riski vihollisen kohtaamiseen metsämaastossa on suht suuri esimerkiksi koukkaavaa kärkeä ajatellen puhumattakaan jalkaväki massoista sekä siihen vielä vastapuolen epäsuora ja dronet päälle.
Ajoneuvona pitäisi kyllä olla panssaroitua kalustoa ja heitinryhmän työskentely tila myös. Samaa etua kuin amoksessa suojan puolelta haetaan vaikka järjestelmä olisi muuten mallia Tremos.

Hienoa olisi myös että vähäisiä ajoneuvoja voisi käyttää samalla johonkin muuhun hyödyksi. Kuljettaen Pioneereja miinoineen ,PST ohjuksineen yms yms Elsot,IT ja jne jne.
Liikkuva sodankäynti käy kunnon päälle ja ylimääräiselle logistiikalle löytyy kyllä hyödyntäjiä. Eikä omasuoja Elso/IT ole haitaksi.
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Katso liite: 110536
https://twitter.com/x/status/1163449021584826370

ST engineering Brockosta on jo ”tremos” versio olemassa. Toivottavasti ostivat lisenssit myös tähän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä SRAMS näyttäisi olevan toiminnallisesti lähempänä Nemoa kuin Tremosta.

- Täysin sähköinen
- Integroitu ammunnanhallinta, joka suuntaa automaattisesti koordinaatteihin, myös MRSI kyky.
- Latausjärjestelmä
- Tulevaisuudessa kyky miehittämättömään operointiin

Rekyylinvaimennustekniikan ansiosta kertovat rekyylin olevan maksimipanoksella "alle 30 tn". En tiedä miten tuo vertautuu Tremokseen. 30 tn kuulostaa omaan korvaan aika paljolta vielä.


120mm SRAMS | ST Engineering

ST Engineering's 120mm SRAMS is the first mortar in the world with a recoil force of less than 30 tonnes when firing maximum charge to achieve a range of 10 km.
www.stengg.com www.stengg.com
 
ak.tied kirjoitti:
Tämä SRAMS näyttäisi olevan toiminnallisesti lähempänä Nemoa kuin Tremosta.

- Täysin sähköinen
- Integroitu ammunnanhallinta, joka suuntaa automaattisesti koordinaatteihin, myös MRSI kyky.
- Latausjärjestelmä
- Tulevaisuudessa kyky miehittämättömään operointiin

Rekyylinvaimennustekniikan ansiosta kertovat rekyylin olevan maksimipanoksella "alle 30 tn". En tiedä miten tuo vertautuu Tremokseen. 30 tn kuulostaa omaan korvaan aika paljolta vielä.


120mm SRAMS | ST Engineering

ST Engineering's 120mm SRAMS is the first mortar in the world with a recoil force of less than 30 tonnes when firing maximum charge to achieve a range of 10 km.
www.stengg.com www.stengg.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mietin.
Eipä taida käyttää vanhaa putkea hyödyksi ollenkaan.
 
120mm Tremos 4x4 Sisun päällä. A-tarvikkeet vaikuttaisivat olevan kuormatilan etuosassa mukana. Ilahduttavan pieneen vaikuttaa menevän. Ja ainakin tuossa demossa kykenevät operoimaan 3 taistelijalla, jotka mahtuvat kaikki saman ajoneuvon hyttiin.

https://twitter.com/x/status/1902724634488832422
 
Viimeksi muokattu:
ak.tied kirjoitti:
120mm Tremos 4x4 Sisun päällä. A-tarvikkeet vaikuttaisivat olevan kuormatilan etuosassa mukana. Ilahduttavan pieneen vaikuttaa menevän. Ja ainakin tuossa demossa kykenevät operoimaan 3 taistelijalla, jotka mahtuvat kaikki saman ajoneuvon hyttiin.

https://twitter.com/x/status/1902724634488832422
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä tuo Tremos vaikuttaa hyvältä, toivottavasti ARVE on yhtä hyvä konsepti.

Patria on kyllä kovassa iskussa nykyään, konkretisoituis vain isoihin kauppoihin.
 
ak.tied kirjoitti:
120mm Tremos 4x4 Sisun päällä. A-tarvikkeet vaikuttaisivat olevan kuormatilan etuosassa mukana. Ilahduttavan pieneen vaikuttaa menevän. Ja ainakin tuossa demossa kykenevät operoimaan 3 taistelijalla, jotka mahtuvat kaikki saman ajoneuvon hyttiin.

https://twitter.com/x/status/1902724634488832422
Klikkaa laajentaaksesi...
Näköjään tosiaan mahtuu pikku-Sisun lavalle. Käytännössä voisi kuvitella tarvittavan vähän isompi maastokuorma-auto kantolaitteeksi (enemmän a-tarvikkeita, miehistölle parempi tila, parempi ergonomia).
 
Moro, ei joku sattus tietämään mistä löytäs oliko ylen uutisen(voi olla joku muukin) 2004/2005 kun amiraali Juhani Kaskeala kävi tutustumassa krh kontionranassa. Tuli oltua siinä keskimmäisen heittimen suuntajana. Niin olisi kiva nähdä se pätkä uudestaan. Olen koittanut etsiä mutta en löydä.
 
Kamera murkulassa

Heittimen ammuksessa on kamera, joka lähettää yhden kuvan 50m ennen kuin osuu maahan. Kuvasta voidaan päätellä melkoisen tarkkaan osumakohta ja tuliasemassa tehtäisiin korjaukset seuraavaa ammusta varten. Saavutetaan lähestulkoon sama tarkkuus kuin excalibureilla, mutta hintaa vain murto-osa! 81/120mm.

Onko tällaistä tullut vastaan?
 
Seppo Jyrkinen kirjoitti:
Kamera murkulassa

Heittimen ammuksessa on kamera, joka lähettää yhden kuvan 50m ennen kuin osuu maahan. Kuvasta voidaan päätellä melkoisen tarkkaan osumakohta ja tuliasemassa tehtäisiin korjaukset seuraavaa ammusta varten. Saavutetaan lähestulkoon sama tarkkuus kuin excalibureilla, mutta hintaa vain murto-osa! 81/120mm.

Onko tällaistä tullut vastaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
En usko, että ideasi toimii ihan sellaisenaan.

Hajontaa on sen verran lyhelläkin ametilla, että pistemaaliin osuminen on tuurikauppaa. Lähtökohtaisesti ammutaan myös tähystettynä, jolloin korjaukset voidaan ilmoittaa hyvinkin tarkasti ja loppu on tosiaan tuosta säkästä kiinni.
 
Seppo Jyrkinen kirjoitti:
Kamera murkulassa

Heittimen ammuksessa on kamera, joka lähettää yhden kuvan 50m ennen kuin osuu maahan. Kuvasta voidaan päätellä melkoisen tarkkaan osumakohta ja tuliasemassa tehtäisiin korjaukset seuraavaa ammusta varten. Saavutetaan lähestulkoon sama tarkkuus kuin excalibureilla, mutta hintaa vain murto-osa! 81/120mm.

Onko tällaistä tullut vastaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ehkä tosiaan worki noin, mutta entäs jos olisikin 120 mm.n heitin jolla ammutaan ajopanoksella olevaa kutia, jossa on siivet ja siihen kamera??tai siis joku ohjaus, että maali osoituksen kohtaan paukku liitelisi? Vai onko liian pieni ammus vahingon tekoon?
 
120 heittimen valokranaattiin kamera. Sen ampumiseen on jo kaavat olemassa ja se leivailee tovin taistelukentän päällä. Kyllä sillä livekuvalla tulta ohjaisi kunhan tietokone laskee A-arvot hiiren klikkauksella ja Amos/Nemo toimittaa ne perille. Ei riitä tasolaatikko ja käsin suunnattava.
 
Kamerakranaatin etuna on sen välittömyys: otetaan käyttöön kun heitinväki aiheelliseksi näkee ja tiedot on 20 sekuntia myöhemmin käytettävissä - ilman satelliittia. Se näkee vaikka kilometrien päässä olevaan katveeseen. Sopii sekä tiedusteluun että tulenjohtoon. Kalliimmassa versiossa hienosäätö voisi onnistua korvaamalla heittimen veivit askelmoottoreilla.

Jos pultataan kevyt heitin betonialustaan ja ammutaan parin kilometrin päähän suuntavipuihin koskematta. Montako % osuu halkaisijaltaan 10m kokoiseen ympyrään? Jossain on taatusti tilasto.

Laskuvarjon varassa leijaileva kamera olisi erinomainen väline lyhytaikaiseen tulenjohtoon. Kamerakranaatin kuva olisi tarkempi, mutta laskuvarjosysteemissä voisi kuvan vakauttamiseen käyttää lentävien lintujen kuvaamisessa tunnettua tekniikkaa. Tarjoaisi kuvaa myös pitemmän aikaa.

Molemmissa ongelmina olisivat ainakin kameran ja vastaanottimen välisen signaalin häirintävaara ja maalialueella muodostuvat savupilvet. Isona plussana riippumattomuus epäluotettavista satelliittiyhteyksistä.

Ja idea ei ole koskaan valmis lopputuote eikä männyn siemen ole 2x4" lankku!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top