Huhta tuolla aikaisemmin mainitsi, että Stingerin ohjus painaa 10kg ja laukaisulaite 5kg.
LJK:n ukoilla kantamukset per ukko liikkuu nyt jo 35-40kg hujakoilla (joillakin varmaan enemmänkin) vaikea kuvitella 15kg Stingeriä enää lisää tuohon kantamukseen.
Jos nyt kuitenkin tulisi täytyisi varmaankin jakaa niin, että yhdelle ukolle ohjus ja yhdelle laukaisulaite.
Kun juttelin, että ystäväni on saanut tiedustelukoulutuksen ja kertoili kikkoja koiran ampumiseen, niin juteltiin susikoiran kokoisesta koirasta.
Vääpeli jutteli aikaisemmin bitbull-koirasta. Sehän on paljon pienempi kuin susikoira. Paljon vaikeampi kyllä osua. Mutta käyttäiskö Venäläiset takaa-ajossa bitbullia? Vaikuttaa aika pieneltä koiralta. Lähinnä ajattelin, että jos korvessa mennään niin pieni koira joutuisi tiukoille hankalassa maastossa. Jos takaa-ajettava partio harhauttelisi vaikkapa 30km lenkin. Loppuisiko bitbullilta voimat metikössä? En tunne koiria, asiantuntijat vastatkoot.
Mutta maalaisjärjellä ihmeteltynä niin osuuhan metsästäjät kiikarikiväärillä jäniksiin, rusakoihin ja kettuihin, niin miksei bitbulliinkin varsinkin kun väijytys on huolella etukäteen valmisteltu ampujalle suotuisaksi.
Huhta mainitsi metsäpalon sammuttamisen. Se on yksi keino sissien valikoimissa. Tosin ei varmaankaan kauhean paljon käytettäisi mutta mahdollinen jos olosuhteet (maaston laatu ja kuivuus sekä tuulen suunta) ovat suotuisat.
Noista tiestöistä. Metsäautoteitähän riittää vähän joka puolella. Ei välttämättä ole pitkäkään kävelymatka lähimmälle tielle. Mutta mistäs sinne sitten auto saataisiin kun yks kaks tarvetta olisi? Ja saiskos sen käyntiin jne.
Mulla on kotona Englantilaisen SAS erikoisjoukkojen sotilaan Andy McNabin kirja nimeltä Bravo Kaksi Nolla.
Se kertoo SAS-erikoisjoukkojen epäonnisesta partiomatkasta pohjois-Irakissa Persianlahden sodan aikaan 1991.
Partion tehtävänä oli löytää ja tuhota Irakin scud-ohjusalustoja.
Harjoittelivat asioita pirusti pienintä yksityiskohtaa myöten.
Mutta kun ne vietiin yöllä helikopterilla toiminta alueelle, niin kaikki alkoikin mennä pieleen jo heti alusta asti. Tiedustelu oli mokannut pahasti.
Nopeasti keikka muuttuikin kujanjuoksuksi ja kaverit saivat tuntea miltä jäniksestä tuntuu kun metsästäjät ovat perässä.
Suunnitelmiin kuului, että jos keikka kusee pahasti, niin viimeisenä keinona voivat yrittää tulla väkisin rajan yli Jordanian puolelle.
Lopulta tähän ratkaisuun päädyttiin.
Partio kyttäili suojaisessa paikassa erään maantien liikennettä. Kuinka paljon ja tiheään autoja kulkee ja millaisia kulkuneuvoja tiellä liikkuu ja mihin suuntaan jne.
Lopulta kun päätös tehtiin ja mentiin väijytysasemiin, niin mikäs auto sieltä sitten tupsahtikaan porukan syliin.
Keltainen jenkki taksi! Keltainen jenkki taksi keskellä Irakin autiomaata! Ihmettelivät, että miten vitussa! Mutta näin se nyt vaan oli.
Jotenkin se oli saatu Irakiin hankittua siviiliajoa varten.
Tilanne oli kuitenkin jo sellainen, että sitä ei voinut perua. Taksi napattiin ja sillä jatkettiin matkaa kohti Jordanian rajaa.
En kyllä voisi enää keksiä isompaa huutomerkkiä Irakin aavikolla kuin keltainen jenkki pirssi
!
No loppuen lopuksi tuo yritys epäonnistui aika lähellä rajaa.
Osa tuosta SAS-partiosta sai surmansa. Andya kidutettiin ihan mallikkaasti mutta jäi kuitenkin henkiin ja siis kirjoitti kokemuksistaan tuon Bravo Kaksi Nolla kirjan.
Suosittelen kirjaa muillekkin. Kirja tempasi kyllä hyvin lukijan mukanaan.
Dronesta vielä. Tuntematon Redux -pläjäyksessä kohdassa 0:22 näytetään kuinka liian matalalla lentävä drone pudotetaan kiikarikiväärillä.
No joo. Ei se tosielämässä noin mahtaisi mennä. Dronet lentäisi paljon korkeammalla. Mutta laitoin kun tuli tuo pläjäys mieleen.
