Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?

Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?


  • Äänestäjiä yhteensä
    112
Ihan perus taktisten periaatteiden mukaan rajan 10000 ukkoa vastaan pitää heittää 30000 ukkoa eli noin 6-7 mekanisoitua prikaatia. Todennäköisesti siihen käytettäisiin ainakin yhtä armeijakuntaa eli kolmea prikaatia hieman realistisemmin ajateltuna. Sissitaktiikoilla kyetään erittäin tehokkaasti sitomaan joukkoja selustaan ja suojaamaan huoltokuljetuksia.

Tulisiko kyseeseen kuitenkin joku hieman kevyempi ja notkeammin liikkuva joukkotyyppi kuin mekanisoitu prikaati?
 
Ihan perus taktisten periaatteiden mukaan rajan 10000 ukkoa vastaan pitää heittää 30000 ukkoa eli noin 6-7 mekanisoitua prikaatia.
Kuinka hyvin tämä 3:1 suhde pätee sissitoimintaan? Eikös tuo ole enemmänkin perinteiseen kohtaamistaisteluun käytetty nyrkkisääntö?
 
Kuinka hyvin tämä 3:1 suhde pätee sissitoimintaan? Eikös tuo ole enemmänkin perinteiseen kohtaamistaisteluun käytetty nyrkkisääntö?
Kuinka pätevä se ylipäätään on nykyään? Tuohan on iankaikkisen vanha suhdeluku jolla oletaan hyökkääjän saavuttavan tavoitteensa... teknologia ero ainakin kaventaa tuota suhdetta samoin kuin tieto ja sen käyttö.
 
Kuinka hyvin tämä 3:1 suhde pätee sissitoimintaan? Eikös tuo ole enemmänkin perinteiseen kohtaamistaisteluun käytetty nyrkkisääntö?

Tuo pätee parhaiten valmisteltua puolustusta vastaan hyökätessä. Venäläiset koittaa saada murtokohtaan 5-6 kertaisen ylivoiman. Kohtaamistaistelussa mekki vs mekki 1:1 voi riittää toisen tuhoutumiseen.
 
Tuo pätee parhaiten valmisteltua puolustusta vastaan hyökätessä. Venäläiset koittaa saada murtokohtaan 5-6 kertaisen ylivoiman. Kohtaamistaistelussa mekki vs mekki 1:1 voi riittää toisen tuhoutumiseen.
Näinhän se taisikin olla, että se oli valmisteltua puolustusta vastaan.
 
Kaukopartiomiehet sitoivat sen n. 10000 /1/ neljällä komppanialla (Er P 4) /2/. Siinä varmaankin yläraja-arvio sitovuudelle.
1. http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/740/ (s.6)
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaukopartiotoiminta

Lähde ei aivan sano noin. Koko puolustusvoimien kaukopartiotoiminta sitoi 10000 sotilasta varmennustehtäviin. Paljonko kaukopartiotehtäviin osallistui joukkoja on varmaan mahdotonta enää sanoa ja siinäkin on ollut kausia jolloin kaukopartiotoiminta on ollut aktiivisempaa. Kuitenkin tuo vaikutus on ollut huomattava, noin divisioonan verran joukkoja pataljoonalla tai parilla. Nämä venäläiset joukot eivät välttämättä ole olleet muutenkaan keihään terävintä kärkeä, mutta silti heidän poissaolo rintamalta on tuntunut suomalaisissa.

Nykyaikana "kaukopartiotoiminnalla" vaikutus ei välttämättä ole niin paljoa vihollisen joukkojen sitominen selustaan kuin sitten kineettinen vaikuttaminen ja tiedustelu. Luulen, että Petrovski Jamin tyyliset seikkailut saattavat vielä kuulua tehtäväkavalkaadiin. Tiedustelu ja vaikuttaminen täsmäaseilla/liikennesolmujen tuhoaminen, sitä kaukopartiomiehet tekisivät tänä päivänä.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Lähde ei aivan sano noin. Koko puolustusvoimien kaukopartiotoiminta sitoi 10000 sotilasta varmennustehtäviin. Paljonko kaukopartiotehtäviin osallistui joukkoja on varmaan mahdotonta enää sanoa ja siinäkin on ollut kausia jolloin kaukopartiotoiminta on ollut aktiivisempaa. Kuitenkin tuo vaikutus on ollut huomattava, noin divisioonan verran joukkoja pataljoonalla tai parilla. Nämä venäläiset joukot eivät välttämättä ole olleet muutenkaan keihään terävintä kärkeä, mutta silti heidän poissaolo rintamalta on tuntunut suomalaisissa.

Nykyaikana "kaukopartiotoiminnalla" vaikutus ei välttämättä ole niin paljoa vihollisen joukkojen sitominen selustaan kuin sitten kineettinen vaikuttaminen ja tiedustelu. Luulen, että Petrovski Jamin tyyliset seikkailut saattavat vielä kuulua tehtäväkavalkaadiin. Tiedustelu ja vaikuttaminen täsmäaseilla/liikennesolmujen tuhoaminen, sitä kaukopartiomiehet tekisivät tänä päivänä.
Totta. Lähinnä valtaosaa kaukopartioporukasta hain, ja siksi mukana sana yläraja-arvio: "21.4.1941 pääesikunta vahvisti uuden sota-ajan organisaation ja samalla vahvistettiin virallisesti myös kaukopartio-osastot. Päämajan tiedustelutoiminnan johtajaksi nimettiin eversti Aladar Paasonen. 1943 kaukopartio-osastot liitettiin yhdeksi pataljoonaksi, joka tunnettiin nimellä Erillinen Pataljoona 4."
http://www.pohjanviestikilta.fi/kaukopartio/d_kaukopartio1939-1944.htm
 
Epäsymmetristä sotaa voi käydä muuallakin kuin takametsissä.

Matrikkeleita ym julkisia lähteitä vertailemalla on mahdollista koota lista esim aktiivisista hävittäjälentäjistä. Jokaisen ukon koulutus on kestänyt n 5 vuotta ja maksanut palttiarallaa 10 milj euroa. Heidän pudottamisensa on vaikeaa, mutta ysimillisen buranan tarjoileminen Lidlin kassalla on helpompaa, kummassakin tapauksessa taivaalle nousee yksi kone vähemmän.

Sotatilanteessa toiminta-alueella olevien pilottien lähituntumaan on vaikeaa päästä, mutta esim Venäjällä on hävttäjiä 14 tukikohdassa. Habarovskissa ja Rostovissa oleviin pilotteihin pääsee todennäköisesti iholle. Venäjällä ei ole varaa jättää Kiinan tai Ukrainan vastaista ilmatilaansa puolustamatta.
 
Lähde ei aivan sano noin. Koko puolustusvoimien kaukopartiotoiminta sitoi 10000 sotilasta varmennustehtäviin. Paljonko kaukopartiotehtäviin osallistui joukkoja on varmaan mahdotonta enää sanoa ja siinäkin on ollut kausia jolloin kaukopartiotoiminta on ollut aktiivisempaa. Kuitenkin tuo vaikutus on ollut huomattava, noin divisioonan verran joukkoja pataljoonalla tai parilla. Nämä venäläiset joukot eivät välttämättä ole olleet muutenkaan keihään terävintä kärkeä, mutta silti heidän poissaolo rintamalta on tuntunut suomalaisissa.

Nykyaikana "kaukopartiotoiminnalla" vaikutus ei välttämättä ole niin paljoa vihollisen joukkojen sitominen selustaan kuin sitten kineettinen vaikuttaminen ja tiedustelu. Luulen, että Petrovski Jamin tyyliset seikkailut saattavat vielä kuulua tehtäväkavalkaadiin. Tiedustelu ja vaikuttaminen täsmäaseilla/liikennesolmujen tuhoaminen, sitä kaukopartiomiehet tekisivät tänä päivänä.

Vaikea uskoa, että Petrovski Jamin tyyliset seikkailut onnistuu enää tänä päivänä, mm. taistelu-HEKOJEN vuoksi.
 
Epäsymmetristä sotaa voi käydä muuallakin kuin takametsissä.


Nimenomaan näin ...... siellä missä ovat kohteetkin eli keskellä arkipäivää ihmisten seassa missä ihmiset normaalistikin liikkuvat ja toimivat... eikä kukaan huomaa mitään ennenkuin tapahtuu ja on myöhäistä.

tässä esimerkkiä rosvoilta...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016020121048037_uu.shtml

lainaus:

Poliisin mukaan epäillyt ovat tehneet murtoja vilkkailla asuinalueilla, joissa liikkuu paljon ihmisiä.

- Miehet ovat saattaneet liikkua jopa huomioliivit päällä, jotta näyttäisi siltä, että he ovat töissä alueella ja kuuluisivat sinne. He eivät niin sanotusti yritä luikkia karkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä sinisillä silmillä varustettu, kalpea pottunokka ei kyllä sotatilassa rajaa ylitä muuten kuin havut perseessä ja maalit naamassa. Jokainen rajan tuolla puollen tunnistaa jo kilometrin päästä mistä päin tuo kalpea sissi on tulossa.

Sitä vasten uusissa naamiomaaleissa on mukana purkkirusketusta ;)
 
Epäsymmetristä sotaa voi käydä muuallakin kuin takametsissä.

Matrikkeleita ym julkisia lähteitä vertailemalla on mahdollista koota lista esim aktiivisista hävittäjälentäjistä. Jokaisen ukon koulutus on kestänyt n 5 vuotta ja maksanut palttiarallaa 10 milj euroa. Heidän pudottamisensa on vaikeaa, mutta ysimillisen buranan tarjoileminen Lidlin kassalla on helpompaa, kummassakin tapauksessa taivaalle nousee yksi kone vähemmän.

Sotatilanteessa toiminta-alueella olevien pilottien lähituntumaan on vaikeaa päästä, mutta esim Venäjällä on hävttäjiä 14 tukikohdassa. Habarovskissa ja Rostovissa oleviin pilotteihin pääsee todennäköisesti iholle. Venäjällä ei ole varaa jättää Kiinan tai Ukrainan vastaista ilmatilaansa puolustamatta.

Tähän sitten jatkokysymys (tai olettamus) - kumpi oletettavasti aloittaa epäsymmetrisen sodankäynnin aiemmin, kummalla on vähemmän estoja turvautua sellaiseen rauhan aikana tai kun tilanne ei ole vielä eskaloitunut? (Jottei väärinymmärretä niin kyseessä Suomi & Venäjä tilanne).

Suomi suurella todennäkäisyydellä aloittaa nämä tai vastaavat toimet vasta kun tilanne on eskaloitunut, kenties varovaisuuttaan liian myöhään - mutta kun tarkastellaan Venäjän toimia niin ns. rauhan vallitessa "häslätään" jo toisen maaperällä (vaikka tätä ei tunnustetakaan) suorittaen sotilaallisia operaatioita. Entäpä jos näin tapahtuu Suomessa? Venäjä suorittaa koordinoidun operaation, jonka kuluessa muutamassa päivässä huomattava osa ilmavoimien lentohenkilökunnasta on poissa pelistä. Toiminta on niin nopeaa ettei ehditä reagoida - huomata yhteyttä, ymmärtää sitä, että jotain on meneillään. En esitä yhtään lisäkysymystä, jotten tulisi esittäneeksi "vääriä kysymyksiä" tai oikeita kysymyksiä väärässä paikassa.

vlad
 
Kyllä suomi tuon tiedostaa, jokainen upseeri tietää että lentäjät ovat tärkeitä ja korkealla priority listalla suojauksen suhteen.
Koskee se monia muitakin, myös heidän perheitään voidaan siepata tai sitten painostaa/kiristää muilla keinoilla riippuen mitä halutaan.

Mutta siis kyllähän se olisi näppärää päästä väijyttämään vihollisen lentäjiä ja kuuluu joukkojen toimeenkuvaan.
Tai voi kuulua erkkareiden toimeenkuvaa ehkä enemmänkin.
 

Liitteet

  • Sissisodankäynti Ilmola.pdf
    6.2 MB · Luettu: 20
Back
Top